TEKISITKÖ KUTEN MINÄ:

[vieras]

Aloimme seurustella mieheni kanssa, kun olin 15. Asuimme yhdessä viitisen vuotta, tunsimme toisimme läpikotaisin, suhteellamme oli vahva pohja jne., kunnes elämä yhdessa vain alkoi ahdistaa: halusin itsenäistyä, tapailla muita miehiä, olla ja mennä ilman velvotteita.

Olimme erossa kolme ja puoli vuotta. Ystävyytemme säilyi tuonakin aikana.
Nyt kun olen 24-vuotias, haluaisin jo omia lapsia. Ketään sopivia miehiä ei ole tullut vastaan, pelkkiä huithapeleita ja seksin perässä kulkijoita. Olen puhunut exälleni, että entä jos palaisimme yhteen, ostaisimme oman talon, menisimme naimisiin ja hankkisimme lapsia. Hän sanoi olevansa onnellinen, jos näin käy.

Onko tämä mielestäsi jotenkin moraalisesti väärin?
Välitämme toisistamme syvästi, rakastan edelleenkin, ja kaipaan tasaista ja turvallista perhe-elämää hyvän miehen kanssa. Lapset olisivat molempien meidän unelmien täyttymys.

 

[hyytikyppynen]

No siis mitä väärää tuossa muka ois? Jos kummallekki käy, nii mikäs siinä sitte...

 

[äö]

Niin että mitä moraalisesti väärää siinä on, jos kumpikin sitä tahtoo? En ymmärrä.

 

[Kamala]

Ei tietenkään ole väärin. Joskus sitä tarttee vaan tilaa huomatakseen, mitä oikeasti elämältään haluaa.

 

[vicy]

mitäs väärää tuossa on??
Luultavasti sä löysit elämäs rakkauden jo tuolloin 15 vuotiaana, mutta et huomannut sitä kun sulla ei ollut vielä kokemusta muista.. Nyt kun olet kokeneempi ja viisaampi olet huomannut että se mies saattaakin olla se oikea...
Menikö tämä mun arvio ihan metsään? vai ymmärsinkö jotain oikein?

 

[vieras]

no ei tosiaan ole moraalisesti väärin. hyvä ku ootte tuossa vaiheessa pitäneet taukoa ja kokeilleet muitaki, eipä tartte sitten ruveta hakemaan uutta kullia kun on lapsia kaks ja asuntolainakin.

 

[ap]

Niin, ei kai mitään väärää... Molemmat tosiaan tahdomme sitä ja nyt kun olemme yhdessä asiasta puhuneet, kaikki on tuntunut niin oikealta ja hyvältä.

 

[ap]

mitäs väärää tuossa on??
Luultavasti sä löysit elämäs rakkauden jo tuolloin 15 vuotiaana, mutta et huomannut sitä kun sulla ei ollut vielä kokemusta muista.. Nyt kun olet kokeneempi ja viisaampi olet huomannut että se mies saattaakin olla se oikea...
Menikö tämä mun arvio ihan metsään? vai ymmärsinkö jotain oikein?

Juu siis nimenomaan näin!

 

[vieras]

mitä väärää tuossa nyt on? Päinvastoin, ihanaa jos olette löytäneet toisenne uudelleen ja tulevaisuuden haavetkin ovat samat.

 

[Möppöläinen]

Hyvältähän tuo yhteen meneminen kuulostaa, jos kerran molemmat rakastavat ja välittävät toisistaan. =)

 

[hmm]

Ei tuo väärältä kuulosta, mutta ehkä jotenkin.. järjestetyltä? Siis että koska haluat jo perheen ja vakituisen suhteen, niin otat exän koska parempaakaan ei ole tullut vastaa. Romantiikka kuulostaisi puuttuvan tai et ainakana kerro siitä mitään.

 

[Möppöläinen]

Niin, ei kai mitään väärää... Molemmat tosiaan tahdomme sitä ja nyt kun olemme yhdessä asiasta puhuneet, kaikki on tuntunut niin oikealta ja hyvältä.

Tuumasta toimeen siis! =)

 

[ap]

Ei tuo väärältä kuulosta, mutta ehkä jotenkin.. järjestetyltä? Siis että koska haluat jo perheen ja vakituisen suhteen, niin otat exän koska parempaakaan ei ole tullut vastaa. Romantiikka kuulostaisi puuttuvan tai et ainakana kerro siitä mitään.

Tätä kai tarkoitinkin aloitusviestin kysymyksellä... Että onko tämä "epäilyttävää", tai jotain... Mutta toisaalta kun sitä todella haluamme, ja kyseessä meidän elämä, niin miksei. Mutta tosiaan, tietyllä tapaa tämä onkin "järjestettyä" - se tosin ei sulje pois tahtoa ja tunteita.

 

[Runko]

Mä taas käsitän tuon niin että ap ryhtyisi suhteeseen lähinnä siksi että saisi muut haluamansa asiat (lapset, talon, ehkä avioliitonkin), kun taas exä saattaisi olla enemmänkin romanttisesti rakastunut. Siis vaikka ap sanookin rakastavansa exäänsä, rakkaus on ehkä eri tasolla kuin exällä? Kyllä mäkin jollain tavoin kai rakastan vielä exiäni, mutten niin paljoa että palavasti niiden kanssa haluaisin loppuelämäni olla.

Jos näin on, ap, niin mieti tarkkaan onko exä sellainen kenen kanssa haluaisit loppuelämäsi viettää. Entä jos Se Oikea karauttaakin joskus paikalle valkoisella ratsullaan, kestätkö sen? Toki varmaan todennäköisempää on se että teidän liittonne kestää paremmin kuin kuin palavasti rakastuneiden, toisaan vähemmän tuntevien liitto...

 

[vieras]

Musta tuo kuulostaa tosi hyvältä. Jos on ollut ensin yhdessä, sitten erillään ja senkin jälkeen todennut, että tuo sama on sittenkin se jonka haluan, niin kyllä siinä on mielestäni suhde aika vakaalla pohjalla. On tullut harkittua vakaasti ja selvitettyä itselleen mitä haluaa.

Varsinkin kun alkaa seurustelemaan noin nuorena, on aika ymmärrettävää, jos kokee tarvetta pohtia tilannetta onko toinen se oikea. En mä olisi kovin huolestunut romantiikankaan puuttumisesta. Onhan teillä jo kohta lähes 10 vuoden tausta enemmän tai vähemmän yhdessä, harvoin ne tunteet kuumimmillaan enää tuossa vaiheessa ovat.

 

[ap]

Mä taas käsitän tuon niin että ap ryhtyisi suhteeseen lähinnä siksi että saisi muut haluamansa asiat (lapset, talon, ehkä avioliitonkin), kun taas exä saattaisi olla enemmänkin romanttisesti rakastunut. Siis vaikka ap sanookin rakastavansa exäänsä, rakkaus on ehkä eri tasolla kuin exällä? Kyllä mäkin jollain tavoin kai rakastan vielä exiäni, mutten niin paljoa että palavasti niiden kanssa haluaisin loppuelämäni olla.

Jos näin on, ap, niin mieti tarkkaan onko exä sellainen kenen kanssa haluaisit loppuelämäsi viettää. Entä jos Se Oikea karauttaakin joskus paikalle valkoisella ratsullaan, kestätkö sen? Toki varmaan todennäköisempää on se että teidän liittonne kestää paremmin kuin kuin palavasti rakastuneiden, toisaan vähemmän tuntevien liitto...

Juu siis sinä nyt kirjoitit kuten minä olisin halunnut osata kirjoittaa!
Löysin kyllä exäni tietyllä tapaa uudelleen, huomasin että hän on paras kaikista, mutta silti tosiaan tunteeni häntä kohtaan ovat järkiperäisemmät kuin hänen tunteensa minua kohtaan - hän on palvonut minua näiden vuosien ajan, minä itse taas olen mennyt enkä haikaillut hänen peräänsä. Kuitenkin havahduin ja ymmärsin, että en halua sitä elämää, mikä minulla sinkkuna oli, vaan että exäni kanssa minun on hyvä olla ja mahdollisuus toteuttaa unelmiani.

Uskon, että liittomme kestää kaiken. Ja minulla oli mahdollisuuteni sen oikean löytämiseen, mutta häntä ei näkynyt. Jos hän tulee myöhemmin, hänen aikansa on mennyt jo.

 

[vieras]

Sinulla oli suhde, jonka heitit pois hetken nautintojen takia. Mitäs kun haluat seuraavaksi kokea uutta, lusikat jakoon ja kun elämä ei hymyilekään voi taas soittaa exälle?

Harmi, että miehesi tuntuu olevan tahdoton koiranpentu. Mahdollisesti jopa ansaitsette toisenne.

 

[ap]

Sinulla oli suhde, jonka heitit pois hetken nautintojen takia. Mitäs kun haluat seuraavaksi kokea uutta, lusikat jakoon ja kun elämä ei hymyilekään voi taas soittaa exälle?

Harmi, että miehesi tuntuu olevan tahdoton koiranpentu. Mahdollisesti jopa ansaitsette toisenne.

Ehkä sit tarkoitin tätä sillä "moraalisesti väärällä ".
Mutta eikö se ole vähän eri asia pistää hynttyyt yhteen 15- kuin 24-vuotiaana? Nyt tiedän mitä haluan.

 

[vieras]

Sinulla oli suhde, jonka heitit pois hetken nautintojen takia. Mitäs kun haluat seuraavaksi kokea uutta, lusikat jakoon ja kun elämä ei hymyilekään voi taas soittaa exälle?

Harmi, että miehesi tuntuu olevan tahdoton koiranpentu. Mahdollisesti jopa ansaitsette toisenne.

Ehkä sit tarkoitin tätä sillä "moraalisesti väärällä ".
Mutta eikö se ole vähän eri asia pistää hynttyyt yhteen 15- kuin 24-vuotiaana? Nyt tiedän mitä haluan.

Entäs exäsi? Onko hän elänyt sinua odottaen vai hankkinut hänkin kokemuksia? Tietääkö hän mitä haluaa - ja mitä saa?

 

[ap]

Sinulla oli suhde, jonka heitit pois hetken nautintojen takia. Mitäs kun haluat seuraavaksi kokea uutta, lusikat jakoon ja kun elämä ei hymyilekään voi taas soittaa exälle?

Harmi, että miehesi tuntuu olevan tahdoton koiranpentu. Mahdollisesti jopa ansaitsette toisenne.

Ehkä sit tarkoitin tätä sillä "moraalisesti väärällä ".
Mutta eikö se ole vähän eri asia pistää hynttyyt yhteen 15- kuin 24-vuotiaana? Nyt tiedän mitä haluan.

Entäs exäsi? Onko hän elänyt sinua odottaen vai hankkinut hänkin kokemuksia? Tietääkö hän mitä haluaa - ja mitä saa?

Hän on elänyt mua aiemmin, koska meillä on sen verran ikäeroa.
Hän olisi ollut jo silloin valmis vaikka naimisiin, kun taas hän oli minulle se ensimmäinen - en mä uskaltanut tehdä mitään lopullisia päätöksiä siinä vaiheessa. Hän kyllä tietää mitä haluaa ja senkin, mitä saa.

 

[kaisa]

ajatelkaa ennemmin niin että otitte AIKALISÄN! Kumpiki olette nyt vahvempia.. olette odottaneet toisianne tähän päivään asti

 

[kaisa]

elkää nyt kuitenkaan suinpäin menkä huomenna ostaan kihloja, viikonpäästä naimisiin ja kuukaudenpäästä ostamaan omaa taloa, sekä napsauttako sitä plussaa tikkuun.. jos päätätte lähteä rakentamaan yhteistä tulevaisuutta antakaa sille aikaa!!