Tekeekö teijän taaperot ikinä mitään käsittämätöntä suuttuessaan? (Sis. kuvan.)

Suloinen poika. Ja ihana kuva. =)

 

siis oottekste edelleen lasten isän kaa yhdessä?

 

Meidän 3-vuotias uhkaili raivoissaan että kakkaa mun päälle, aika paha

 

Meidän 3-vuotias uhkaili raivoissaan että kakkaa mun päälle, aika paha

Ai kamala.

Meillä 3,5v sanoo pahimmillaan, ettei rakasta ketään. Sitte menee taas muutama minuutti ja rakastaa kaikkia.

 

Tässä meidän poika noin 1,5 vuotiaana=)

 

Asiasta toiseen... meneekö sun vanhin lapsi jo eskariin ensi syksynä? Vai peräti kouluun?

 

Tässä meidän poika noin 1,5 vuotiaana=)

Kaurahiutaleet lattialla? Ihana, hiukan hämmentyny ilme.

 

Asiasta toiseen... meneekö sun vanhin lapsi jo eskariin ensi syksynä? Vai peräti kouluun?

Vanhin menee ensi syksynä dysfasialuokalle. Ei tosin diagnoosia ole, mutta joitain lieviä dysfaattisia piirteitä.

 

Asiasta toiseen... meneekö sun vanhin lapsi jo eskariin ensi syksynä? Vai peräti kouluun?

Vanhin menee ensi syksynä dysfasialuokalle. Ei tosin diagnoosia ole, mutta joitain lieviä dysfaattisia piirteitä.

Ok, muistelin vaan et on jotaki koulunalku ikänen mut miks dysfasia jos ei oo dg tai siis oon luullu että pitää olla lääkärin lausuntoa ja diagnoosia sun muuta että tollaselle pääsee?

 

Asiasta toiseen... meneekö sun vanhin lapsi jo eskariin ensi syksynä? Vai peräti kouluun?

Vanhin menee ensi syksynä dysfasialuokalle. Ei tosin diagnoosia ole, mutta joitain lieviä dysfaattisia piirteitä.

Ok, muistelin vaan et on jotaki koulunalku ikänen mut miks dysfasia jos ei oo dg tai siis oon luullu että pitää olla lääkärin lausuntoa ja diagnoosia sun muuta että tollaselle pääsee?

On käynyt kyllä siis puheterapiassa ja neuropsykologilla muutaman kerran ja yhden kerran lastenneurologisella polilla sairaalassa, mutta sinne ei ylilääkärin mielestä ole tarpeen mennä enää. Suosituksia sitten tuli, että tuosta dysfasialuokasta voisi olla apua ja että sinne kannattaa hakea. Lastenneurologian ylilääkärin mukaan ei siitä haittaakaan olisi, mutta voisi pärjätä ilmankin. Tuo siis silloin, kun oli jo haettu, muttei ollut vielä tullut vahvistusta siitä, että pääsi. Poika kuulemma poikkeuksellinen hakija tuohon kouluun, kun osaa lukea ja kirjoittaa. Saas nähdä miten menee, vähän ristiriitaiset tunteet. :/

 

meidän 2v 1kk neiti puristaa kädet nyrkkiin, seisoo tanakassa haara-asennossa ja huutaa naama kirkuvanpunaisena.. eipä se muuta. joskus nappaa isoveljeä tukasta jos sattuu sopivasti lähettyville

Varmaan hyvin pelottavaa. Kiukkuiset taaperot on huvittavia.

Hekalla oli tapana mennä siniseksi kiukusta, unohti hengittää... Ja hoippua viimeisillä hapenrippeillään, kunnes kaatui. Pyörtyi ja nukahti hetkeksi ja heräsi aurinkoisena.


Se se vasta pelottavaa oli. Sai kävellä perässä valmiina nappaamaan kopin ja toivoa, ettei epeli ehtinyt rappusiin saakka...

 

meidän 2v 1kk neiti puristaa kädet nyrkkiin, seisoo tanakassa haara-asennossa ja huutaa naama kirkuvanpunaisena.. eipä se muuta. joskus nappaa isoveljeä tukasta jos sattuu sopivasti lähettyville

Varmaan hyvin pelottavaa. Kiukkuiset taaperot on huvittavia.

Hekalla oli tapana mennä siniseksi kiukusta, unohti hengittää... Ja hoippua viimeisillä hapenrippeillään, kunnes kaatui. Pyörtyi ja nukahti hetkeksi ja heräsi aurinkoisena.


Se se vasta pelottavaa oli. Sai kävellä perässä valmiina nappaamaan kopin ja toivoa, ettei epeli ehtinyt rappusiin saakka...

No huh, toi kuulostaa kyllä oikeasti pelottavalta.

 

Tekee, heittää tavaroitaa, vetää kukat ikkunalaudoilta, repii kirjahyllystä kaikki kirjat ja muut tavarat alas, lukkiutuu vessaan jossa heittää kaikki vessapaperit pönttöön, tyhjentaa saippuat jne... Voi kun söiskin vaan jotain tohvelia :/

kuulostaa ihan meijän pojalta.

 

No huh, toi kuulostaa kyllä oikeasti pelottavalta.

Olihan tuo aika yllättävää... Mutta siihenkin oppi suhtautumaan. Heka teki tuota ihan vauvasta saakka, jos suuttui tai satutti itsensä. Nykyään saattaa seistä kädet nyrkissä, naama punaisena ja kaulasuonet pullottaen ja täristä kiukusta ja analysoi ääneen tunteitaan: "Nyt mä olen niiiIIIN VIHAINEN, ETTÄ TEKIS MIELI LYÖDÄ JOTAIN! Mutta en lyö... Onks jotain syötävää? Taitaa olla verensokeri alhaalla..."

 

No huh, toi kuulostaa kyllä oikeasti pelottavalta.

Olihan tuo aika yllättävää... Mutta siihenkin oppi suhtautumaan. Heka teki tuota ihan vauvasta saakka, jos suuttui tai satutti itsensä. Nykyään saattaa seistä kädet nyrkissä, naama punaisena ja kaulasuonet pullottaen ja täristä kiukusta ja analysoi ääneen tunteitaan: "Nyt mä olen niiiIIIN VIHAINEN, ETTÄ TEKIS MIELI LYÖDÄ JOTAIN! Mutta en lyö... Onks jotain syötävää? Taitaa olla verensokeri alhaalla..."

 

3-vuotias tyttö huutaa yleensä kädet suorina ja nyrkissä ja naama punaisena ensin suoraa huutoa ja käy sitten irvistämässä mahdollisimman rumasti pikkusiskolleen, vaikka tämä ei varsinaisesti olisikaan syynä kiukunpurkaukseen :xmas:

 

3-vuotias tyttö huutaa yleensä kädet suorina ja nyrkissä ja naama punaisena ensin suoraa huutoa ja käy sitten irvistämässä mahdollisimman rumasti pikkusiskolleen, vaikka tämä ei varsinaisesti olisikaan syynä kiukunpurkaukseen :xmas:

hihihhh ihana

 

3-vuotias tyttö huutaa yleensä kädet suorina ja nyrkissä ja naama punaisena ensin suoraa huutoa ja käy sitten irvistämässä mahdollisimman rumasti pikkusiskolleen, vaikka tämä ei varsinaisesti olisikaan syynä kiukunpurkaukseen :xmas:

Meilläki saa sisarukset kuulla kunniansa välillä. Vaikeinta on pitää pokka ja torua vakavasti.