Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtiovarainministeriö kiinnostui asiasta – Se tarkoittaa, että on tosi kyseessä
Valtionvarainministeriö yllättyi syntyvyyden
SYNTYVYYS on romahtanut Suomessa. Jyrkkä lasku on ollut yllätys, ja nyt se on pakko alkaa ottaa tosissaan.
Se on tiedetty pitkään, että Suomessa vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa lähivuodet nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Tähän on jo hyvän aikaa varauduttu.
On tehty eläkeuudistus ja nostettu eläkeikiä. Nyt tehdään sote-uudistusta, jonka yksi tarkoitus on selviytyä räjähtäen kasvavista hoivamenoista.
Se, mihin sen sijaan ei ole vielä varauduttu, on lapsikato. Syntyvyys laskee paljon nopeammin kuin on ennustettu.
Nyt myös valtiovarainministeriö on havahtunut tähän. Kun rahoja vahtaava ministeriö on jostakin huolissaan, voi olla varma, että asia on tuota pikaa myös politiikan asialistalla.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on käyttänyt heikosta syntyvyydestä viime viikkoina niin julkisia kuin taustoittavia puheenvuoroja. Hän on myös yrittänyt purkaa syitä siihen, miksi väestöennuste on mennyt niin dramaattisesti pieleen kuin oheisesta grafiikasta näkee.
Hetemäki on puhunut aiheesta muun muassa maaliskuun puolivälissä Keva-päivässä. Esityksen voi katsoa tästä.
POLIITTISTEN päätösten kannalta syntyvyyden kiihtyvä lasku on ikävä yllätys. Se vetää mattoa alta niiltä vaikeilta toimilta, joita on jo tehty.
Aiemmin on ajateltu, että huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolisten suhde työllisten määrään heikkenisi jyrkästi lähivuodet, mutta heikkeneminen pysähtyisi 2030-luvulla. Nykyisen lapsikadon takia näin ei ilmeisesti käykään.
Hälyttävä merkki on myös se, että syntyneitä on kahtena viime vuonna ollut vähemmän kuin kuolleita. Sadan viime vuoden aikana näin on käynyt aiemmin sotavuosina 1940 ja 1918. Käyrä on tullut Hetemäen mukaan yllättävän jyrkästi alaspäin viime vuosina, ja nimenomaan syntyvyyden takia.
Syitä syntyvyyden laskuun on useita, muun muassa se, että ihmiset lykkäävät perheen perustamista yli 30 ikävuoden. Lapsiluku jää matalammaksi kuin aiemmin, ja monelle riittää hyvin yksikin lapsi.
Syntyvyys on heikentynyt samaa tahtia kuin nuorten miesten työllisyys
TÄLLAISEEN uuteen sosiaaliseen normiin on vaikea politiikalla vaikuttaa, mutta entäs jos se ei olekaan asian ydin?
Hetemäki nostaa esiin erityisesti 25–34-vuotiaat eli parhaassa perheenperustamisiässä olevat miehet. Heidän työllisyysasteensa on 2000-luvulla heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyyskin.
Nuorten miesten erot samanikäisiin naisiin ovat viime vuosina revenneet suuriksi. Perussyynä on miesten heikompi koulutus, joka johtaa heikompaan työllisyyteen ja sitä kautta edelleen pienituloisuuteen.
Nuoret naiset sen sijaan pärjäävät paremmin. Kyseisen ikäryhmän naisissa on selvästi enemmän sellaisia, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon kuin sellaisia, jotka ovat pelkän peruskoulun varassa. Samanikäisissä miehissä tilanne on päinvastainen.
SEURAUKSET näkyvät Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa: sen mukaan 25–34-vuotiaista miehistä yli 18 prosenttia on pienituloisia, eli heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Samanikäisistä naisista pienituloisia on alle 10 prosenttia.
Maailmat eriytyvät. Naiset ovat yliopistoissa ja miehet muualla, eiväthän he edes kohtaa, Martti Hetemäki murehti Keva-päivän esityksessään.
Pienituloisten osuus nuorista miehistä on peräti kolminkertaistunut 2000-luvulla. Naisten pienituloisuus on sen sijaan ollut viime vuodet laskussa.
Tämä saattaa olla yksi syy myös syntyvyyden laskuun: merkittävä joukko suomalaisia syrjäytyy juuri silloin, kun olisi otollinen aika perheen perustamiseen.
Sama näkyy myös Väestöliiton perhebarometrin tuloksissa. Työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovat alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä. Se ei välttämättä ole mikään elämäntyylikysymys, vaan jonkinlaista alistumista siihen, että perheenlisäys vain hankaloittaisi elämäntilannetta.
Puheet siitä, että nuoret eivät halua lapsia mukavuudenhalunsa ja lapsiperhearjen kamaluuden takia, ovat vain pintakuohua. Todellinen ja paljon musertavampi syy on näköalattomuus.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005634164.html
Valtionvarainministeriö yllättyi syntyvyyden
SYNTYVYYS on romahtanut Suomessa. Jyrkkä lasku on ollut yllätys, ja nyt se on pakko alkaa ottaa tosissaan.
Se on tiedetty pitkään, että Suomessa vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa lähivuodet nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Tähän on jo hyvän aikaa varauduttu.
On tehty eläkeuudistus ja nostettu eläkeikiä. Nyt tehdään sote-uudistusta, jonka yksi tarkoitus on selviytyä räjähtäen kasvavista hoivamenoista.
Se, mihin sen sijaan ei ole vielä varauduttu, on lapsikato. Syntyvyys laskee paljon nopeammin kuin on ennustettu.
Nyt myös valtiovarainministeriö on havahtunut tähän. Kun rahoja vahtaava ministeriö on jostakin huolissaan, voi olla varma, että asia on tuota pikaa myös politiikan asialistalla.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on käyttänyt heikosta syntyvyydestä viime viikkoina niin julkisia kuin taustoittavia puheenvuoroja. Hän on myös yrittänyt purkaa syitä siihen, miksi väestöennuste on mennyt niin dramaattisesti pieleen kuin oheisesta grafiikasta näkee.
Hetemäki on puhunut aiheesta muun muassa maaliskuun puolivälissä Keva-päivässä. Esityksen voi katsoa tästä.
POLIITTISTEN päätösten kannalta syntyvyyden kiihtyvä lasku on ikävä yllätys. Se vetää mattoa alta niiltä vaikeilta toimilta, joita on jo tehty.
Aiemmin on ajateltu, että huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolisten suhde työllisten määrään heikkenisi jyrkästi lähivuodet, mutta heikkeneminen pysähtyisi 2030-luvulla. Nykyisen lapsikadon takia näin ei ilmeisesti käykään.
Hälyttävä merkki on myös se, että syntyneitä on kahtena viime vuonna ollut vähemmän kuin kuolleita. Sadan viime vuoden aikana näin on käynyt aiemmin sotavuosina 1940 ja 1918. Käyrä on tullut Hetemäen mukaan yllättävän jyrkästi alaspäin viime vuosina, ja nimenomaan syntyvyyden takia.
Syitä syntyvyyden laskuun on useita, muun muassa se, että ihmiset lykkäävät perheen perustamista yli 30 ikävuoden. Lapsiluku jää matalammaksi kuin aiemmin, ja monelle riittää hyvin yksikin lapsi.
Syntyvyys on heikentynyt samaa tahtia kuin nuorten miesten työllisyys
TÄLLAISEEN uuteen sosiaaliseen normiin on vaikea politiikalla vaikuttaa, mutta entäs jos se ei olekaan asian ydin?
Hetemäki nostaa esiin erityisesti 25–34-vuotiaat eli parhaassa perheenperustamisiässä olevat miehet. Heidän työllisyysasteensa on 2000-luvulla heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyyskin.
Nuorten miesten erot samanikäisiin naisiin ovat viime vuosina revenneet suuriksi. Perussyynä on miesten heikompi koulutus, joka johtaa heikompaan työllisyyteen ja sitä kautta edelleen pienituloisuuteen.
Nuoret naiset sen sijaan pärjäävät paremmin. Kyseisen ikäryhmän naisissa on selvästi enemmän sellaisia, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon kuin sellaisia, jotka ovat pelkän peruskoulun varassa. Samanikäisissä miehissä tilanne on päinvastainen.
SEURAUKSET näkyvät Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa: sen mukaan 25–34-vuotiaista miehistä yli 18 prosenttia on pienituloisia, eli heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Samanikäisistä naisista pienituloisia on alle 10 prosenttia.
Maailmat eriytyvät. Naiset ovat yliopistoissa ja miehet muualla, eiväthän he edes kohtaa, Martti Hetemäki murehti Keva-päivän esityksessään.
Pienituloisten osuus nuorista miehistä on peräti kolminkertaistunut 2000-luvulla. Naisten pienituloisuus on sen sijaan ollut viime vuodet laskussa.
Tämä saattaa olla yksi syy myös syntyvyyden laskuun: merkittävä joukko suomalaisia syrjäytyy juuri silloin, kun olisi otollinen aika perheen perustamiseen.
Sama näkyy myös Väestöliiton perhebarometrin tuloksissa. Työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovat alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä. Se ei välttämättä ole mikään elämäntyylikysymys, vaan jonkinlaista alistumista siihen, että perheenlisäys vain hankaloittaisi elämäntilannetta.
Puheet siitä, että nuoret eivät halua lapsia mukavuudenhalunsa ja lapsiperhearjen kamaluuden takia, ovat vain pintakuohua. Todellinen ja paljon musertavampi syy on näköalattomuus.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005634164.html
