Tempperamenttisen 2-vuotiaan yöpullon lopettaminen. Miten olette onnistuneet?

Taustaa: Lapsella ikää 2v.
Lopetti yösyönnit jo 2kk iässä. Noin 1v6kk alkoi puolisen vuotta kestänyt järkyttävä sairastelukierre, joka palautti yömaidon tuttipullossa elämäämme. :headwall: Koska terveitä päiviä ei juurikaan ollut välissä, pullosta tuli taas tapa. Nyt lapsi herää kerran yössä pyytää nätisti maitoa ja jos ei reagoida niin kiljuu kunnes herätään (noin klo 4). Rauhoittuu heti kun saa pullon, juo huoneenlämpöisen maidon (yöpöydällä valmiiksi 2dl:n HYLA maito ja tuttipullo) ja nukahtaa.

Pari kuukautta sitten oli muutaman viikon terve jakso, jolloin kokeilimme vieroittaa yöpullosta. Päätimme, että ei maitoa ei vain anneta. Kun vielä 8. yönä tilanne oli se, että lapsi kiljuu ja hiljaisimpinakin hetkinä kitisee aamuyöt vartin pätkissä |O |O päätimme, että ollaan edes jollain tavalla työkuntoisia kun vain annamme pullon. Tosin, kuten kipeenä ollessakin otin lasta viereen, jotta kiljuminen olisi vain kitinää. Ehkä olisi pitänyt antaa olla omassa sängyssään? Sitä kirkumista on yöllä niin vaikea kuunnella. Ja pitää myös naapurit hereillä.

Kasvuvaihetta on ollut, ja koko 2dl menee, joten tarpeeseen menee. Toisaalta miten pärjäsi jo vuoden ilman... Lasista/mukista ei suostu yöllä juomaan.

Nyt puhutaan lapsesta, joka voi oikeasti kiljua tuntikausia yhtäjaksoisesti. Tiedän, että taikakonsteja ei ole, mutta kertokaa mien olette selvinneet vastaavista tilanteista. Tosaalta ajattelen, että aikansa kutakin, toisaalta yhtäjaksoiset yöunetkin olisivat kova sana :headwall:.

 

kaksivuotias tajuaa jo lähes kaiken, mitä jos menisitte kauppaan ja antaisit lapsen vaihtaa tuttipullon johonkin leluun? Niin lapsi samalla näkee että tuttipullo jää kauppaan (jätätte ihan hyllyyn sen lelun tilalle ja sitten toinen salaa käy heittämässä sen roskiin kun lapsi ei näe) eikä sitä ole enää kotona!

Varmasti kiljuu silti sitä pulloa aluksi yöllä mutta ymmärtää myös kun sanotte että muistathan että se pullo vaihdettiin siihen leluun! Ja sitten voi vaikka tarjota lelua siihen näytille. Laitatte illalla sen siihen pöydälle missä pullo oli ennen.

Ihan varmastikaan ei kasvutarpeeseen mene, kahdessa desissä maitoa ei kummoisesti energiaa ole Iltapalalla sitten vaikka vähän enempi maitoa.

Tällä leluvaihdolla hoidettiin tutti pois jo puolitoistavuotiaalta ja hyvin ymmärsi kun osoittelin vaan sitä duploasemaa mihin poika tutin vaihtoi ja muistuttelin siitä että ihan ITSE kävi sen valitsemassa

Heittäisin myös kaikki pullot samantien roskikseen.

Toinen vaihtoehto leluvaihdon sijaan voisi olla sellainen,että leikkaan tuttiosasta sen pään pois (ihan reilulla kädellä) ja näytät illalla lapselle että se on mennyt rikki! Annat koittaa juoda siitä kun eihän siitä mitään tule.Ja sitten yöllä kun sitä haluaa niin sanot vaan että se on mennyt rikki mutta voithan kokeilla ja todennäköisesti lapsi ei itse siitä halua juoda (toki kiukuttelee ja huutaa) mutta tajuaa kyllä että se on rikki. Aamulla voi vielä ihmetellä sitä ja heittää yhdessä roskiin.

 

Esikoisen vierotus pullosta jäi myöhemmälle ja se kirpaisi pienen pojan sydäntä. Kuinka äiti ei annakaan maitoa kun aina ennen on huutamalla antanut. :snotty:
Ensimmäisenä yönä unet jäi vähälle. Tarjosin tuttipullosta vain vettä. Toisena yönä poika nousi muutamaan otteeseen hörppäämään vettä, unet olivat katkonaiset, mutta ookoo. Kolmantena yönä ei huolinut vettä herätessään haluamaan maitoa ja kävi nukkumaan. Siitä lähtien maito jäi.

En suosittele yömaidosta vieroitusta keskelle viikkoa, jos olette työelämässä. Perjantai iltana, jos aloittaisi, niin saisi hyvin käyntiin ennen tulevaa viikkoa.

 

Kaks viikkoa siihen meni meillä, noin 1v8kk oli silloin. Akasemmin olin juurikin kokeillut, että vettä maidon tilalle ja aina viikon jälkeen luovutin kun olin ite niin väsynyt enkä jaksanu enempää risasia öitä. Sit tossa vaiheessa mä päätin et nyt se taistellaan pois ja vesipulloa tarjota. Vesipulloa ei parin yön jälkeen enää huolinut mut aktiiviset maidon perään huudot kesti sen 14 yötä. Kuuntelin kavereilta et juu nätisti meni yks-kaks-kolme yötä ja olin et juu-juu, toihan lohduttaa kun toiset lapset uskoo helpommalla ja toisilla on luonnetta ja sisua huutaa vaikka kuinka pitkään. Täällä on todellinen tahtolapsi.

Tuo tyttö on juurikin niin jääräpäinen ja vieläkin se ährää joinain öinä sen maidon perään kun muistaa miten ihanaa se oli. Mut joo, oikotietä onneen ei ole, mut paree tehdä se sit kun ootte lomalla tai pidemmällä vapaalla niinku nyt pääsiäisenä olis ollu ehkä hyvä aloittaa.

Tsemppiä koitokseen!

 

Kiitoksia kommenteista!
Tuttavapiiriin tuli koiranpentuja, joten keksimme "antaa tuttipullot koiravauvoille, jotka eivät vielä osaa juoda mukista". Lapsi pakkasi itse kaiken kassiin innoissaan.

Takana viikko ilman pulloa enkä ole edelleenkään varma, että tässä ratkaisussa on mitään hyvää. On mennyt paljon paremmin kuin mikään aiempi kokeilu, yötkin ovat olleet pääsääntöisesti helpompia kuin aiemmissa vieroituksissa. Tuo tarina siitä missä pullot ovat tekee niin paljon.

Mutta on ollut myös tilanteita, joissa on valvottu tuntikausia yöllä keskellä työviikkoa. Pulloa ei ole kyselt. Siinä tilanteessa tietää, että jos antaisin nyt pullon niin lapsi olisi unessa minuutissa ja olisi silmät auki aamun kokouksessa.

Lisäksi lapsen juominen on vähentynyt noin desiin päivässä. Ollaan sitten annettu kurkkua, jugurttia jne. Masukin on mennyt kuopalle. Ei terve lapsi kuole janoon nesteiden äärellä.

Mutta nyt on valittu tämä linja ja tässä pysytään.