Minä se kävin jo ottamassa tuntumaa synnärin sängyllä... eli perjantai-iltana 20.00 maissa alkoivat (aluksi) epäsäännölliset, aika kivuttomat supistukset. Seurailin niitä aikani kunnes ne muuttuivat kipeiksi noin 22.00. Suppareiden väli alkoi olla silloin jo 10 minuuttia ja sanoinki miehelle, että tänä yönä taidetaan lähtiä Oys:a kohti. Yöllä kello 2.00 maissa hälytettiin jo mun äiti lapsenvahdiksi, kun supparit oli tulleet jo jonkin aikaa 5 minuutin välein ja kuitenkin meillä on tuota matkaa synnärille noin 70 km. Ajokeli oli tietenkin "tosi" ihana eli lakanan kokoista lumiräntää visko taivaalta ja tie aika liukas. Supistukset tihentyi ajomatkalla eka 3 min. ja lopulta supparit tuli minuutin väkein ja alamaha oli kuin tulessa kun supparit oli niin kipiät. Sanoinki miehelle, että vauva taitaa syntyä autoon. Oys:n synnytyksenvastaanotossakin kun olin käyrällä supparit tuli tiheesti ja oli kipiät ja sit mentiin synnytyssaliin ja yllätys-yllätys siellä supparit alkoivat harventua ja olemaan kivuttomampia. Mä olin NIIN pettynyt. Aikasemmissa synnytyksissä ei oo käyny näin vaan ne on nopeasti edenneet kohti ponnistusvaihetta. Ravasin pitkin synnärisalia, että saisin takas ne supparit, mutta ei auttanut. Sit lähin ravaamaan pitkin Oys:n käytäviä ja kiipesimpä muutaman kerran ( = tuhat kertaa ainakin
) portaitakin ylös ja alas, että supparit tulis takas, mutta mitään ei tapahtunut. Mulla oli sillon paikat auki noin 3 cm ja kanavaakin jäljellä vielä 1,5-2 cm . Mä oli siis niin pettynyt, että teki mieli itkeä. Mies osas olla kyllä ihanan lohduttava. No, sit minut siirrettiin synnyttämättömien osastolle (eivät päästäneet kotiin, jos vaikka synnytys ois käynnistynytkin). No siellä mä sit olen ollut eilisestä päivästä tämän päivän aamupäivään. Eilen illalla vielä supisteli harvakseltaan... ajoivat osastolla käyrää välillä, mut paikat oli edelleen ennallaan. Yön sain onneksi nukuttua tosi hyvin (mikä on sinänsä ihme mulle, joka en osaa oikein nukkua sairaalassa, mut tuohon vaikutti varmaan se, että edellisyön olin valvonut kokonaan). Tänä aamuna tuli muutama suppari ja kätilö katsoi ennen kotiin lähtöä tilanteen eli nyt mulla ei oo kanavaa kuin korkeintaan 0,5 cm, mutta paikat on edelleen auki sen noin 3 cm. Lääkäri ei katsonut aiheelliseksi käynnistää synnytystä, koska raskaus on mennyt yli vasta 4 päivää, enkä mä itekkään ois halunnu tuota käynnistystä. Vähän ennen sairaalasta lähtöä mulla alkoi tulla limatulppaa, jossa vähän vaaleahkon punaista verta mukana (kuulemma normaalia) ja sitä limatulppaa on tullut paljon nyt myös kotonakin. Tulin siis kotiin aamupäivällä, kun en halunnu jäädä sairaalaan makaamaan. Nyt on sit miehen kanssa käyty kävelemässä ja saunottu, että jospa se tästä tämä synnytys käynnistyis lähiaikoina (lähitunteina mieluiten). Lapset on jo varalta viety valmiiksi mummulaan hoitoon, että jos lähtö tulee niin ei tarvi jäädä heitä odotteleen.
Huomenna mulla ois neuvolaan meno ellei tule synnärille menoa ennen sitä. Kyllähän tässä saattais jo lähtiäkin takas synnärille -ja synnyttämään asti tälläkertaa =)
Toivon tässä vain, että kaikki menis hyvin synnytyksen ja vauvan osalta eli että synnytys menisi kaikin puolin hyvin ja tuloksena olisi terve vauva.
Että tämmöistä täälläpäin... Toivon hyviä vointeja teille kaikille muillekin!
Niin ja: PALJON ONNEA KAIKILLE VAUVAANTUNEILLE :heart: :hug:
Teitähän oli tällä minun sairaalareissun välillä tullutkin jo paljon lisää =)
Tammiäiti, joka siis edelleen raskaana, rv 40+4 ja lapset
