Tiedän ettei lapsi ole pyytänyt saada syntyä...

[,]

...eli että olen itse hänet tähän maailmaan halunnut. Mutta miten voi jaksaa sietää lasta aina ja ikuisesti, kun tuntuu että oma elämä on ihan unohtunut käsite? Enkä puhu mistään bilettämisestä, vaan vaikkapa niinkin arkisesta asiasta kuin siivoaminen. Lapsi on kokoajan "tiellä" tai jos hetken luulenkin hänen touhuavan omiaan, niin pian paljastuukin, että siellä hän esim. levittää parhaillaan roskiksen sisältöä juuri siivotulle lattialle tai jotain muuta vastaavaa. Oikeasti, mulla on sellainen olo että totaalinen pimahtaminen ei ole kaukana! Ja siitä hetkestä on sitten maltti kaukana!!! En tiedä miten oppisin sietämään lasta paremmin. Nyt se ei tunnu onnistuvan lainkaan

 

[abcdefghijk1]

Minkä ikäinen lapsi?

 

[vieras]

Pitäisi ainakin henkisesti olla valmis ottamaan se lapsi vastaan, iällä ei niin väliä ole.

 

[kasvattavaa, eikö?]

Minkä ikäinen lapsi?

veikkaan n.1.5v

 

[hoya bella]

Minkä ikäinen sä olet?

 

[ap]

Lapsi on 1v10kk.

 

[-]

Missä lapsen isä?

 

[abcdefghijk1]

Jos vaikka ap seuraisit mitä se lapsi touhuaa? Ihan kokemuksesta tiedän mitä on kun on lapsi joka ei kertakaikkiaan viihdy yksin.

 

[vieras]

No tuossa 5v ne alkaa jättämään roskiksen rauhaan ja monella komennolla jopa laittavat vaatteensa naulaan, kyllä se siitä.

 

[sillais]

No, on mullakin samoja fiiliksiä ollu. Tosin kyllä sitä "siedän" oma lapsihan on Välillä tuntuu, etti edes ruokaa kerkeä tehä, kun lapsi jo kaivaa seuraavaa laatikkoa ja kiikkuu jossakin ym... jännää

 

[DG]

Jos ottaisit aikalisän ja kävisin itsekseen jossain ja isä olisi välillä vahtivuorossa.
Se voisi olla ensimmäinen askel että jaksaisit taas paremmin.

Ja onhan se kuluttavaa olla lasten kanssa mutta jos on väsynyt ja tarttee sitä omaa tilaakin niin se on tupla rasittavaa. Eli ota itsellesi myös aikaa. Vaikka olet äiti, olet silti vieläkin nainen jolla kuuluu olla minusta muutakin elämää kuin lapset.

 

[rento]

No jospa sinulla kiristää pipo liikaa, ja johtuu siitä ahdistus. Yritä vähän rentoutua.
Onko esimerkiksi joka hetki siisti koti maailman tärkein asia?
Ystäväni on maailman pedantein ja yhdessä vaiheessa melkein vihasi lapsiaan, jotka stkivat ja häiritsivät.

 

[viiraska]

Ensimmäisen kanssa tuo korostuu. Seuraavat viihdyttävät toisiaan ja isommat aika usein tulee kertomaan, jos jotain ihan älytöntä on menossa. Ja itselläkin tulee vähän pinnaa lisää kun on ehtinyt nähdä monenlaista. Ja minulla siis 4 lasta.

 

[Kylmä ämmä]

Tuo on julmasti sanottu "sietää omaa lastaan". :| Kyllä mullakin on aina taaperoni kanssa pinna piukalla,mut en pystyis käyttämään tuollaista ilmaisua.
Ota rennosti,ei se lapsi tihutöitä tee ihan silkkaa ilkeyttään sinua kohtaan vaikka siltä tuntuukin.Kyllähän se ärsyttää jos on kahvinporot levitelty roskiksesta lattialle,mut ei sitä ikuisuuksiin jatku. =)

 

[sama täällä]

siivoan joka aamu jäljet, illalla tai jo iltäivällä sama sotku... Tiedän, on rasittavaa!!! Eikä neljävuotias siivoa, vaikka kuinka käsken, nurkka ei auta

 

[kinuski]

Tiedän niin ton tunteen, mutta voin kertoa että aika kuluu niin nopeasti, että kohta sä valitat täällä kun lapsi ei ole koskaan kotona . Mutta ei tää nyt varmasti tällä hetkellä lohduta yhtään.... :hug:

 

[ap]

Niin, tässä ei olekaan ongelmana se, etteikö lapsi olisi juuri sellainen kuin on - tahdoinpa minä sitä tai en. Mutta keinoja sietää hänen toimintaansa yritän epätoivoisesti löytää. Esim. onko tuon ikäisen laittaminen joksikin aikaa leikkikehään rääkkäystä, vai voiko sitä vielä kokeilla?

 

[lapinonni]

Voi kun vastauksen tuohon keksisi. Meillä auttaa tuohon luvattoman tekemisen lopettamiseen yksinkertaisesti huomio. Siivoukset jää vähemmälle kun lasta leikittää tai sylittää, mutta eipäs tule niin sotkuakaan

 

[Kylmä ämmä]

Niin, tässä ei olekaan ongelmana se, etteikö lapsi olisi juuri sellainen kuin on - tahdoinpa minä sitä tai en. Mutta keinoja sietää hänen toimintaansa yritän epätoivoisesti löytää. Esim. onko tuon ikäisen laittaminen joksikin aikaa leikkikehään rääkkäystä, vai voiko sitä vielä kokeilla?

Ei se ole ratkaisu että suljet lapsen jonnekkin leikkikehään.Sullahan tässä se ongelma on,ei lapsella! :headwall:

 

[öhmö]

Niin, tässä ei olekaan ongelmana se, etteikö lapsi olisi juuri sellainen kuin on - tahdoinpa minä sitä tai en. Mutta keinoja sietää hänen toimintaansa yritän epätoivoisesti löytää. Esim. onko tuon ikäisen laittaminen joksikin aikaa leikkikehään rääkkäystä, vai voiko sitä vielä kokeilla?

Ei se ole ratkaisu että suljet lapsen jonnekkin leikkikehään.Sullahan tässä se ongelma on,ei lapsella! :headwall:

No sekö on ratkaisu, että pannaan ap leikkikehään?

 

[Kylmä ämmä]

Ja tuohon lapinonnen kirjoitukseen viitaten,mene ulos leikkimään lapsesi kanssa,raitis ilma ei tee kummallekkaan pahaa.Koti pysyy siistinä sillä aikaa ja lapselle maittaa uni ja ruoka ihan eri tavalla kuin sisähommien jälkeen. =)

 

[Kylmä ämmä]

Niin, tässä ei olekaan ongelmana se, etteikö lapsi olisi juuri sellainen kuin on - tahdoinpa minä sitä tai en. Mutta keinoja sietää hänen toimintaansa yritän epätoivoisesti löytää. Esim. onko tuon ikäisen laittaminen joksikin aikaa leikkikehään rääkkäystä, vai voiko sitä vielä kokeilla?

Ei se ole ratkaisu että suljet lapsen jonnekkin leikkikehään.Sullahan tässä se ongelma on,ei lapsella! :headwall:

No sekö on ratkaisu, että pannaan ap leikkikehään?

Ei ketään pistetä sinne leikkikehään.Ymmärsit varmaan pointin kuitenkin.

 

[IlmanNikkiä]

Saan varmasti taas lokaa niskaan tästä mutta meillä auttoi esikoisen kanssa ja myöhemmin olen toteuttanut jokaisen lapsen kasvaessa samaa: ota lapsi MUKAAN kotitöihin. Lapsi siivoaa omalla tavallaan, koska tahtoo olla mukana, tarpeellinen, tehdä samaa kuin sinäkin. Ota lapsi siis mukaan kaikkeen mitä teet (no ok, aluksi voi olla hankalaa joissain kotitöissä, esim. jos käsittelee voimakkaita pesuaineita tms.).

1v10kk voi olla mukana jo monessa ja osaa tehdä paljon asioita Ei lapsi halua olla sulle taakaksi tai häiriöksi, vaan auttaa! Huomaat sen ihan varmasti arjessa. Esimerkiksi leipoessa ota lapsi tuolille ja anna oma taikina, laittakaa pulla/sämpylä/piparkakku yhdessä pellille.

Mulla tämä yksinkertainen huomio auttaa jatkuvasti arjessa ja nyt 6,5-, 5- ja 1,5-vuotiaat ovat kaikki omien taitojensa mukaan tekemässä yhdessä kanssani - ei tarvitse hätistellä koko ajan lahkeessa roikkuvaa lasta pois tai pelätä, että lapsi sotkee..

Hmm.. mitähän muuta piti.. olen ainakin itse huomannut, että kun lapsi saa käyttää tavaroita oikealla tavalla, sotkeminen (väärä tapa) jää pois.

 

[voi]

ei, ei kai ny mihkään leikkikehään sentään?! Tiiän tarkalleen miltä susta tuntuu, itellä kotona samanikänen, mut ONNEKS kotona on toinenkin lapsi, tosin vasta 10kk, mutta silti niistä on toisilleen paljon seuraa. En keksi muuta apua tohon pulmaan ku uutta babya kehiin tai sit vaan kärsivällisyyttä oottaa muutamia vuosia vielä et viihtyy paremmin iteksee.

 

[kohtalotoveri]

Tuo on julmasti sanottu "sietää omaa lastaan". :| Kyllä mullakin on aina taaperoni kanssa pinna piukalla,mut en pystyis käyttämään tuollaista ilmaisua.
Ota rennosti,ei se lapsi tihutöitä tee ihan silkkaa ilkeyttään sinua kohtaan vaikka siltä tuntuukin.Kyllähän se ärsyttää jos on kahvinporot levitelty roskiksesta lattialle,mut ei sitä ikuisuuksiin jatku. =)

No herranjestas sentään... saa kai sitä noin sanoa jos siltä tuntuu, miksi kaunistelemaan. Saa äitikin tuollaisia tunteita tuntea ja puhua siitä vaikka täällä nimettömänä aikuisten kesken. Tokkopa ap jatkuvasti noin ajattele, nyt vaan kuulostaa väsyneeltä arkeen jonka jokainen äiti tietää joskus olevan haasteellista.

Kylläpähän moni on joskus salaa mielessään miettinyt että tulikin lapsi tehtyä ja happi hyppelyn jälkeen mitään rakkaampaa ei ole kuin oma lapsi. Pitää joskus saada sanoa asiat niin kuin ne tuntuu.