Teimme päätöksiä

[RobottiRuttunen]

Heippa kaikille kanssasisarille! Ajattelin tulla katsastamaan ja kertoilemaan kuulumisia. Joku ehkä saattaa muistaakin. On tässä hiljaiseloa vietetty melkein vuosi. Tammikuussa oli viimeisin PAS ja siitä silloin nega. Hermot ei kestänyt enää, joten jäätiin odottelemaan tulevaa.
Hyvää on tauko tehnyt. Oikeastaan koko lapsettomuudesta ei olla puhuttu kuin sivulauseessa. Tietysti se on mielen päällä aina ja välillä kirpaisee syvältä. Mutta kaiken kanssa oppii elämään.
Adoptiosta ollaan lähinnä miehen kanssa käyty keskustelua. Hän kun siihen ei kovinkaan myönteisesti ole vielä vastannut. Ihan sattumalta sain Pelan lappusia sijaisperheistä ja hänpä innoistuikin siitä. Nyt odotellaan tietoa Pelalta. Pride- koulutus alkaisi ensikuussa, joten ei sitä tiedä jospa vaikka sinne mentäisiin. Ihan uutta puhtia tuli näihin asioihin tämän päätöksen myötä. Katsotaan nyt sitten, mitä tapahtuu. Onko meistä sijaisperheeksi vai sittenkin adoptiovanhemmiksi.
Hoidot ollaan ainakin näillänäkymin laitettu jäihin. Ei oikein kummallakaan hermot kestä ja se aikataulujen kyttääminen on aivan kamalaa. Tietysti mielessä on vielä, että eikö me todellakaan saada biologista lasta. Mutta pakko ajatella, että ehkä meille on tarkoitettu jotain vielä parempaa....

Tällaisia kuulumisia tänne nyt....Että elämä jatkuu

 

[Adeliini]

Heippa RobottiRuttunen, olen palstaillut täällä jo aika ansiokkaan uran, mutten
ole tainnut osua sun kanssa ihan samoille linjoille - nimesi on kyllä hyvin tuttu.
Joka tapauksessa kiitos viestistä. On mukava kuulla kohtalosisarten vaiheista ja uusista,
ihanista mahdollisuuksista. Sanoit niin kauniisti, että meni kylmät väreet: "ehkä meille on tarkoitettu jotain vielä parempaa". Onnea ja rakkautta teille matkalla vanhemmiksi!

Terkuin Adeliini :heart:

 

[Sini 78]

Moikka täältäkin, ja kiva kun tulit kertomaan kuulumisia! Ihanaa että olette löytäneet uusia suuntia elämässä, ja vaikka lapsettomuuden suru on varmasti aina mukana niin sen kanssa oppii elämään. Teistä tulisi varmasti mahtavat sijais-/adoptiovanhemmat!

Itsestäni sen verran, että meillä on nyt eka IVF menossa, eilen oli punktio ja huomenna on alkionsiirto, jos luoja suo. Lapsettomuutta takana noin 3,5 vuotta.

Hyvää jatkoa, ja myös sinulle Adeliini!

t. Sini

 

[GreenGables]

Hei sinulle!
Olen melkein identtinen kaksosesi, paitsi melkein vuosikymmenen vanhempi... Ratsastava rouva maalta, icsejä tahkonnut ja vuosi sitten sulkenut lapsettomuusklinikan oven perässäni. Nyt tuntuu että alkaa olla jo nenä veden pinnan yläpuolella, mutta kyllä siihen aikaa meni. Jollakin tasolla lapsettomuuden suru kulkee varmaankin rinnalla loppuelämän, mutta hoitojen lopettamista en kadu. En sittenkään, vaikka jäisimme ihan kokonaan perheettömiksi.

Mekin kävimme Pelan adoptioinfossa viime talvena. Varsinkaan miestäni se ei oikein sytyttänyt, ja itsestänikin tuntui jotnkin vieraalta ajatukselta ryhtyä hankkimaan isolla rahalla ulkomailta asti lasta, kun täällä kotinurkillakin lapsia on ilman kunnon perhettä. Sekin on mielestäni ihan huomionarvoinen seikka, että kun asumme maalaiskylässä, jossa erilaiset ihmiset ovat aina kuitenkin vähän silmätikkuina, olisi epäreilua lasta kohtaan että hän kaikkien muiden mahdollisten vaikeuksien lisäksi olisi vielä tosi eksoottisen näköinenkin. Ja kun me mieheni kanssa olemme jo vähän kypsempää sorttia, emme halunneet lähteä mukaan puolen vuosikymmenen prosessiin.

Siispä sijaisvanhemmuudesta tuli kuin itsestään meillekin luonteva vaihtoehto. Olemme menossa mukaan koulutukseen nyt syksyllä - sattumoisin Perhehoitoliitolla on tänä vuonna joku erityinen rekrytointikampanja. Omassa kunnassamme olemme sattumoisin törmänneet lastensuojelun alalla toimiviin ihmisiin ja sitä kautta sijaisvanhemmuudesta on tullut enemmän tietoa ja kokemuksia. Muutenhan siitä ei juuri mediassa rummuteta, vaikka perheistä on niin valtava pula, ja ensimmäisenä ollaan ehdottamassa adoptiota vaikka näitä kotimaisia mukuloita on satoja ja tuhansia. Meille se tuntuu ihan luontevalta tavalta perustaa perhe, vaikka vaikeuksiakin varmaan saadaan kohdata.

Onnea matkaan teille, mihin nyt sitten päädyttekin! Ja kuulumisiasi olisi oikein kiva kuulla sitten kun aloitatte koulutukset!

 

[RobottiRuttunen]

GreenGables: Kiva löytää kaksoisisar! =) Toivottvasti kerrot myös teidän kuulumisia. Niitä olisi kiva kuulla.
Meillä tosiaan mies tuota adoptiota panttaa. Sitä myös mietityttää tuo raha. Aika pinnallinen asia ja jotenkin kuullostaa jopa korniltakin. Mutta tottahan se on, että ulkomaan adoptiot maksavat. Seison kyllä mieheni päätöksen vierellä tuosta sijaisvanhemmuudesta. Jotenkin se jopa yllätti. Hän kun on aina tuosta adoptiosta sanonut, ettei tiedä voisiko olla isä kenenkään "toisen" lapselle. Ehkäpä tuo sijaisisyys on helpottava, että siinä oikeasti on se sijaisisä ja oikea isä on jossain. Toivottavasti tajuatte, mitä tarkoitan.
Tosiaan tuo koulutus alkaisi jo parin viikon päästä. Nyt hieman pelottaa, että mies alkaa perumaan. Hän kun ei vielä noita postissa tulleita lappusia ole päässyt tutkailemaan.

Voimia kaikille hoitoihin ja vaikeisiin päätöksii!! :heart:

Muistan kun itse luin tällaisia juttuja ja mietin, että miten oikeasti joku voi ajatella noin levollisesti tästä lapsettomuudesta. Nyt itse kirjoittelen täällä samanlaista tekstiä. En tiedä olenko levollinen, mutta pikkuhiljaa osaan elää asian kanssa. Välillä kyllä itku kirpoaa silmiin ja tavarat lentävät seiniin, mutta aina sieltä suosta on noustu.
Viimeksi eilen olisi tehnyt mieli heittää puhelin seinään, kun serkku soitti ja sanoi tulevansa vasta sitten kylään kun olen paksuna!! Toivotin hänet tervetulleeksi sitten 50vuoden kuluttua. |O

 

[Adeliini]

Sano serkulle, että tulee kylään, kun oppii käyttäytymään, mur!

 

[Lotta77]

Hieno päätös ja ymmärrän ajatuksesti todella hyvin. Minä vielä tahkoan näissä hoidoissa, vaikka ehkä jo järki sanoisi muuta. Miehen kanssa olemme alustavasti jutelleet, että sijaisvanhemmuus voisi olla seuraava askel. Jos et ole vielä lukenut Aadan blogia, niin hän on juuri pari päivää sitten päättänyt lopettaa blogin tähän samaan suunnitelmaan:
http://aadas.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=09

Serkullesi samat sanat kuin Adeliina tuossa mainitsi!

 

[mimi79]

olipa serkkusi ilkeä ja ajattelematon! hyi! onnea matkaan teille, varmasti luvassa on jotain ihanaa adoption tai sijaislapsen merkeissä. :heart:

Simpukan viimeisessä numerossa on muuten kiinnostava juttu sijaisperheisiin liittyen.