Te jotka olette tarkkoja lapsenne vaatteista

Mitäpä jos kiihkomielisyydessäsi lakkaisit pistämästä sanoja suuhuni tai keksimästä asioita, joita olen tehnyt. Otapa nyt ihan rauhallisesti. Missä kohtaa olen todennut että ylipäänsä olen ikinä lapselleni mitään puhunut vaatteiden ulkonäöstä tai ostopaikasta saati sitten että olisin haukkunut muiden lapsien vaatteita tai "istuttanut arvomaailmaani". Herranjestas sentään millaista porukkaa täällä palstailee...

Sellaista joka työssään näkee tämän todellisuuden. Eli valitettavasti ne asenteet tulee juurikin kotoa - ja aina aliarvioidaan lapsia ettei he muka ymmärrä. Vaikka näkevätkin mummon anatman paidan...joka sitten mystisesti katoaa, vaikka kirppis pöydälle.

Juu saatan kiihkoilla. Mutta olen niin kypsä siihen kun nämä "snobi" lapset on ottaneet oikeudekseen mollata toisia. Tämä toinen on saattanut saada sen turtles paidan joulupukilta lahjaks, olla iloinen siitä. Ja eikö joku tule sanoo: Hei toi ei oo ees aito... Mukula siis. Kerroppa mulle mistä se lapsi on ton asenteen oppinut? jollei vanhemmiltaan?

 

[QUOTE="johanna";24323718]Ja jos ei sovi, niin mitä sitten tapahtuu? Vaikka kun lapsesi menee kouluu - ja oletusarvo on kai että äiti ei aina passaa vaateita valmiiks - niin mitä sitten? Ai niin. sitä sua ei kukaan voi arvostella kun voit pestä kätes ja laittaa tyylittömyyden lapsen piikkiin.[/QUOTE]

No ei tapahdu mitään. Mutta niin kauan kuin minä voin asiaan vaikuttaa, yritän katsoa että lapsen vaatteet ovat kiva kokonaisuus.

Aika monella koululaisella kyllä äiti katsoo joka aamu mitä laitetaan päälle. Ja kun lapsella on kaapissaan nättejä vaatteita, joista suurin osa sopii keskenään yhteen niin ei siinä edes äitiä tarvita makutuomariksi.

Ainakin minä ostan pojalle sellaisia vaatteita, jotka mahdollisimman hyvin sopivat yhteen jo olemassa olevien vaatteiden kanssa. Pieni vaiva, iso ilo

Ja miksi ihmeessä joku kuvittelee, että päivittelisin lapsen kuulleen ääneen että onpa jollakulla rumat/halvat vaatteet. No en tietenkään. Ei siitä tarvitse perheessä mitään numeroa tehdä, että etsin lapselle nättejä vaatteita.

 

[QUOTE="tuuli";24323756]Sellaista joka työssään näkee tämän todellisuuden. Eli valitettavasti ne asenteet tulee juurikin kotoa - ja aina aliarvioidaan lapsia ettei he muka ymmärrä. Vaikka näkevätkin mummon anatman paidan...joka sitten mystisesti katoaa, vaikka kirppis pöydälle.

Juu saatan kiihkoilla. Mutta olen niin kypsä siihen kun nämä "snobi" lapset on ottaneet oikeudekseen mollata toisia. Tämä toinen on saattanut saada sen turtles paidan joulupukilta lahjaks, olla iloinen siitä. Ja eikö joku tule sanoo: Hei toi ei oo ees aito... Mukula siis. Kerroppa mulle mistä se lapsi on ton asenteen oppinut? jollei vanhemmiltaan?[/QUOTE]

Nyt oli lähinnä kyse siitä että syytit minua jostain jota en ole tehnyt enkä tule tekemäänkään.
On eri asia puhua asioista yleisesti kuin syyttää suoraan, eikö?

Minulle ei ole minkään valtakunnan merkitystä muulla kuin sillä että puen oman lapseni laadukkaasti ja mielellään myös suht kauniisti enkä tule missään vaiheessa pukemaan häntä kalliisiin merkkivaatteisiin, että hän saa leuhkia niillä muille.
Turtles-vaate-ikäinen on oletettavasti päiväkodissa vielä ja jos olisin sen ikäisenä koskaan kuullut lapseni kommentoivan jonkun toisen lapsen vaatteita, olisin antanut ympäri korvia samantien. Muistan kun lapseni kaveri poikien ollessa noin 3-4-vuotiaita totesi lapselleni että hänen lenkkarinsa eivät ole "merkkilenkkarit" kun lapsellani oli vaan Niket jalassa ja se toteamus kyllä karmaisi ja sen kodin arvomaailma.
Joten: minun ja lapseni kohdalla voit olla ihan huoletta.

 

Mun äidillä ja siskolla menee vaatemaku yhteen, ollaan kaikki yhtä tarkkoja. Anoppi taas on oppinut tietämään että mä olen tarkka vaatteista. Omat lapsensa hän on aikanaan vaatettanut halpiskamalla mutta tietää että mä en kelpuuta mitä tahansa. Jos jotain haluaa ostaa niin käyttää samoja liikkeitä kun minäkin tai antaa lahjakortin/rahaa. Toisen poikansa vaimolle on sanonut että mulle voi tarjota käytettyjä vaatteita, otan ne käyttöön mitä tulen käyttämään ja muut menee kierrätykseen.

Ap:lle neuvoksi: sano suoraan, niin mäkin olen tehnyt, ja ihan ilman riitaa ja loukkaantumisia löydettiin yhteinen sävel.

 

Mitäs sit jos lapses haluaakin noita "kauhukuvi"? Oletko tyranniäiti ja kiellät vaikka hän kuinka tykkäisi? Eli ostat mieluummin vaateet SINUN MAKUUN - et lapsen makuun.

Mitäs sitten kun pienituloisen perheen lapsi keksii, että hän haluaa pukeutua esimerkiksi Gantin vaatteisiin. T-paita 50 € ja collegehuppari 80 € ja niin edelleen. Onko lapsen äiti tyranniäiti ja kieltää vaikka lapsi kuinka tykkäisi? Eli äiti ostaa mielummin vaatteet EDULLISESTI -ei lapsen makuun.

Lapsi saa pukeutua täysin oman makunsa mukaisesti sitten, kun myös maksaa kaikki vaatteensa itse.

 

Lapsi saa pukeutua täysin oman makunsa mukaisesti sitten, kun myös maksaa kaikki vaatteensa itse.

Tässä on aika hyvin kiteytettynä se, miten itsekin asian näen. Niin kauan kun joku muu maksaa lapsen vaatteet, maksajalla on myös veto-oikeus.

 

Mä en vaan voi koskaan käsitää miksi tästä asiasta aletaan morkata. VAATTEITA ne halpahallin vaatteetkin on. Äläkää tehkö niistä lapsistanne seuraavia kiusaajia asenteillanne.

Sama se mitä itse ostatte. Mutta mua niin tökki toi "halpahallin colleget" asennoituminen.

 

Tässä ketjussa on kommenttien perusteella kouluttamattomia teiniäitejä. Yksikään ei vaan voi olla aikuinen.
Seuraava lainaus on vaan esimerkki, mutta lukekaahan...

voi ei, pelottaa jo valmiiksi kuin käy mun anopilla kun vauva syntyy. He asuvat itse "maalla" ja kaikki heidän lasten vaatteet on tyyliin robinhood, prisma sittari. Ei sillä, on niissäkin hyviä vaatteita mutta kyllä mä haluan että lapseni kulkee kauniissa vaatteissa. Ja ihan ehdoton on se, että minä ITSE valitsen lapsen ulkopuvut, rahallisesti voi auttaa mutta mitään kammotuksia en suostu vauvalla käyttämään. Eiköhän anoppi ole jo ymmärtänyt että mun ja miehen kotona määrään minä, ei hän! hänen mielestään hänen 25 vuotias poika on vielä liian nuori elämään yksin, ja yritti aluksi hyppiä mun varpaille. Ei hypi enää en myöskään osta kirppari vaatteita, jollei ole täysin uuden vastaavia. Minä olen äiti, ja minä huolehdin lapseni. piste!

 

[QUOTE="johanna";24323837]Mä en vaan voi koskaan käsitää miksi tästä asiasta aletaan morkata. VAATTEITA ne halpahallin vaatteetkin on. Äläkää tehkö niistä lapsistanne seuraavia kiusaajia asenteillanne.

Sama se mitä itse ostatte. Mutta mua niin tökki toi "halpahallin colleget" asennoituminen.[/QUOTE]

Mun lapset ei tasan tarkkaan kiusaa ketään vaatetuksista vaikkeivat itse pukeudukaan Halpiksen gollegeihin!

 

Mitäs sitten kun pienituloisen perheen lapsi keksii, että hän haluaa pukeutua esimerkiksi Gantin vaatteisiin. T-paita 50 € ja collegehuppari 80 € ja niin edelleen. Onko lapsen äiti tyranniäiti ja kieltää vaikka lapsi kuinka tykkäisi? Eli äiti ostaa mielummin vaatteet EDULLISESTI -ei lapsen makuun.

Lapsi saa pukeutua täysin oman makunsa mukaisesti sitten, kun myös maksaa kaikki vaatteensa itse.

Haluan nähdä lapsen joka mieluummin valitsee Gantin, kuin vaikka HelloKitty-printtipaidan. Se nyt vaan on aniharvinaisuus. Taas näitä hahmopaitoja halajaa suuri osa lapsista...jos vanhemmat vaan sallii (hinta noissa harvoin se pointti vaan äidin silmä...)

Kyllä, maksajalla on oikeus päättä. Mutta silti. Musta on aika surkeaa jos lapsi oikeasti haluaisi sen yhden prinsessahörhelöpaidan (joita itse kammoan) ja sitä ei saisi "vaan siksi ettei se sovi äidin silmään". Annataanhan me niin monessa muussakin lasten silloin tällöin päättää, miksi "tyylittömyys" on ylin synti?

 

Mun lapset ei tasan tarkkaan kiusaa ketään vaatetuksista vaikkeivat itse pukeudukaan Halpiksen gollegeihin!

Mistä hitosta sä sen varmaks tiedät? Ihan oikeasti? Sit kun ovat vähän isompia ja koulussa? Ihan saletti kertoo kaiken sulle - as if

 

[QUOTE="vieras";24323849]Tässä ketjussa on kommenttien perusteella kouluttamattomia teiniäitejä. Yksikään ei vaan voi olla aikuinen.
.[/QUOTE]

aikuisuuden mitta on siis se, että ei välitä siitä mitä lapsella on päällä ja että pistää lapselle päälle kaikki mitä joku sukulainen sattuu lahjaksi tuomaan laadusta tai ulkonäöstä välittämättä. Okei. Onpas aikuisuus helppoa

 

Mistä hitosta sä sen varmaks tiedät? Ihan oikeasti? Sit kun ovat vähän isompia ja koulussa? Ihan saletti kertoo kaiken sulle - as if

Kun ovat jo vähän isompia ja koulussa... Ja eivät kiusaa ketään. Tietäisinkö vaikka esim. siitä..?

 

[QUOTE="vieras";24323849]Tässä ketjussa on kommenttien perusteella kouluttamattomia teiniäitejä. Yksikään ei vaan voi olla aikuinen.
Seuraava lainaus on vaan esimerkki, mutta lukekaahan...[/QUOTE]

Jeps. Juuri tuota. Tärkeintähän on se kaunis haalari, makso mitä makso. Mitä sitä vuokraa maksamaan, parempi että muksu kulkee hienoissa releissä.

 

Meille antaa mun käly, sisko ja äiti lastenvaatteita - ja mun onnekseni heillä kaikilla on hyvä maku

 

En minä ainakaan raaski olla ostamatta tyttärelleni hänen toivomaansa pinkkiä prinsessapaitaa, vaikka ne eivät omaa makua edustakaan. Tyttö tykkää niistä, joten sellaisiakin kaapista löytyy. Toki muutakin, mutta jotain pitää saada lapsenkin valita

 

Tästä taas näkee tämän maailman pinnallisuuden.

Ymmärrän siistin pukeutumisen, mutta eikö nyt kotona edes voi niitä lahjavaatteita käyttää? Onks sielläkin oltava "kuin kiiltokuva"?

 

[QUOTE="johanna";24323837]Mä en vaan voi koskaan käsitää miksi tästä asiasta aletaan morkata. VAATTEITA ne halpahallin vaatteetkin on. Äläkää tehkö niistä lapsistanne seuraavia kiusaajia asenteillanne.

Sama se mitä itse ostatte. Mutta mua niin tökki toi "halpahallin colleget" asennoituminen.[/QUOTE]

Vielä kerran: aloituksessani oli kyse vaatteiden ulkonäöstä, ei merkistä, ostopaikasta tai hinnasta. Esimerksiksi Polarn o Pyret on arvostettu, keskihintainen/kallis vaatemerkki, mutta en osta lapselleni sieltä kuin joitakin yksivärisiä vaatteita, koska henk.koht. en pidä riemunkirjavista "sekameteli"kuoseista. Jos löydän Prismalta kivan Tutta-vaatteen, ostan sen.

Totesin vain, että yleensä ne rumimmat vaatteet löytyy halpahalleista. Mutta yhtä lailla halpahalleista voi löytää nättejä vaatteita (just Tutta tms. merkit).

 

Haluan nähdä lapsen joka mieluummin valitsee Gantin, kuin vaikka HelloKitty-printtipaidan. Se nyt vaan on aniharvinaisuus. Taas näitä hahmopaitoja halajaa suuri osa lapsista...jos vanhemmat vaan sallii (hinta noissa harvoin se pointti vaan äidin silmä...)

Kyllä, maksajalla on oikeus päättä. Mutta silti. Musta on aika surkeaa jos lapsi oikeasti haluaisi sen yhden prinsessahörhelöpaidan (joita itse kammoan) ja sitä ei saisi "vaan siksi ettei se sovi äidin silmään". Annataanhan me niin monessa muussakin lasten silloin tällöin päättää, miksi "tyylittömyys" on ylin synti?

Riippuu lapsen iästä. 5-vuotias varmasti valitsee mieluummin jonkun hahmon kuin klassisen merkkivaatteen, mutta joku 13-vuotias saattaa jo halutakin jotain oikeasti kallista. Ja vanhemmathan ne pääosin vielä tuonkin ikäisen vaatteet maksaa, eikö?

Kirjoitin myös jo aiemmin, että sitten kun poika osaa itse haluta jotain tiettyjä vaatteita niin katsotaan tapauskohtaisesti mitä ostetaan ja mitä ei. En sanonut missään vaiheessa, että poika ei koskaan saisi jotain toivomaansa vaatetta vain siksi, että se ei minun silmääni sovi.

 

Alkuperäiseen aiheeseen... Itselläni ei tosin vielä lapsia ole. Todennäköisesti kuitenkin yhteentörmäyksiä makujen suhteen tulee, esim. minulla on äitini kanssa täysin vastakkainen maku. Kaipa laitan kirppikselle tai keräyslaatikkoon, kun tulee olemaan ajankohtaista. Siinä vaiheessa kun lapsi osaa jotain sanoa pukeutumisestaan, voi myös osallistua päättämiseen. Jos tykkää jostain karmeasta lahjavaatteesta, niin pitäköön sitä. Pääosan vaatteista kuitenkin valitsen todennäköisesti minä. Vanhempana lapsi saa itse valita, kunhan äiti antaa viimeisen hyväksynnän. Toki jos omilla rahoillaan ostaa (menee töihin, saa rahaa isovanhemmilta tms.) niin ostakoon.

Olen itse kulkenut kaikenlaisissa karmeissa kokonaisuuksissa lapsuuteni, enkä koe sen vaikuttaneen tyylitajuuni kovinkaan paljoa. Tärkeämpää mielestäni on, että kotona opetetaan, mihin tilaisuuksiin pitää pukeutua paremmin ja minkälaisella pukeutumiskoodilla. Toki ymmärrän pointin, että jos pitää ostaa vaate, mieluummin ostaa edes jollekin mieluinen ja hyvälaatuinen, kuin "no onhan tää vähä iso, ja migreenikuvioinen, ja oli siinä reikäki, mut ku se oli HALPA!"

Mutta tehköön kukin omat ratkaisunsa itse. Makuasioista ei kuitenkaan voi kiistellä, toinen tykkää kuvioista, toinen yksivärisestä, toinen pinkistä, toinen harmaasta.

 

Tästä taas näkee tämän maailman pinnallisuuden.

Ymmärrän siistin pukeutumisen, mutta eikö nyt kotona edes voi niitä lahjavaatteita käyttää? Onks sielläkin oltava "kuin kiiltokuva"?

Mitä pahaa on sillä, että pistää eriparipaidan kiertoonkirpparille, jollekin jolla on sille käyttöä? Miksi arjessa ei voi olla siististi pukeutunut (juu ei, en ymmärrä röttävaatteita, pihahaalareita, ainoastaan maalaustöissä missä vaate menee pilalle takuuvarmasti). Miten voi siisti pukeutuminen kääntyä tässä ketjussa snobbailuksi, muiden arvostelemiseksi jne.

Jos taas on kyse naistenvaateketjusta, niin siinä kyllä voi arvostella sukkahousujen värin suhteessa mekon malliin, jne. Miksi aikuisilla pukeutumisella on sitten merkitystä, mutta ei lapsella? Ja monet niistäkin ketjuista on jotain iltabilevaateketjuja, joissa vaatetta ei edes käytetä montaa kertaa. Silloinko on ok olla snobi, nipo ja niin edespäin. Ja haukkua julkisesti muiden valinnat opcorn: Mutta annas kun et halua käyttää jotain tietynväristä paitaa lapsella, kun itse olet ostanut aivan eri sävyisiä alaosia, niin se on suunnattoman halveksittava teko. Jos kaverisi antaa sinulle aivan sinun tyylistä poikkeavan paidan, käytätkö sitä?

Mites muuten sieltä kirppikseltä voi tehdä niitä käyttämättömiä löytöjä ellei näitä vikaostoksia sitten kierrätetä pois? Sellaisen ostaminenhan on ihan ok, mutta myyjä ei saisi tämän ketjun mukaan myydä?

 

[QUOTE="miumau";24323653]Muistakaa että ne lapset saattaa joskus haluta sellaisen vaatteen mistä et itse pidä. Kaikessa ei tartte lapsen pillin mukaan tanssia - mutta on myös sairasta jos äiti on niin kaikkivoipa oman tyylitajunsa kanssa että unohtaa täysin kuunnella lastaan. Näyttäminen menee kuuntelemisen edella, sanoisin näin. Ja näitä piisaa.

Sama myös se että lapsen voisi olla joskus hyvä oppia hieman pukemaan itsekin. Ja tässä vois motivoida se että lapsi itse ottaa sopivat vaatteet (oppii mitä päälle tarvitaan). Mutta ei tämäkään tyyliniekoille varmaan sovi.

Mitä pahaa muuten collegessa on? Sehän on päällä hyvä, lämmin ja helposti huollettava. Mutta ei JeccikaJanica on pakko pukea farkkuihin ja paitaan joka tekee liikkumisesta vaikeaa - Mut onhan se tyttö kaunis... Mitäpä lapsen liikkua tarttis...[/QUOTE]

Niin ja ihan niin kuin se lapsi olisi pelkästään äidin. Eikö isällä ole muka oikeutta ostaa lapselle yhtäkään vaatetta oman makunsa mukaan? Pitääkö isänkin pyytää lapsen äidiltä hyväksyntä, saako ostaa lapselle jonkun vaatteen? Mitä tasa-arvoista kasvattamista se sellainen olisi?

 

"Unohdan" kaapin perukoille ja pistän eteenpäin kun on jäänyt pieneksi. Sillä ei ole minulle mitään merkitystä mistä vaate on ostettu, aivan sama oli se sitten ciraf tai gant, mutta jos ei miellytä silmää niin ei miellytä. Anopilla on tapana ostella vaatteita jotenkin ihan summassa, mutta paljon on tapahtunut parannusta vauva-ajoista kun olen pari kertaa pyytänyt anoppia asioimaan puolestani liikkeissä joita omassa kotikaupungissani ei ole ja hänen kotikaupungissaan on. Lisäksi olemme käyneet yhdessä ostoksilla ja muuten puhuneet millaisista vaatteista minä pidän, mistä lapsi tykkää ja minkätyyliset ja malliset ovat hyviä. Viime jouluna anoppi osti lapselle takin, jota en ikinä olisi lapselle ostanut kaupasta, kun oli minusta niin mauton, mutta yllättäin takkia on käytetty todella paljon, se kun näyttää lapsella tosi söpöltä. Nyt alkukesästä anoppi toi kaksi mekkoa lahjaksi. Toinen on todella ihana ja hyvin istuva, sekä äidin että tyttären lempimekko, toinen taas on lojunut pyykkikorin pohjalla jo pari kuukautta odottamassa "käyttöönottopesua".

 

Olen niin samaa mieltä tästä. Ei meilläkään ole minkään valtakunnan rönttävaatteita kellään, paitsi itselläni kun maalaan esimerkiksi aitaa. Lapsi pitää päällään mitä pitää, ei ole erikseen mitään "pihavaatteita".

Minuakin aina hämmentää tämä, että aikuisilla voi olla päällään vaikka kuinka hienoa ja muodinmukaista mutta lapset kulkee ihan missä vaatteissa sattuu. Miksei lapsellakin voisi olla kauniita, laadukkaita ja yhteen sointuvia vaatteita?

 

Niin ja ihan niin kuin se lapsi olisi pelkästään äidin. Eikö isällä ole muka oikeutta ostaa lapselle yhtäkään vaatetta oman makunsa mukaan? Pitääkö isänkin pyytää lapsen äidiltä hyväksyntä, saako ostaa lapselle jonkun vaatteen? Mitä tasa-arvoista kasvattamista se sellainen olisi?

Meillä ainakin on sen verran samanlainen maku miehen kanssa että hänen esimerkiksi reissuilta ostamansa vaatteet kelpaavat oikein hyvin lapselle päälle. Hänellä tuntuu itse asiassa olevan vielä enemmän väliä että lapsella on päällä hyvälaatuiset yhteen sopivat vaatteet kuin minulla