Te kenellä läheinen kuollut vähän ennen joulua, miten jaksoitte järjestää joulun

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ((((((
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

((((((

Vieras
kuoleman jälkeen?
Isäni kuoli viikko sitten ja sen mukana tuli elämään paljon surua ja monia käytännön asioita ja ongelmia.
Jotenkin koko joulu tuntuu tällä hetkellä kovin kaukaiselta mutta lasten takia jollakin tavalla tänäkin vuonna pitäisi joulua koristeineen, lahjoineen ja ruokineen jaksaa laittaa.

Miten olette selvinneet vastaavasta tilanteesta?
 
Lasten takia jaksaa. Mutta jos olette normaalisti viettäneet kotona joulun olisiko esim mahdollista mennä miehen vanhemmille valmiiseen pöytään. Ei joutuisi tekemään niin paljon. Tai sitten ostatte kaikki jouluruoat valmiina, jää vain lämmitys.

Meillä eräänä jouluna miehen isovanhempi kuoli jouluaatto aamuna.
 
Meillä kuoli samana vuonna 13.12. isäni ja 23.12. anoppi.
Joulua ei juhlittu, ei pystytty! Poika oli 2v. ja sai paketit. Onneksi ei muista mitään. Kaiken kruunasi aattona alkanut vatsatauti, joka kävi kaikki läpi. Ennen hautajaisia kaaduin ja loukkasin itseni. Olin raskaanakin. Ja sitten vielä sairastui mieheni lapsi vakavasti, eikä päässyt edes hautajaisiin.
Koettelee joskus.......
 
Mulla oli kuukauden vanha vauva ja mun veli kuoli Joulukuussa. Sitä vaan teki, kaipa se oli shokkitilaa kun siinä järjestettiin Muistotilaisuus, Joulu ja Nimiäiset suht peräjälkeen..
 
Osanottoni...

Siskoni kuoli muutama vuosi sitten ja hautajaiset oli ihan jouluviikolla. Onneksi silloin ei ollut vielä lapsia. Olimme mieheni kanssa mun vanhempien luona joulun ja vähän sumussa se kieltämättä meni. Kaipa meillä jouluruokiakin oli mutta mieli ei kyllä ollut mitenkään juhlava :(

Voimia suruun!
 
Juu, isäni kuoli 19.12 viisi vuotta sitten. Ihmeesti sitä vaan jaksoi lapsen takia.
Ja osanottoni :hug:

Minun isäni kuoli samana päivänä, tosin siitä tulee nyt kymmenen vuotta. Edelleen on jouluntienoo sitä aikaa kun suree ja ikävöi enemmän kuin yleensä. Montaa hetkeä ei mene niin etteikö olisi mielessä.

Tuli kirkkoon mies ja lapsi
he eteeni istuivat
kai tie oli pienelle pitkä
oli kosteat kiharat
ei monta hetkeä hiljaa
tuo ollut pikkupää
oli paljon kyselemistä
ja paljon nähtävää

Oli kauniit alttaritaulut
monihaaraiset kynttilät
nuo kaksi puhuivat hiljaa
ja joskus hymyilivät
kovin kauan saarna kesti
lapsi istui miettien
ja pienin pehmein sormin
isän hihaa hyväillen

minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
hän nostaa pienet kasvot
ja huuli värähtää
he lähtivät kesken saarnan
minä loppuun asti jäin
sama hiljainen arka pyyntö
nous syvältä itsestäin:
minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
soi kirkossa kiitosvirsi
oli ulkona vehreää.

Ensimmäisenkin joulun jaksoi kun oli läheisten kanssa.
 
Minun isäni kuoli samana päivänä, tosin siitä tulee nyt kymmenen vuotta. Edelleen on jouluntienoo sitä aikaa kun suree ja ikävöi enemmän kuin yleensä. Montaa hetkeä ei mene niin etteikö olisi mielessä.

Tuli kirkkoon mies ja lapsi
he eteeni istuivat
kai tie oli pienelle pitkä
oli kosteat kiharat
ei monta hetkeä hiljaa
tuo ollut pikkupää
oli paljon kyselemistä
ja paljon nähtävää

Oli kauniit alttaritaulut
monihaaraiset kynttilät
nuo kaksi puhuivat hiljaa
ja joskus hymyilivät
kovin kauan saarna kesti
lapsi istui miettien
ja pienin pehmein sormin
isän hihaa hyväillen

minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
hän nostaa pienet kasvot
ja huuli värähtää
he lähtivät kesken saarnan
minä loppuun asti jäin
sama hiljainen arka pyyntö
nous syvältä itsestäin:
minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
soi kirkossa kiitosvirsi
oli ulkona vehreää.

Ensimmäisenkin joulun jaksoi kun oli läheisten kanssa.

ei tätä pystynyt itkemättä lukee.....
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä