Toggle sidebar

Teinien vanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Meillä on 15 vee teini. Poika, juuri päättämässä 9 luokkaa, paitsi ettei päätykään koska pojalla on ehdot luultavasti kahdesta aineesta. koska ei viitis/halua/jaksa/muista tehdä koulujuttuja, saatika lukea kokeisiin.
tämä ei häntä hetkauta mitenkään, ainakaan ei sitä näytä.

Poika ei ota vastuuta mistään, hänelle melkinpä pitää sanoa että mene pesulle. Asiasta on keskusteltu miljoona kertaa, konsteja on kokeiltu niin paljon etten tiedä enää onko ammattiapu ainoa vaihtoehto....onko tyhmää?

Tänään sattui tällainen kommellus, pojan piti olla olla lapsenvahtina tunti 3 v siskolle, sen aikaa että minä tulen töistä, kun mies meni yöksi töihin.. Poika ilmestyy viime tipassa ja kamalan poikalauman kanssa olemaan lapsenvahtina....!!!!! Mies oli hermostunut ja pistänyt pojat pihalle, meidän pojan myös, ja nyt en tiedä mitä tehdä kun en saa poikaa mistään kiinni. Olen yrittänyt soitella jo ympäriinsä.
Tiedän että isä teki TODELLA tyhmästi kun päästi pojan menemään..

Tympii, itkettää, suututtaa ja vaikka mitä
 
Valitettavasti mulla ei ole mitaan rohkasevaa sanottavaa - sellaisia ne tuntuu olevan pojat tuossa iassa. Millaan muulla ei ole valia kuin omalla hauskalla, kavereilla sun muulla. Koulu, vanhemmat, perhe, kaikki mista pitais vahankin vastuuta kantaa on aivan yhta tyhjan kanssa. Vaikka naama sinisena niista keskustelis - ihan rauhallisestikin - niin kuitenkin nayttaa silta etta valot on paalla muttei kukaan kotona. Eli tiedan kylla milta susta tuntuu. Se, mika sinusta ja minusta on jarkeen kayvaa ja rationaalista, ei tuon ikaisista pojista sita ole. Mutta ehka nekin siita joskus tokenee,,,, toivon mukaan!

terv. 16v ja 18v poikien aiti
 
Onko sulla kavereiden numeroita?? Jos koitat jollekin soittaa?? Keksitkö ketään jonka luona voisi olla?? Muistatko kavereiden nimiä jos jonkun numeron koittaist etsiä?? Jos ei ala kuulumaan niin soita poliisille!
 
Valitettavasti ei aknnettu vesi kaivossa pysy eli teinien pitää ite kokeilla mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, jos hengissä selviää tuonne likemmäs 30v niin sitten voi jo löytyä järkeä vähän opiskellakin. Valitettavasti vain niillä tahtoo tuossa vaiheessa olemaan lauma lapsia ja entisiä puolisoita yhteiskunnan elätettävinä.
 
Voi Gloria, mun on nyt ihan pakko olla erimieltä kanssasi. Meiltä varmaankin löytyy sitten 'erilainen' nuori, esikoinen nimittäin on aina ollut tarkka koulutyöstään ja arvosanoistaan. Kaverit toki ovat tärkeitä 15-vuotiaalle ja se tyttöystäväkin. :saint: Mutta esikoinen tähtää lukioon jo nyt arvosanojensa puolesta, vaikka onkin vasta kasin lopulla koulussa. Hän haluaa päästä hyvillä arvosanoilla alkuun lukiossa, aikahan sen näyttää miten se sitten onnistuukaan. =)

Niin juu, ja sälli oli tänään minun luvallani juhlimassa 15v synttäreitään kylillä kaveriporukassa. Olin jo valmistautunut valvomaan pitkään puhelimen vierellä, mutta tuossahan tuo istuskelee jo omalla koneellaan mesessä. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Halinappi:
Onko sulla kavereiden numeroita?? Jos koitat jollekin soittaa?? Keksitkö ketään jonka luona voisi olla?? Muistatko kavereiden nimiä jos jonkun numeron koittaist etsiä?? Jos ei ala kuulumaan niin soita poliisille!
Click to expand...

oon soittanu muutamalle jonka seurassa vois olla, mutta en muuta tiedä..enkä tiedä kenenkään numeroita..
täytyy odotella..
 
Omilleni toitotin aikoinaan koulunkäynnistä: he eivät käy koulua minua varten, eivät opettajaa varten, vaan itseään varten.
Jos on ajattelu, että paska ope, paska mutsi, ja sitten ei kiinnosta tehdä mitään, niin ne huonot numerot ei hetkauta opettajaa yhtään mihinkään eikä vaikuta open elämään mitenkään. Minulla on jo takana se loistava tulevaisuus, tervemenoa vaan tähän samaan pienipalkkaseen huonosti koulunsa käyneiden yhteiskuntaluokkaan penniä venyttämään.

Eli koulun käynti on itseä varten. Omaa tulevaisuutta, ei minun, ei open.

Edelleen jankutin, että ei voi saada vapautta ilman vastuuta. Kolikossa on kaksi puolta. Toista ei saa ellei kykene toiseenkin.

APn kaltaiselle pojalle en luottaisi 3 vuotiaan hoitoa ollenkaan. En edes muutamaksi tunniksi. Palkkaisin kotiin hoitajan molemmille.

Jotakin on tapahtunut jo paljon aiemmin, jos poika ei nyt usko sanaa, eikä tottele. Näin on; muistelen omaa nuoruuttani, kun äiti ei teininä saanut minuun otetta, en totellut, menin miten huvittaa, en ottanut vastuuta. Miksi, se oli jo aiemmin tapahtunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Voi Gloria, mun on nyt ihan pakko olla erimieltä kanssasi. Meiltä varmaankin löytyy sitten 'erilainen' nuori, esikoinen nimittäin on aina ollut tarkka koulutyöstään ja arvosanoistaan. Kaverit toki ovat tärkeitä 15-vuotiaalle ja se tyttöystäväkin. :saint: Mutta esikoinen tähtää lukioon jo nyt arvosanojensa puolesta, vaikka onkin vasta kasin lopulla koulussa. Hän haluaa päästä hyvillä arvosanoilla alkuun lukiossa, aikahan sen näyttää miten se sitten onnistuukaan. =)

Niin juu, ja sälli oli tänään minun luvallani juhlimassa 15v synttäreitään kylillä kaveriporukassa. Olin jo valmistautunut valvomaan pitkään puhelimen vierellä, mutta tuossahan tuo istuskelee jo omalla koneellaan mesessä. :D
Click to expand...

En halua mitenkaan masentaa rakas ystava mutta hyvin meni meilla koulu kanssa juuri tuohon keskikoulun vikaan luokkaan saakka. Lukion ekakin meni ihan tyydyttavasti - ja siita alko se takkuilu - ei koskaan laksyja, kokeita, ei tuoda kirjoja kotiin, ei siis mitaan. Kun ei silla kuulemma ole mitaan merkitysta - kaverit, autot, urheilu sun muu homppa vaan - niilla sita jotain merkitysta on. Ei ole auttanut kiristys, uhkailu, lahjonta, ei mikaan - pari paivaa viittivat tsempata ja sitten taas ihan penkin alle koko homma.

Toivon todella etta sulla kay parempi maiha poikien kanssa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria Mundi:
En halua mitenkaan masentaa rakas ystava mutta hyvin meni meilla koulu kanssa juuri tuohon keskikoulun vikaan luokkaan saakka. Lukion ekakin meni ihan tyydyttavasti - ja siita alko se takkuilu - ei koskaan laksyja, kokeita, ei tuoda kirjoja kotiin, ei siis mitaan. Kun ei silla kuulemma ole mitaan merkitysta - kaverit, autot, urheilu sun muu homppa vaan - niilla sita jotain merkitysta on. Ei ole auttanut kiristys, uhkailu, lahjonta, ei mikaan - pari paivaa viittivat tsempata ja sitten taas ihan penkin alle koko homma.

Toivon todella etta sulla kay parempi maiha poikien kanssa. :)
Click to expand...


Toivotaan todellakin, että järkeä pysyisi siellä aivokopassa. :D Kakkosesta en mene vielä mitään sanomaan, on senverta eri kaliiperia koko mukula,, :saint:
 
Ammattiapua kannattaisi ehdottomasti kokeilla jos vain nuori sinne suostuu lähtemään. Siellä saisi tuntojaan purkaa puolueettomasti. Tuo ikä on toisilla nii-in vaikea. Tuttuja tuntemuksia nuo mitä luettelit. Meillä toimi loppujen lopuksi kahden viikon kotiaresti. Tähän ei ollut minkäänlaista poikkeusta olemassakaan, vaikka tietysti hän sitä vastusteli. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut pari vuotta ja ikää tullut, hormoonit tasaantuneet sujuu elämäkin paljon mukavammin, jos se vähäisen lohduttaisi. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Toivotaan todellakin, että järkeä pysyisi siellä aivokopassa. :D Kakkosesta en mene vielä mitään sanomaan, on senverta eri kaliiperia koko mukula,, :saint:
Click to expand...

Voisi melkein sanoa, että hyvä, ettei meillä saa ajokorttia 16-vuotiaana, on se automaailma vähän kauempana. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja joopa:
Jotakin on tapahtunut jo paljon aiemmin, jos poika ei nyt usko sanaa, eikä tottele. Näin on; muistelen omaa nuoruuttani, kun äiti ei teininä saanut minuun otetta, en totellut, menin miten huvittaa, en ottanut vastuuta. Miksi, se oli jo aiemmin tapahtunut.
Click to expand...

Tästä olen samaa mieltä. Onko pojalle annettu vastuuta aiemmin, onko vaadittu pitämään lupauksensa ja onko syy-seuraussuhteet tiedossa? Vastuuseen kasvu on pitkä prosessi, ja vaatii jo aiemmin luottamista ja luottamuksen luomista.

Psykologi Keijo Tahkokallio on sanonut, että osaako 10-vuotias päättää itse nukkumaanmenoajoistaan. Ei osaa. Entäs osaako 15-v? Vielä vähemmän, oli Tahkokallion vastaus omaan kysymykseensä.
 
Ala vain etsiä ammattiapua ja kerro se pojallesikin. Apua ei ole helppo saada, meidän ei ainakaan ollut. Meillä on koulunsa päättävä tyttö, mutta nyt mennään hyvillä arvosanoilla!

Saatiin syksystä alkaen apua :) Mutta sitä edelsi aivan liian monta vuotta vaikeuksia kotona. Olin kyllä yrittänyt puhua vaikeuksistamme koulussa, mutta kun siellä meni hyvin niin minua ei kuultu ja kilttinä ihmisenä yritettiin vaan selvitä kotons määräilevän murrkuneidin kanssa. Lopulta tytön jatkuvat aamumyöhästymiset saivat koulun puuttumaan asiaan, ja kun sieltä lähti apupyyntö sossuun niin alkoi hommat sujua. Ensin tosin kaikki takkuuntui vaan enemmän ja enemmän, mutta sitten vyyhti saatiin oiottavaksi.

Tällä hetkellä näyttää kohtuuhyvältä. Opinnot vievät varmaan pois kotoa ja se pelottaa. Lähilukio ei tunnu kelpaavan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Toivotaan todellakin, että järkeä pysyisi siellä aivokopassa. :D Kakkosesta en mene vielä mitään sanomaan, on senverta eri kaliiperia koko mukula,, :saint:
Click to expand...

Voisi melkein sanoa, että hyvä, ettei meillä saa ajokorttia 16-vuotiaana, on se automaailma vähän kauempana. :)
Click to expand...

Niinpä, minua vähän kauhistuttaa tuleva mopokorttikin. Esikoisen mopo ei ole mikään pikkuruinen pappatuna, vaan ihan kevytmoottoripyörän kokoinen menopeli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Niinpä, minua vähän kauhistuttaa tuleva mopokorttikin. Esikoisen mopo ei ole mikään pikkuruinen pappatuna, vaan ihan kevytmoottoripyörän kokoinen menopeli.
Click to expand...
Meillä mopokortin voi hankkia joko 18 veenä tai mun perintörahoistani.

 
Oletko ap kysynyt pojaltasi mitä aikoo tehdä jatkossa? Millä hän aikoo elättää itsensä jos ei kerta koulu kiinnosta? Miten hän kuvittelee pääsevänsä jatkokoulutukseen jos ei peruskoulu ole läpikäyty? -Nämä kysymykset herättää ehkä lusmun.

Sitten voi ottaa pois saavutetut edut, kertoa ettet aio elättää häntä ikuisesti, perustarpeet voit kustantaa vielä muutaman vuoden. Kerro että sillä joka ei ota vastuuta itsestään, ei myöskään ole liiemmin oikeuksia. Et opiskele minun takiani vaan itsesi ja tulevaisuutesi takia.

Näin olen omiani ohjeistanut kun he aikoivat ruveta lusmuamaan. Se lusmuaminen loppui siihen, ei heitä innostanut ajatus rahattomuudesta ja tulevaisuudesta sossun elätteinä.
 
Tilanne on tosi ikävä kun ei ne nuoret tajua ollenkaan kuinka vanhemmat on huolissaan ja pahoilla mielin heidän puolestaan,mutta se on kyllä usein totta että se järki tulee ennemmin tai myöhemmin päähän.Ei minuakaan ole koulut kiinnostanut ja olen ollut tosi hällä väliä asenteella nuoruusvuodet ja elämä on mennyt todella hyvin,töitä olen aina tehnyt ja neljää lastani kasvattanut,ajattelin lähteä opiskelemaan tuossa 33vuotiaana,ensimmäistä kertaa elämässäni olen kiinnostunut opiskelusta.
 
Peesin Huuhkajatarta. Kuitenkin muistaen sen, että teinin mielestä vanhuus alkaa 20-vuotiaana ja kolmekymppisenä elämä on jo ohi. Mitä tekee aikuisena on epäoleellinen juttu, koska on aivan sama, jos sen 10 vuotta on seipään nokassa pää alaspäin ja syö apilaa.

Junnu tajusi vasta ysille mennessään, että hetkonen... mitäs peruskoulun jälkeen. 8 vuotta oli istunut koulussa haahuillen omiaan, mutta just ja just rimaa hipoen päässyt luokalta toiselle. Heräsi ysillä, mutta pakertaminen yhden vuoden aikana ei riittänyt. Niinpä on nyt kymppiluokalla, jotta pääsisi ensi syksynä aloittamaan lukion. Taisi sekin, että isosisko lähti opiskelemaan ammattiin ja muutti omilleen vaikuttaa tuon jäpikän ajattelumaailmaan. Se isosisko - vaikka täyttääkin jo 22 v - ei yllättäen olekaan harmaahapsinen, ryppyinen vanha kurppa. Huippulukioihin ei junnulla vieläkään paikka tule aukenemaan, mutta johonkin lukioon kuitenkin.

Millähän tavalla tuo poikien pihalle laittaminen tapahtui? Faija laittoi mut aikoinaan pihalle - tosin olin jo 18 v - ja mä en palannut koskaan takaisin kotiin. Mulle ainakin tapa, jolla tehtiin selväksi, ettet ole kotiin tervetullut, vaikutti paljon. Yönselkään vaan lähdin eikä ollut edes kännyköitä siihen aikaan. Voin hyvin kuvitella, miten huolissaan mun vanhempani silloin olivat.

Nuoret on nuoria ja aikuisten maailma on niille houkutteleva. Tosin siitä aikuisten maailmasta houkuttelee vain oikeudet, ei velvollisuudet. Niitä velvollisuuksia kun ei halua edes ajatella. Toivottavasti poika on palannut kotiin ja saatte selvitettyä asioitanne. Mutta koulunkäynnin ja tulevaisuuden suhteen kymppiluokka on loistava keksintö. Sillä voi paikata tekemättä jättämisiään, kun järki alkaa vähitellen päähän tulla.

En tunne poikasi kavereita, mutta olisiko ollut aivan mahdotonta, että se poikaporukka olisi vahtinut sitä 3 veetä? Meillä on lähes aina täällä kollilauma, mutta vaikka ovat äänekkäitä ja muuta, niin mukavia poikia kaikki. Kyllä mä uskaltaisin sille porukalle antaa yhden 3 veen muutamaksi tunniksi.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa