Terkka ja neuvolalääkäri käskivät pitää 8 kk vanhalle unikoulun

[yöllä nukutaan]

Tsemppiä "uupunut" öiden selkiyttämiseen, kuulostaisiko se helpommalta kuin unikoulu? Onnistutte varmasti jos pysytte johdonmukaisina! Ei varmasti mene kuin muutama yö niin helpottaa jo. Toivottavasti miehesikin ottaa osaa tähän..Itselläni kokemusta unikoulusta monen lapsen kanssa; päivällä selkeä rytmi, aktiviteettiä jotta se unikin tulee, tutti ja unirätti voi olla mutta lapsi pyritään rauhoittamaan sänkyyn vaikka itkisikin, hysteerinne lapsi tosin nostetaan syliin rauhoittumaan jonka jälkeen lasketaan takaisin omaan sänkyyn. mahallaan nukuttaminen jostain syystä helpottaa rauhoittumista. jos lapsi kapuaa ylös hänen lasketaan hellästi takaisin. Pidetään muutenkin rauhallinen asenne eikä puhella lapselle, hellä kosketus ja rauhallisuus varmasti viestittää lapselle että hyvällä asialla ollaan ja hänen itkuunsa vastataan. Jos herää niin alotetaan kevyistä rauhotteluista, itkun laadusta voi myös päätellä myös.. ja pikkuhiljaa voi kevyeen itkuun vastaamis aikaa pidentää, lapsi saattakin itkaistuaan nukahtaa itse.

Kummallista minusta, että monet kokevat unikoulun lapsen huudattamiseksi, eikös lapsellakin ole oikeus kasvun ja kehityksen nimissä hyviin yöuniin? kun lapsi ei ilman apua pysty nukahtamaan/rauhoittumaan ja yöunet jäävät surkeaksi on vanhemmat velvollisuus auttaa lasta siinä. Voi teitä joitan "supermammoja" kuten minttum jotka keksivät tuulesta perusteluja jatkaa tissittelyä ja hellyyttelyä yöllä, lapsi tarvitsee unta! kannattaa miettiä mikä on lapsen todellinen etu, eikä varmasti kunnolliset yöunetkaan äidille ja isällekään ole haitaksi mutta toki jokainen tekee omat valintansa lastensa kanssa.

 

[Eedla]

Onko varmistettu ettei lapsella ole allergiaa, refluksia tai mitään muuta sellaista joka voi vaikuttaa yöuniin. Aika raakaa unikouluttaa jos lapsella on joku kipu tai muu vaiva. Että varmistakaa tämä asia ensin ja sitten miettikään unikouluja jos se tuntuu tarpeelliselta.

 

["uupunut"]

Onko varmistettu ettei lapsella ole allergiaa, refluksia tai mitään muuta sellaista joka voi vaikuttaa yöuniin. Aika raakaa unikouluttaa jos lapsella on joku kipu tai muu vaiva. Että varmistakaa tämä asia ensin ja sitten miettikään unikouluja jos se tuntuu tarpeelliselta.

No juu. Korvat tarkisti neuvolalääkäri, refluksioireita ei ole ollut pitkään aikaan. Ihan vauvana tuota refluksia epäiltiin, käytiin lääkärissä joka erikoistunut refluksiin. Jäätiin seurailemaan refluksioireita ennen varsinaista tutkimusta, ja oireet helpottivat ihan normaalisti kun vauva vähän kasvoi. Oli siis tuota kahteen kertaan nieleskelyä ja rohinaa, jotka kai ihan tyypillisiä vastasyntyneillä, mutta ei enää pitkään aikaan. (Juu hysteeriset esikoisen vanhemmat ) Mitään allergiaoireita ei ole koskaan ollut, eikä kummallakaan vanhemmalla ole allergiaa. Yhden nuhan sairastanut.

Hampaat voi toki vaivata, särkylääkettä vauva on nyt saanut öisin kun on heräillyt, en osaa sanoa onko auttanut. Kaksi alahammasta on puhjennut 6 kk iässä, sen jälkeen ei vielä uusia. Mitään ei vielä kuitenkaan näy.

Eroahdistusta on vähän mutta aika lievänä, sen uskon kyllä lisänneen ainakin sitä huutamista öisin, ei ehkä varsinaista heräilyä. Mutta eikös sitä isäkin voi lohduttaa?

Vauva liikkuu paljon, ryömii hurjaa vauhtia, hakee konttausta, seisoo tukea vasten ja osaa mennä itse istumaan. Tuo on ihan varmasti vaikuttanut uniin, kun tosiaan monesti herää konttausasennosta ja välillä konttaa päin sängyn laitaa.

Päivisin on hyväntuulinen, utelias, vilkas ja varsin puuhakas, ei siis sellainen passiivinen köllöttelijä.

Jotenkin en jaksa uskoa, että vauva olisi kipeä. Korkeintaan päästä, kun kopsauttelee sitä mustelmille

 

["uupunut"]

Ja siis nyt olen kallistumassa yksinkertaisesti yöimetysten lopettamiseen ja "öiden selkiyttämiseen" niin kuin tuossa aiemmin sanottiin. Varsinaisena unikouluna en tuota pitäisi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Uupunut";26459551]Olin siis pojan kans 8 kk neuvolassa. Taisin näyttää vähän väsyneeltä, kun sekä terveydenhoitaja että myöhemmin neuvolalääkäri molemmat kehottivat pitämään pojalle unikoulun.

Vauva siis 8 kk. Kasvanut hyvin, imetän edelleen, syö nelisen ateriaa päivässä, iltapuuron viimeisenä. Vauva syö 2-3 kertaa yöllä rintaa. Sen lisäksi heräilee 5-10 kertaa muuten vaan, välillä konttausasennossa, välillä kolauttelee päätä pinnasängyn laitaan. Yleensä herää ihan huutamaan, rauhoittuu toisinaan tuttiin. Jos ei rauhoitu, niin annan rintaa. Herätyksiä siis tavallisesti vähintään se 10. Välillä, kun on ollut tosi huonoja öitä, olen nostellut vauvaa pinniksestä vähän kovakouraisestikin :/ Ja huono omatunto on kamala.

Vauva nukahtaa hienosti kahdeksan maissa, omaan sänkyyn (joka meidän sängyn vieressä) itsekseen tosi nopeasti. Harvoin tarvitsee mennä laittamaan tuttia toisen kerran suuhun. Nukkuu noin 20-07. Tuo on siis tosi hyvä. Mutta nyt tajusin, että taidan tosiaan olla aika uupunut noihin jatkuviin heräilyihin. Meillä on sopimus, että minä hoidan arkiyöt, mies viikonloppuyöt, mutta tuntuu, että tuo ei minulle enää riitä. En jaksa valvoa 5 yötä putkeen.

Olin toivonut että tämä itsestään helpottaisi, mutta ehkä en nyt enää sitten jaksa odottaa. Miehelle kun tästä kerroin, hän ei ollut varsinaisesti innoissaan, ymmärsi sinänsä kyllä. Hän myös selvästi jännittää, kun sanoin, että terkka ja lääkäri molemmat sanoivat, että isän kannattaa pitää tuo unikoulu, kun yöimetyksistä pitäisi samalla luopua.

Nyt mietin, että mitä tässä tehtäisiin... Sinnitelläänkö vielä vaikka kuukausi. Entä onko mies paras unikoulua pitämään, kun on vähän "herkkis" ja vähän vastentahtoinen. Omaa äitiäni en kovin mielelläni vaivaisi, kun on jo yli 60 ja työelämässä, hänkin aika uupunut välillä.

Huoh. Löytyiskö vertaistukea tai apuja?[/QUOTE]

asennoiduin siihen että jaksan kunnes oppii nukkumaan. En nostanut sängystä vaan puoliunessa kävin lämmittämässä maidon ja kun poika nukkuin nukuin minäkin. Yksin olin eikä ollut miestä rinnalla mihin tukeutua. Oli 6 vee mutta se nukku niin sikeästi että ei ees herännyt pojan huutoihin. (Ehkä liikaa ajattelevat luuli että laiton 6 veen syöttämään. Oon muuttuja/ajattelija). Ja oppi nopeasti nukkumaan 8 tuntisia yö unia.

 

["vieras"]

Me lopetettiin kerta heitolla yöimetys ja mies hoiti yöheräämiset, niin lapsella ei tullut edes halua saada maitoa yöllä, vuoden ikään asti annettiin maitoa max. yhden kerran yössä jos selkästi vaikutti nälkäiseltä. Ei varmaan mennyt kuin muutama hassu yö kun lapsi oppi itse nukahtamaan uudelleen, meillä samassa huoneessa nukkumisesta ei tule mitään, sillä lapsi on niin herkkä uninen, että herää joka ääneen. Sekin kannattaa muistaa, että lapset ei todellakaan ole äänettömiä nukkujia, vaan sieltä pinniksestä kuuluu välillä ääniä ja pälpätystäkin, mutta lapsi nukkuu silti, uniääniin ei tarvitse reakoida, täytyy vain oppia erottamaan nämä uniäänet normaali hereillä olo äänistä.

Tsemppiä, kannattaa nyt pitää unikoulu ja lopettaa yöimetys, jos itsellesi yövalvomiset alkavat olemaan liian raskaita.