Tekeekö raha olosi rauhalliseksi tai onnelliseksi? Pitääkö jäädä säästöjä, pitääkö olla "ekstraa"?

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";28072083]Mutta entäpä, jos sinulla ei olisi rahaa ostaa ruokaa ja vaatteita ja maksaa sitä kattoa pään päälle? Olisitko silloin onnellisen rauhallinen?[/QUOTE]

Mutta eikös tässä ollut kyse siitä ekstrasta? Ja toisekseen ei se raha yksistään todellakaan tuo sitä onnea! Olen onnellinen, kun oma onneni on riippuvainen jostain muusta, kun rahanmäärästä.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";28072155]Mutta eikös tässä ollut kyse siitä ekstrasta? Ja toisekseen ei se raha yksistään todellakaan tuo sitä onnea! Olen onnellinen, kun oma onneni on riippuvainen jostain muusta, kun rahanmäärästä. [/QUOTE]

No joo oli, mutta ei kukaan myöskään sanonut, että se onni olisi vain rahasta riippuvainen. Ja parempi kai säästää, kuin kuluttaa kaikki, jos rahaa sattuu ansaitsemaan enemmän kuin koko ajan välttämättömyyksiin menee?

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";28072163]No joo oli, mutta ei kukaan myöskään sanonut, että se onni olisi vain rahasta riippuvainen. Ja parempi kai säästää, kuin kuluttaa kaikki, jos rahaa sattuu ansaitsemaan enemmän kuin koko ajan välttämättömyyksiin menee?[/QUOTE]

Jep, vastasin vaan ap:n kysymykseen!

 

[Mythago]

Itselläni olen huomannut sen, että vähän pitää joka kuukausi jäädä säästöön. Muuten ahdistaa. Joku ihmeellinen pelko siinä on taustalla, että jos ei jää plussan puolelle kuukausittain, niin kohta ollaan miinuksella ja perikadossa. Eli mua raha rauhoittaa, ei tarvitse paljoa olla mutta hiukan turvaa.

Ja kuitenkin, loppupeleissä kun mietin mikä mut tekee onnelliseksi, niin ei todellakaan se raha, vaan omat rakkaat ja se että ollaan kaikki yhdessä ja elossa.

Outo yhtälö.

Tuo on minusta pikemminkin loogista, raha on yksi niistä välineistä joilla turvataan omaa ja rakkaitten hyvinvointia.

 

["vieras"]

Olin kyllä onnellinen säästöistäni, kun kesällä sairastuin pahasti. Sairaala- ja polimaksuihin sekä B-todistuksiin meni monta sataa, samoin lääkkeisiin, lisäksi kuukauden palkallisen sairasloman jälkeen tipuin Kelan päivärahalle. Päivärahojakin piti odotella viikkoja ennen kuin niitä alkoi tulla. Eihän sitä koskaan tiedä, onko se paha päivä jo huomenissa tulossa.