Poika on nyt siis kohta 7 kk. ja on aiemmin nukkunut hyvin ja nukahtanut itsekseen. Nyt kuukauden ajan kuitenkin, kun on oppinut ryömimään ja harjoittelee konttausta, nukkuminen on levotonta ja nukahtaa VAIN syliin tai vaunuihin...
Kaikki tutut toitottavat unikoulusta. Poika on jo painava eikä mielestäni syliin nukahtaminen ole hyväksi (tulee kuitenkin jossain vaiheessa loppumaan). Lasken vauvan sänkyyn, tarjoan maitoa, peittelen (jos ei ole unipussissa), silitän ja sanon hyvää yötä ja lähden. Yleensä kun olen poistunut huoneesta, poika on jo kääntynyt nelinkontin! Laitan hänet hetken päästä takaisin selälleen tai kyljelleen ja saatan laittaa mobilen soimaan... Ja taas! Taas käännytään ja kitistään. Tätä jatkuu niin kauan, kunnes tulee itku. Ja se itku ei ole enää kiukkua vaan ihan hysteriaa! Siis ihan selvää hätää! Tahtoo syliin ja henkikin jo pätkii kun itkee niin kovin! Ei toi voi olla hyväks lapselle! Eihän se opi mitään muuta tolla kuin että äiti ei tule jos on hätä! pärjää vaan yksinäs! Syliin et pääse!
Ja olen koittanut pitää kädestä, pitää kättä pään päällä, silitellä, rauhotella, laulaa, tuttia tarjota, maitoa tarjota uudestaan mutta itku ja hysteria vain jatkuu !! Eikä loppu kuin vasta sylillä...
Tiedän että poika osaa nukahtaa yksin! Äitini oli tässä yksi ilta meillä kun me oltiin viettämässä miehen kanssa kahdenkeskistä iltaa. Äitini oli vain antanut maidon ja vähän silittänyt ja tadaa! Poika nukku! Miksi ei mulla? Mitä teen väärin? Iltarutiinit ei muuttunut mihinkään!
Mies vaan sanoo että ei se kovin montaa iltaa jaksa itkeä noin kovin mutta kun musta se ei voi olla hyväks lapselle huudattaa noin kovin! Kun se on ihan hätä itkua!
Eilen aloin itekin sit itkeä kun teki niin pahaa. Perhepedistä en pidä, mutta otin pojan sitten viereeni nukkumaan. Huusi vielä n. 10 min. kunnes nukahti...
Mitä jos siirrettäisiin tuota omaan sänkyyn opettelua ja otettais vaunut makkariin? Onko huono idea? Syliin jos otan, koko toi huudatus on ollut täysin turhaa ja ajantuhlausta. Myönnän että olen joskus sitten lopulta ottanut syliin koska en ole kestänyt enää sitä surua ja tiedän että olen vesittänyt tällä koko homman... Naapuritkin varmaan tekee kohta lasuilmotuksen...
Mitä mieltä ootte unikoulusta ja mikä olis meille hyväks ny? :/
En halu pojalle mitään traumoja. Tahdon olla pojalle se turva ja tuki, jonka luokse saa tulla jos on paha olo. Toi unikoulu ei mielestäni tue tuota...
Kaikki tutut toitottavat unikoulusta. Poika on jo painava eikä mielestäni syliin nukahtaminen ole hyväksi (tulee kuitenkin jossain vaiheessa loppumaan). Lasken vauvan sänkyyn, tarjoan maitoa, peittelen (jos ei ole unipussissa), silitän ja sanon hyvää yötä ja lähden. Yleensä kun olen poistunut huoneesta, poika on jo kääntynyt nelinkontin! Laitan hänet hetken päästä takaisin selälleen tai kyljelleen ja saatan laittaa mobilen soimaan... Ja taas! Taas käännytään ja kitistään. Tätä jatkuu niin kauan, kunnes tulee itku. Ja se itku ei ole enää kiukkua vaan ihan hysteriaa! Siis ihan selvää hätää! Tahtoo syliin ja henkikin jo pätkii kun itkee niin kovin! Ei toi voi olla hyväks lapselle! Eihän se opi mitään muuta tolla kuin että äiti ei tule jos on hätä! pärjää vaan yksinäs! Syliin et pääse!
Ja olen koittanut pitää kädestä, pitää kättä pään päällä, silitellä, rauhotella, laulaa, tuttia tarjota, maitoa tarjota uudestaan mutta itku ja hysteria vain jatkuu !! Eikä loppu kuin vasta sylillä...
Tiedän että poika osaa nukahtaa yksin! Äitini oli tässä yksi ilta meillä kun me oltiin viettämässä miehen kanssa kahdenkeskistä iltaa. Äitini oli vain antanut maidon ja vähän silittänyt ja tadaa! Poika nukku! Miksi ei mulla? Mitä teen väärin? Iltarutiinit ei muuttunut mihinkään!
Mies vaan sanoo että ei se kovin montaa iltaa jaksa itkeä noin kovin mutta kun musta se ei voi olla hyväks lapselle huudattaa noin kovin! Kun se on ihan hätä itkua!
Eilen aloin itekin sit itkeä kun teki niin pahaa. Perhepedistä en pidä, mutta otin pojan sitten viereeni nukkumaan. Huusi vielä n. 10 min. kunnes nukahti...
Mitä jos siirrettäisiin tuota omaan sänkyyn opettelua ja otettais vaunut makkariin? Onko huono idea? Syliin jos otan, koko toi huudatus on ollut täysin turhaa ja ajantuhlausta. Myönnän että olen joskus sitten lopulta ottanut syliin koska en ole kestänyt enää sitä surua ja tiedän että olen vesittänyt tällä koko homman... Naapuritkin varmaan tekee kohta lasuilmotuksen...
Mitä mieltä ootte unikoulusta ja mikä olis meille hyväks ny? :/
En halu pojalle mitään traumoja. Tahdon olla pojalle se turva ja tuki, jonka luokse saa tulla jos on paha olo. Toi unikoulu ei mielestäni tue tuota...