Nii, sit tääl oli juteltu..Mie oon 167cm viimesimpien mittausten mukaan.
Ja miehen tapaamiskysymys..no, se oli aika hauska juttu, voin vaan kuvitella miltä näytin miehen mielestä ja hävettää..
Taisin olla 17v.Oltiin yhen kaverini kans kaupungilla iltaa viettämässä
(pussikaljalla) ja oli tylsää. Päätettiin sit lähteä yhen kaverin kaverin tupareihin, sinne oli kaks jätkää muuttanu pieneen asuntoon, tais olla yksiö. Istahdin sinne ja hirvee meteli oli ja ihmiset joi ja nauroi jne jne, mitä nyt teinibileissä tehdään. Olin itekin juonu ihan liikaa. Sit näin yhen tyypin joka istui huoneen toisesa päässä, eli n.parin metrin päässä
Se näytti jotenkin surulliselta tai jotain, jokin siinä pysäytti. No, jostain sain päähäni et se oli varattu ja jatkoin juhlimista...
Kunnes tuli ihan järkyttävän paha olo ja ryntäsin vessaan. Muistan että kaveri oli välillä siellä, jutteli miulle jotain mut joku muukin kävi pitämässä hiuksia.
Ei siinä sit mitään, kuin ihmeen kaupalla selvisin kaupungille ja kämpille jossa miun piti nukkua.
Sit seuraavien viikkojen aikana tää yks tyyppi alkoi tulla kaupungilla vastaan, melkein joka kerta kun kävin.
En ite asunu kapungissa niin siellä käytiin vaan muutamia kertoja viikossa.. Sit homma meni siihen että lähin kotiinpäin sen verran myöhään ettei siellä porukoissa ollu enää muita ku mie ja tää tyyppi. Se odotti miun kans miun kyytiä ja läks ite vasta sit.
Miun 18v. synttärit oli kaiken huippu, olin taas juonut ihan liikaa ja jouduin tämmöselle "nuorten selviämisasemalle" lepäilemään jossain vaiheessa iltaa ja siel ei oottanut ketään muita minuu kun se tyyppi..oonkin ihmetelly et miks se ei lähteny kotiinsa tai hillumaan jonnekin. Se vaan istui siellä ja piirteli.
Huomasin siis että tän tyypin seurassa oli turvallinen olo, se on kivan näkönen jne. ja ihastuin. Aattelin että se on vaan niin hyvä kaveri että tekee noin, ei mitenkään voi olla muuten kiinnostunut.
No, sit kerran jäätiin taas kahestaan istuksii ja oottaa miun kyytiä kotiin ja se kysyikin et aletaanko seurustelee...Muistan sen hetken vieläkin vaikka siitä on jo vuosia, olo oli kuin puulla päähän lyöty, tuntui etten ees kuullut mitään, piti vielä kysyä että ootko ihan tosissaan? Oli se, ja se onkin pysyny kohta 11v.
Tulipa taas romaani..sori, skipatkaa tää