Te, jotka olette joutunu hautaamaan lapsenne...
- Viestiketjun aloittaja Sisu
- Ensimmäinen viesti
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajoille ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä, toivotan teille hyvää yötä
E.Leino
Mina tykkaan tasta.
Paljon voimia teille :heart:
Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä, toivotan teille hyvää yötä
E.Leino
Mina tykkaan tasta.
Paljon voimia teille :heart:
Katkesi pienen linnun lento,
sävel jäi - ja se heläjää.
Nuku lapsoseni,
aurinkokin käy
jo yön verhon taa
ja jättää tähdet pienet
lepoasi valvomaan.
Kehtolaulun taivaallinen lintu,
laskeutui päälle lapsen pään,
kantoi kimmeltävään unen maahan
lumisulkaisilla siivillään.
Kuunsäde tarttui sun untesi leijaan,
nukkua saat sinä tähtien heijaan.
Olit niin kuin tähdenlento,
lapsukaisemme pieni ja hento.
Rakas lapsemme pienoinen,
nuku suojassa taivaan enkelien.
Enkelit uneen sinut tuudittaa,
enkelit meitäkin lohduttaa.
Me tiedämme, et ole siellä yksin.
Kuljet sielläkin, lapsemme, käsityksin.
Syliin pieni suljettakoon,
liehutelkoon häntä hiljaa
unen maahan uinumaan,
unettaren syliin suureen.
Rakkaallemme linnun siivetlentämähän, liitämähän
tähtiä tavoittamahan.
Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi, Isä taivainen,
nyt lapsemme pienoinen.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
hänt`ihana enkeli kotihin vie.
Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan
sun tähteäs kirkasta seurataan.
sävel jäi - ja se heläjää.
Nuku lapsoseni,
aurinkokin käy
jo yön verhon taa
ja jättää tähdet pienet
lepoasi valvomaan.
Kehtolaulun taivaallinen lintu,
laskeutui päälle lapsen pään,
kantoi kimmeltävään unen maahan
lumisulkaisilla siivillään.
Kuunsäde tarttui sun untesi leijaan,
nukkua saat sinä tähtien heijaan.
Olit niin kuin tähdenlento,
lapsukaisemme pieni ja hento.
Rakas lapsemme pienoinen,
nuku suojassa taivaan enkelien.
Enkelit uneen sinut tuudittaa,
enkelit meitäkin lohduttaa.
Me tiedämme, et ole siellä yksin.
Kuljet sielläkin, lapsemme, käsityksin.
Syliin pieni suljettakoon,
liehutelkoon häntä hiljaa
unen maahan uinumaan,
unettaren syliin suureen.
Rakkaallemme linnun siivetlentämähän, liitämähän
tähtiä tavoittamahan.
Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi, Isä taivainen,
nyt lapsemme pienoinen.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
hänt`ihana enkeli kotihin vie.
Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan
sun tähteäs kirkasta seurataan.
mulla ei ole sulle runoa mutta suuri halaus, pienen penetyksestä :hug:
Ihan kun olisin joskus lukenut että olit raskaana, kehtaanko udella mitä tapahtui?
Voin vaan kuvitella surunne :'( :hug:
Ihan kun olisin joskus lukenut että olit raskaana, kehtaanko udella mitä tapahtui?
Voin vaan kuvitella surunne :'( :hug:
Ei ollut lapsonen tänne luotu
maailman virtojen vietäviin,
vain taivaan lainaksi meille suotu,
ja siksi muuttikin taivaisiin.
------
Rakas lapsi pienoinen,
nuku suojassa taivaan enkelien.
Enkelit uneen tuudittaa,
enkelit teitäkin lohduttaa.
-----
Taas valo viiltää taivaanrantaa
Se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tähän rantaan
olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää matkaa ystäväni,
en enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
(Markus Backström)
----
Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa
enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan
siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?
-----
Olit luonamme hetken
ihan pienen vaan.
Et pidemmälle enää
jaksanutkaan.
Ei koskaan tavattu
tunnettiin vain.
Liian vähän aikaa
sinut pitää sain.
Ei tullut äitiä, ei tullut isää
vain itkua, kipua, surua lisää
Pilven reunalla teitä jo liikaa on
äidin ja isän kaipaus on loputon.
Ei muuta voi kuin rukoilla vaan,
että seuraavan jo pitää saan.
-----
Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
-----
maailman virtojen vietäviin,
vain taivaan lainaksi meille suotu,
ja siksi muuttikin taivaisiin.
------
Rakas lapsi pienoinen,
nuku suojassa taivaan enkelien.
Enkelit uneen tuudittaa,
enkelit teitäkin lohduttaa.
-----
Taas valo viiltää taivaanrantaa
Se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tähän rantaan
olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää matkaa ystäväni,
en enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
(Markus Backström)
----
Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa
enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan
siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?
-----
Olit luonamme hetken
ihan pienen vaan.
Et pidemmälle enää
jaksanutkaan.
Ei koskaan tavattu
tunnettiin vain.
Liian vähän aikaa
sinut pitää sain.
Ei tullut äitiä, ei tullut isää
vain itkua, kipua, surua lisää
Pilven reunalla teitä jo liikaa on
äidin ja isän kaipaus on loputon.
Ei muuta voi kuin rukoilla vaan,
että seuraavan jo pitää saan.
-----
Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
-----
Meillä ei ollut runoa kukkalaitteessa, vain lause. Toivottavasti näemme joskus.
Hautaisimme v2004 piuisen poikamme , hän eli 2 tuntia.
Hautajaiset pidettiin vain oman perheen kesken,papille ja kuskille olisi tarjottu kahvit, mutta eivät huolineet
Hautaisimme v2004 piuisen poikamme , hän eli 2 tuntia.
Hautajaiset pidettiin vain oman perheen kesken,papille ja kuskille olisi tarjottu kahvit, mutta eivät huolineet
Otan osaa suruusi :hug:
itsellä raskas päivä lauantaina kun miehen veljen vauva haudataan ja tuollakin pienellä enkelillä oli ikää vain 5kk :'(
itsellä raskas päivä lauantaina kun miehen veljen vauva haudataan ja tuollakin pienellä enkelillä oli ikää vain 5kk :'(
meillä ei kutsuttu edes isovanhempia, halusimme vain perheen oman juhlan. En tiedä, se menikuin sumussa. Muistan sen että kun pikkuinen Ville laitettiin hautaan paistoi aurinko, mutta kylmä se aamupäivä oli, vaikka oli elokuu, papillakin sormikkaat kädessä.Alkuperäinen kirjoittaja Sisu: