Toggle sidebar

Tiesitkö millaista elämä on lasten kanssa ennen kuin sinulla oli omia...

Vastaa
[QUOTE="vieras";22890138]Kannattaa opetella siihen että ei katso sitä lasta takapenkillä, itselläkin oli aluksi tuo "vaiva". Nykyään osaan keskittyä ajamiseen vaikka takapenkiltä kuuluisi itkua/huutoa/oksentamista tms.. jos ääni on sellaista että pitää katsoa niin odotan suoraa tai pysähdyn tien sivuun.[/QUOTE]

mutta kysehän oli siitä että pitää lapsen hereillä ajon ajan... Kyllä meillä pysähdytään jos tarve vaatii
 
Luulin sen olevan raskaampaa kuin mitä se todellisuudessa olikaan. Toki siitä voin kiittää, että lapseni ovat syntyjään olleet terveitä.

Äitini totesi kerran, että pingotan lasteni suhteen jonkun verran, varsinkin ruokailujen suhteen. Ja totesi sen sitten johtuneen siskostani. Olin aika iso jo silloin, kun siskoni syntyi ja tällä oli kaikenlaisia vaivoja. Mm hankaluuksia syönnin kanssa, kun ei ollut näläntunnetta ollenkaan. Myönnän, että ruokailut on olleet mulle stressiasia ja olenkin siksi noudattanut miltei minuutintarkkaa aikataulua lasten ollessa vauvoja.
 
Tiesin kyllä millaista on olla lasten kanssa, ennen omien lasten saamista. Tiesin elämänrytmin muutuvan, tiesin siihen sisältyvän yövalvomisia, tiesin sen tietynlaisen liikkumavapauden kaventuvan. Tiesin arkisten asioiden muuttuvan tietyllä tavalla mutikkaimmiksi. Olin varautunut yövalvomisiin, itkuihin jne.
Mutta kuitenkaan en tiennyt, en tiennyt sitä mitä kaikkea lasten saaaminen tunnetasolla tuo. En kyennyt kuvittelemaan sitä tunteen paljoutta, sitä laajaa tunteiden kirjoa, jota lasten saaminen,hoitaminen, heidän kanssaan arjessa eläminen herättäisi.
 
Olin kyllä lapsia nähnyt ja hoitanut, aiheesta lukenut ja keskustellut joten kuvittelin ettei kovin isoja yllätyksiä tulisi. Silti en olisi tiennyt tai arvannut millaista arkemme tänäpäivänä on ja tämän päivän valossa se arki mitä vaikka siskoni elää niinikään kolmen lapsen äitinä tuntuu kovin vieraalta. Lapsia ja perheitä on niin erilaisia.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa