No munkaan mielestä ei pitäis voida. Ja en edes tajua mikä ihme tässä se ongelma on, koska mä osallistun kuljetuksiin, en yritä sysätä kaikkea sen harteille tai vaadi sitä edes osallistumaan rahallisesti meidän matkoihin (paitsi poikkeustapauksessa, jos oon ihan peeaa sen takia, että elarit on myöhässä).
Toivottavasti lastenvalvoja osais neuvoa asiassa vähän paremmin. Oikeastaan haluaisin hakea valvottuja lapsenvaihtoja, ettei meidän tarttis olla tekemisissä edes tätä vähää. Rupee olemaan mitta tälleen vajaan kolmen vuoden jälkeen aika täynnä tota vitun ikuista vänkäämistä ja kiukuttelua.
Mulla meni ero vähän toisin.
Lastenvalvojalla oli suuria vaikeuksia ymmärtää, että m i n ä en tahdo yhteishuoltajuutta koska lapset ovat siinä iässä, että tarvitsevat passia, ajokorttia, pankkitiliä whatever ja jos minulla on parin viikon ryyppyränni päällä niin allekirjoitustani on turha etsiä mistään. Tietäen, että ex- rouvakulta ei taatusti tee ainuttakaan lasten kannalta huonoa päätöstä johon minun allekirjoitustani tarvittaisiin.
Rahasta en puhu. Tein osituksessa kaikkeni, että lasteni elämä muuttuisi mahdollisimman vähän. Mitä ny faija muutti himasta mut ei sitä oo ennenkään kaivattu.
Minulla ei ole mitään oikeutta tavata lapsiani.
Lapseni taas ovat koska tahansa tervetulleita luokseni, mutta yksinäinen nukkumaluukku ei ole kauheen houkutteleva. Eikä juoppouteen taipuvainen isä.
Niin joo, tiedän että minussa on vikani eivätkä ne ole ihan vähäiset. Mutta että eron jälkeinen viha koskee koko sukuani ei voi olla minun vikani.
En nimittäin koskaan missään, kenellekään ole sanonut ex- rouvakullastani pahaa sanaa, enkä sano.
Mut koko minun sukuni irtisanottiin erossa oitis.
Kummitätini hautajaiset olivat samalla viikolla kuin ero. "Ei me ny vaan päästä". Niinpä. Nainen joka laittoi ruoat häihimme ja moniin jouluihimme ja oli 60 vuotta vaimo sille miehelle joka kuolinvuoteellaan sanoi sinulle "tervetuloa sukuun" on ykskaks "ei me ny vaan päästä".
Kun isäni/äitini täytti 70 niin mä laitoin lapsilleni tekstarin, että mummolla/vaarilla on merkkipäivät. Ei toiminu koska koko sukuni on samanlaisia sikoja kuin minä.
En väitä olevani hyvä tai kiltti mutta kyllä mun kanssani voi neuvotella ja sopimuksista on tapana pitää kiinni.
Viimeisin sopimus jonka ex- rouvakullan kanssa tein oli se, kun hän päätti myydä kototönön. Että ilmoita mulle milloin mun sopii tulla hakemaan tavaroitani pois. Ja näin sovittiin.
Ja seuraavaksi poika ilmoittaa mulle, että ööh... mutsi toi jotain sun kamojasi mun nurkkiini niin tulisitko hakemaan pois?