THL D-vitamiinista: "Suosituksia ei kannata ylittää"

["äityli"]

[QUOTE="vieras";28007553]Koska ne suositukset tehdään sen mukaan, mitä ihmiset suostuvat syömään. Ennen diabeetikoilla oli sokeri kielletty kaikissa muodoissaan, mutta kun sitä ei noudattanut kuin 0,0001% potilaista...[/QUOTE]

Varsin asiantuntevaa tekstiä:" Suositukset tehdään sen mukaan mitä ihmiset suostuvat syömään!" Mutullahan ihmiset terveenä pysyy, viis sadoista tutkimuksista....

 

["vieras"]

Miksihän tästä ei tehdä mitään virallista tutukimusta vai onko tehty?
Otettaisiin vaikka 10 000 suomalaiselta arvot niin kyllähän siitä jo jotain kuvaa saisi.
Meillä on yhdellä lapsella pitkän inf.kierteen takia arvoja seurattu ja selvä puutos oli. Korjaantuu todella hitaasti. Edelleen syö 50µg/pv. Pian vuoden mennyt tämä annos.

 

["äityli"]

[QUOTE="vieras";28007619]Miksihän tästä ei tehdä mitään virallista tutukimusta vai onko tehty?
Otettaisiin vaikka 10 000 suomalaiselta arvot niin kyllähän siitä jo jotain kuvaa saisi.
Meillä on yhdellä lapsella pitkän inf.kierteen takia arvoja seurattu ja selvä puutos oli. Korjaantuu todella hitaasti. Edelleen syö 50µg/pv. Pian vuoden mennyt tämä annos.[/QUOTE]

On tehty moniakin. Tiedelehden sivuilta, keskustelut/lääketiede ja terveys löytyy.

 

["Kiraki"]

Mua niin ihmetyttää tää D-vitamiini keskustelu, lähinnä se kun ihmiset syö suuria määriä 50-100 tai enemmäkin päivässä. Koko ajan maailmalla on tutkimksia aiheesta kyllä,
MUTTA; Ymmärtääkseni suomalaiset ovat keskivertoisesti aika terveitä ihmisiä? Kyllä luottasin suomen omiin suosituksiin jatkossakin, miksi tämä D-vitamiini on nyt niin poikkeus? Saa valistaa kun haluan ymmärtää MIKSI?

 

["Kiraki"]

[QUOTE="jada";28005246]THL jatkaa entisellä linjalla ja tekee itsensä naurunalaiseksi. Siellä ei ole vieläkään ymmärretty, että internetin aikakaudella "hallintoalamaisille" ei voi enää syöttää mitä tahansa pajunköyttä, koska valtava määrä kansainvälistä tutkimustietoa on kenen tahansa ulottuvilla, pienen näpyttelyn ja muutaman hiirenklikkauksen päässä.

Omaa oksaansa ne tällaisilla lausunnoilla sahaavat, mutta siinähän sahaavat.[/QUOTE]

MIKSI THL itse keksisi määriä mitä syödä????

 

["vieras"]

Osaako kukaan sanoa onko niissä tutkimuksissa puutostiloja ilmennyt paljon?
En jaksa alkaa tutkimuksia hakemaan, jos joku tietää tuloksista.

 

["Kiraki"]

Jos te että luota THL:ään niin miksi rokotatte lapsenne heidän ohjeistuksen mukaan (teille jotka rokoatte)?

 

["äityli"]

Tässä yksi: Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

 

[Rockwood]

[QUOTE="Kiraki";28007679]Jos te että luota THL:ään niin miksi rokotatte lapsenne heidän ohjeistuksen mukaan (teille jotka rokoatte)?[/QUOTE]

En rokotakkaan.

 

[vitamiini]

Linkitin tämän jo aiemmin toiseen ketjuun, mutta pannaan tännekin:

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Linkissä on ajantasaista tietoa D-vitamiinista. Pieni sitaatti tekstistä tähän, suosittelen lukemaan kuitenkin koko tekstin.

"Alle 1000 mikrogramman päiväannoksella ei tule myrkytystä millään, vakuutti eniten asiaa tutkinut Toronton yliopiston ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth BBC:n radio-ohjelmassa (2.8.2010). "Se on kuin seisoisit rannassa nilkkoja myöten vedessä ja sinua peloteltaisiin, että jos otat vielä askeleenkin, niin hukut varmasti", vertaa Vieth. D-vitamiinia voi ottaa huoletta jopa 250 mikrogrammaa (µg) päivässä, kertoo Council for Responsible Nutrition. Yhdysvaltain uuden suosituksen mukaan 100 mikrogrammaa päivässä on turvallista yli 9-vuotiaille jatkuvassa käytössä. D-vitamiinin yliannostelu (vähintään 625 µg/vrk) voi johtaa hyperkalsemiaan, mikä on terveydelle vaarallista (Plum ja DeLuca 2010). Tällaisia annoksia ei kukaan käytä Suomessa. D-vitamiinin yliannostuksella pelottelu on ollut ja on täysin perusteetonta."

 

["äityli"]

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2801%2906580-1/abstract

 

["äityli"]

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030

""Puolet uusista tyypin 1 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä nostamalla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään 125 nanomooliin litrassa (nmol/l), arvioi uuden tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Cedrik F. Garland (joulukuun Diabetologia). Suomalaiset "asiantuntijat" väittävät 50 nmolin/l riittävän kaikille. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja lisää tulee päivittäin, koska odottavat äidit eivät ota riittävästi D-vitamiinia eivätkä anna sitä tarpeeksi lapsilleen. Peruspalveluministeri ja viranomaiset eivät tunne tai eivät ota vakavasti tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin tarve on vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.""
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2427

 

["äityli"]

En rokotakkaan.

En miekään! !

 

["Kiraki"]

Onko lapsene saanut syntymän jälkeen mitän rokotuksia neuvolassa? Kuinka he ovat voineet? Teidän kannattaisi antaa "tietoja/tuloksia" eteenpäin!!! Olisi varamsti hyvä kun olisi vertailukohtia ja varsinkin jos lapset terveitä ilman yleisiä rokotuksia niin sehän olisi vaan hyvä tulos? Yleensäkin kaikkien rokottamattomien lapset kannattaisi olla seurannassa, tarkoitan tätä siis posotiivisessä mielessä!!!

 

["Vieras"]

[QUOTE="äityli";28007522]Miksi pitää syödä pillereinä? Ota öljymuodossa, tippoina, niin ei sisällä mitään paskaa![/QUOTE]

Eipä nekään ole 100% luonnollista D- vitamiinia lisä- ja täyteaineita niissäkin.

 

["äityli"]

[QUOTE="Vieras";28008267]Eipä nekään ole 100% luonnollista D- vitamiinia lisä- ja täyteaineita niissäkin.[/QUOTE]

Bioteekin Tehod-Tipat ovat lisäaineettomia!

 

["äityli"]

[QUOTE="Kiraki";28008203]Onko lapsene saanut syntymän jälkeen mitän rokotuksia neuvolassa? Kuinka he ovat voineet? Teidän kannattaisi antaa "tietoja/tuloksia" eteenpäin!!! Olisi varamsti hyvä kun olisi vertailukohtia ja varsinkin jos lapset terveitä ilman yleisiä rokotuksia niin sehän olisi vaan hyvä tulos? Yleensäkin kaikkien rokottamattomien lapset kannattaisi olla seurannassa, tarkoitan tätä siis posotiivisessä mielessä!!![/QUOTE]

Vanhin 18v on saanut 3 rokotetta, 12 ja 14v eivät yhtään. Olen huomannut, kun harvoin on flunssa tms. tauti on lievempi, kuin rokotetuilla. Eli 1-3 päivää ja lievä kuume. Meillä ei koskaan ole taudit kestäneet viikkotolkulla! Keskimmäisellä oli yksittäisiä korvatulehduksia, lopulta poistettiin molemmat risat, kun olivat niin isot. Tuskin ketään viranomaisia kiinnostaa rokottamattomien terveydentila.

 

["vieras"]

Toihan on varsinainen super vitamiini toi D - siis sitä syömällä ei tuu tauteja ei flunssaa ei syöpää ei diabetestä ja mitä muuta sitten olis tulossakaan.
Loistavaa =) =) me like

Ihanaa kun joku on ottanut urakalla selvää luotettavista lähteistä eikä usko mihinkään suomalaiseen niin täältä saa suoraan varmaa todistettua tietoa asioista.

 

["äityli"]

[QUOTE="äityli";28008616]Vanhin 18v on saanut 3 rokotetta, 12 ja 14v eivät yhtään. Olen huomannut, kun harvoin on flunssa tms. tauti on lievempi, kuin rokotetuilla. Eli 1-3 päivää ja lievä kuume. Meillä ei koskaan ole taudit kestäneet viikkotolkulla! Keskimmäisellä oli yksittäisiä korvatulehduksia, lopulta poistettiin molemmat risat, kun olivat niin isot. Tuskin ketään viranomaisia kiinnostaa rokottamattomien terveydentila.[/QUOTE]

Lisään vielä, että mitään pitkäaikaissairauksia ei meillä ole.Siis diabetes,astma, reumaa ym.

 

["vieras"]

tutkimustietoa on tosiaan saatavilla netistä pilvin pimein esim hikipedia on varsin luotettava tiedonlähde

 

["vieras"]

[QUOTE="äityli";28008616]Vanhin 18v on saanut 3 rokotetta, 12 ja 14v eivät yhtään. Olen huomannut, kun harvoin on flunssa tms. tauti on lievempi, kuin rokotetuilla. Eli 1-3 päivää ja lievä kuume. Meillä ei koskaan ole taudit kestäneet viikkotolkulla! Keskimmäisellä oli yksittäisiä korvatulehduksia, lopulta poistettiin molemmat risat, kun olivat niin isot. Tuskin ketään viranomaisia kiinnostaa rokottamattomien terveydentila.[/QUOTE]

Mulla on 3 lasta 14, 11 ja 9 vuotiaat, ovat saaneet KAIKKI rokotteet mitä vain on hiukankin annettu myös sen kuuluisan sikapiikin.
Sairaana ovat olleet keskimäärin 4 viikkoa elämänsä aikana (tossa mukana vesirokko), esim esikoinen oli juuri oksennustaudin vuoksi 2 päivää pois koulusta ja sitä ennen 2 luokalla siinä vesirokossa. Kuumetta ei ole ollut ei kertaakaan (ei ees niiden rokotusten jälkeen).
Mitään kroonisia sairauksia ei ole eikä allergioita.
D-vitamiinia annettu THL:n suositusten mukaan tai sit välillä unohdettukin kokonaan.
Tuskin ketään kiinnostaa rokotettujenkaan terveydentila.

 

["Kiraki"]

Ei minun kokemuksen mukaan vaikuta terveemmältä kuin rokotetut. Lähipiirissäni ainakaan. Esim oma tyttöni (11v) saanut kaikki. --> on ollut terve koko elämänsä (koputan puuta), ei korvatulehduksia, tm. antibiootteja tarvitsevia sairauksia (ehä 2 vatsatautia). 4,5v yksi korvatulehdus ja vatsatautia joskus, muttei aina silloinkaan kun sitä on liikkeellä. Kummityttö 17v, terve vatsatauteja lukuunottamatta. En maininnut erikseen flunssia joita 1-2krt/vuosi ja todellakaan mitään monen päivän pituisia. Veljeni 22v, hyvin harvoin sairas olisiko 2 antibioottia saanut elämänsä aikana. Siskoni samoin.... Paljon terveempiä ollaan oltu kuin rokottamattomat MEIDÄN lähipiiri (ystävät,naapurit..aika harvoja kuitenkin vertaillekseni kuitenkaan).
En koe että olisitta terveempiä kuin rokotetut, päinvastoin. Ette tekään kuitenkaan kovin sairastelevia ole. Olisi mielenkiintoista tietää on astmalla/allergioilla yhteyksiä rokotamiseen? Onko sinulla tietoa siitä?

Juuri tämän takia vertailu olisi tärkeää, en minäkään huvikseni lapsia rokota, luotan vaan hyvinvointivaltion suosiuksiin

 

["Kiraki"]

Hups, kyllä tää keskustelu tais mennä eri raiteille mistä alkoi

 

["äityli"]

[QUOTE="Kiraki";28008726]Ei minun kokemuksen mukaan vaikuta terveemmältä kuin rokotetut. Lähipiirissäni ainakaan. Esim oma tyttöni (11v) saanut kaikki. --> on ollut terve koko elämänsä (koputan puuta), ei korvatulehduksia, tm. antibiootteja tarvitsevia sairauksia (ehä 2 vatsatautia). 4,5v yksi korvatulehdus ja vatsatautia joskus, muttei aina silloinkaan kun sitä on liikkeellä. Kummityttö 17v, terve vatsatauteja lukuunottamatta. En maininnut erikseen flunssia joita 1-2krt/vuosi ja todellakaan mitään monen päivän pituisia. Veljeni 22v, hyvin harvoin sairas olisiko 2 antibioottia saanut elämänsä aikana. Siskoni samoin.... Paljon terveempiä ollaan oltu kuin rokottamattomat MEIDÄN lähipiiri (ystävät,naapurit..aika harvoja kuitenkin vertaillekseni kuitenkaan).
En koe että olisitta terveempiä kuin rokotetut, päinvastoin. Ette tekään kuitenkaan kovin sairastelevia ole. Olisi mielenkiintoista tietää on astmalla/allergioilla yhteyksiä rokotamiseen? Onko sinulla tietoa siitä?

Juuri tämän takia vertailu olisi tärkeää, en minäkään huvikseni lapsia rokota, luotan vaan hyvinvointivaltion suosiuksiin [/QUOTE]

Ei ole mitään sattumaa että juuri rokotusten jälkeen vauvoilla tulee astmaa ja allergioita. Reuma ja diabetes lisääntyivät sikapiikin saaneilla, SATTUMAAKO?
Veljeni terveydentila heikkeni armeijan jälkeen, kun oli saanut, ties kuinka monta rokotusta.

 

[maksasanoopipoks]

[QUOTE="äityli";28007895]Tässä yksi: Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.[/QUOTE]

Vitamiinivalmistajien maksama tutkimus...