Teinin viiltely, kokemuksia?

[Joku jostain kaukaa]

Nyt tarvitsisin neuvoa/tukea a apua muilta, jotka ovat kohdanneet saman.

Oma teinini paljasti tänään viiltelevän itseään. Montaa viiltoa ei vielä ole kerennyt käsivarteensa tehdä, mutta yksikin on jo liikaa...omasta mielestäni.

Miten ja millä tavalla olette olleet toisen tukena ja kuinka se on saatu loppumaan? Nuori käy nuorisopsykalla juttelemassa ja masennuslääkkeetkin on käytössä. Asia on tuore, vaikkakaan vielä ei olla paljoa asiasta juteltu, kun pakko sulatella ja selvitellä itselle, ennenkuin istumme kunnolla alas asiasta puhumaan.

 

[Leenuliinukka]

Mun tietääkseni viiltely yleensä on oire henkisestä pahasta olosta. Satuttaa itseään fyysisesti että henkinen kipu unohtuisi. Mulla on nuoruudessa ollu kaksi kaveria, jotka viilteli. Toisella oli hankalat perheolot, bulimiaa ja siitä johtuvaa viiltelyä. Toista kiusattiin koulussa. Vasta, kun henkinen tila parani, loppui viiltely. Jossain hekin kävivät juttelemassa/terapiassa, en muista missä. Tärkeämpi on siis varmaan puuttua syyhyn kuin tuohon viiltelyyn itsessään, joka on oletettavasti seuraus.

 

[^^]

Itse viiltelin teininä itseäni.. Lähinnä pahan olon vuoksi (vanhemmat oli alkoholisteja, olin koulukiusattu, äiti hakkas mut verille joka päivä vaikka ei ollut edes syytä ym...) Myöskin huomionhalu/rakkauden "huutaminen" kaipuu... :'( Vieläkin tekee pahaa muistella niitä aikoja... :'(

 

[Ketun aloittaja ap]

Sen verran itsekkin viiltelystä tiedän, että kyse on kivun ns. siirrosta. Sinällään hankala, että myös tiedän mistä se johtuu, mutta kun mitään pikaista helpotusta asiaan ei ole luvassa. Jo se että nuori on puolitoista vuotta käynyt psykologin juttusilla ja vielläkään ei olla edes siinä kohdlla, missä tunnelinpää olis edes osittain näkyvissä, vaikka eteenpäin ollaankin vähän päästy.

Kurja homma, jos tän rutistuksen seurauksena jäis viellä näkyvät ikuiset arvet niiden henkisten lisäksi

 

["anna"]

itse viiltelin 9 vuoden ajan.

kannusta nuortasi purkamaan pahaa oloa enemmän puhumalla.