kuusi kuuluu laittaa vasta aatonaattona ettäs sen tiedätte
jos ne jo laittaa niin eihän siinä oo aattona enää yhtään neulasta
Eiku se kuusi olis pitänyt kaataa ennen täysikuuta, niin pysyisi neulaset. Etkö tuota tiennyt? Jos sen viet pimeään kellariin vesiämpäriin, on siinä tuoreenveroiset neulaset vielä juhannuksenakin - ja hämähäkkejäkin
---olen kokeillut yhtenä keväänä, mut syy siihen kokeiluun oli se, kun tiesin, että jäätymisessä vapautuu lämpöä aika paljon. Ei ne potut paleltuneet ainakaan silloin
Mut saattaa siinä lajikkeellakin olla merkitystä silti;-)
Katsos, ei kaikkialla ole samanrotuisia kuusia. Mun isoisän isä ei hyväksynyt kuusta kotiin aikoinaan, mutta en tiedä, miksi ei. Jokin hullutus vaan vai ovatko halunneet niitä kerkkiä syödä niistä - hetihän ne kasvavat, kun saavat tammikuulla vähän valoa
Tai sitten...oliskohan niin, että...
Linnuthan - ja oravat ym... niiden siemeniä siirtelevät ja voi hyvinkin olla, että joku on alkanut kasvaa "otollisessa" paikassa. ...ja... sitten---- eiku .... sitten...;
"
Niilo Karhun kirjassa Hämeestä löytyvät mm.
Suomen suurin kotikataja,
euroopanlehtikuusi,
kanadanpoppeli,
kartanopoppeli,
ruhtinaanpoppeli,
mongolianvaahtera,
paperikoivu,
banksinmänty,
riippamänty,
visahaapa
ja huurrepaju Tampereelta.
Hämeenlinnassa kasvoivat tuolloin suurimmat
sulkaharmaaleppä,
kirjopunasaarni,
kurilienlehtikuusi,
vuorimänty,
mongolianlehmus,
isolehtilehmus
ja kartiopuistolehmus, monet niistä Aulangolla.
Hattula oli monien ennätyspuiden koti. Sieltä löytyivät muun muassa
paksuin mantsurianjalopähkinä,
amerikanhaapa, k
äärmekuuset
ja hopeakuuset.
Heinolasta löytyivät
riippaharmaaleppä,
kriminlehmus,
palsamipoppeli,
albertanvalkokuusi
ja kontortamänty.
"Muita ennätyspuita olivat mm.
suurin isotuomipihlaja
ja riippakuusi Tammelassa,
visakoivu Hauholla,
hieskoivu Hämeenkyrössä,
kaarnakuusi,
amerikanjalopähkinä
ja riippapihlaja Janakkalassa,
ruotsinpihlaja,
jättipoppeli
ja kartiotammi Nokialla,
siperianlehtikuusi Padasjoella,
siperiansembra Kangasalla,
kultakuusi Forssassa,
luutakuusi ja helvemänty Lopella,
purppurakuusi Urjalassa,
pöytämänty Toijalassa,
keltakoivu Hausjärvellä ja
hopeapaju Riihimäellä."
-
lue koko juttu vuodelta 2013 YLE -
Lisäsin jaottelun ja linkitän myöhemmin... Olipa niitä paljon! ---ja tuossa olivat vain Suomen
paksuimmat puut - ja ne vuosirenkaathan sen iän kertovat, puissa! Ilmastonmuutos tarkoittaa ensisijassa suurta muutosta
vesistöissä ja esimerkiksi se kosteus, kaste, mikä sulavesistä talvella nousee kuuraksi puihin, vaikuttaa enemmän, kuin ikinä osaamme aavistaa, sillä jäätymisessä vapautuu lämpöä