Te jotka joskus olette poistaneet pahaa oloanne

[Kipua]

satuttamalla itseänne ( viiltely, pureminen tms. fyysinen kipu ) niin minkälaisissa tilanteissa olette tehneet sitä?
Mikä tilanne tai tunne johtaa siihen?

 

[vieras]

Mulla johti siihen viha, suuttumus, turhautuminen, kun en voinut purkaa niitä tunteita normaalin nuoren tapaan paiskomalla ovia ja huutamalla vanhemmille.

 

[hyytikyppynen]

Muutaman kerran olen jopa tumpannu tupakin itelleni käsivarteen, tosin niin hyvissä sössöissä etten ees muista miksi sen tein.. Ahistunu olen varmasti ollu, halunnu henkisen kivun sijasta fyysistä kipua että helpottais. Viillelly en ole ikinä itteäni...

 

[emmy83]

ahdistus, pakkomielle, masennus,

 

[Ap]

Jäi kirjoittamatta alkuperäiseen viestiin miksi edes kysyin asiaa.
Kun itse olin teini-ikäinen n.10 vuotta sitten niin kerran leikkasin saksilla pikkuisen kerrassaan haavan käteeni. Nippasin aina ihoa, ja taas uudestaan. Tein siis pienillä nipsaisuilla ison verta vuotavan haavan.

En tuntenut silloin mitään kamalan kovaa tuskaa mistään. Itseasiassa kaveri oli meillä silloin kylässä. En itkenyt, ei ollut mielestäni paha olla.

Nyt kuitenkin olen huomannut viime päivinä ajattelevani tuota asiaa.
Ahdistun kun mieheni ei kuuntele kun koetan hänelle puhua pahasta olostani. Ja sitten huomaan muistelevani tuota ja miettiväni että auttaisikohan se olooni?

 

[nyt hyvin harmaana]

Ahdistus ja masennus ovat aiheuttaneet minulle tarpeen satuttaa itseäni. Niin nuorena kun aikuisenakin. Aina silloin kun sisäinen tuska käy sietämättömäksi. Myönnän tekeväni sitä vieläkin. Vaikkakin äitiyden myötä olen lopettanut viiltelyn, mutta satutan muilla konstein kehoani.

 

[Joxu]

Olin sillon neljä vuotta masentunu ja oli syömishäiriö, eli bulimia. En osannu oikein puhua omista tunteista ja siitä miltä tuntu mitkäki asiat, sulkeuduin ja sit aikaa myöten iski masennus ja siihen lisäks toi syömishäiriö, viiltely lähti kovasta itse inhosta ja jotenkin halusin rankasta itteeni kaikesta ja siitä varsinkin kun oma kuva oli sairaasti vääristyny.

 

[lapinonni]

Pelko,suru, ahdistus.
Näin vanhemmiten toikin homma jäänyt pois...

 

[Essie]

Lastenkotiin joutuminen ja se että se tapahtui äitini syntymäpäivänä. Ja silloinen poikaystävä petti ja ainoa kuunteleva ihminen joutui muuttamaan kauas. Lopetin tullessani raskaaksi.

 

[ap]

Minun mieheni ei jaksa kuunnella, eikä osaa tukea. Ahdistuu kai siitä jos minun on hankala ja paha olla.
Minulla on yksi mies puolinen ystävä joka jaksaa kuunnella, olla tukena ja auttaa. Mutta jos puran oloani hänelle niin tuntuu että teen jotain hirveää syntiä kun hän ei ole mieheni. Että on kamalaa että puhun jollekin toiselle miehelle aroista asioista kuin omalle aviomiehelleni.

Siksi olen ruvennut ajattelemaan että olisi parempi vaihtoehto vain tuottaa itselle vähän kipua ja poistaa sisäistä tuskaa niin.

 

[nyt hyvin harmaana]

Ei se kivun tuottaminen itselleen poista sitä pahaa oloa. Se helpottaa olon korkeintaan pieneksi hetkeksi. Mutta ainakin mulla sen jälkeen tulee kahta kovempi paha olo ja syyllisyys. Mä ainakin häpeän sitä että satutan itseäni. Se on asia josta en puhu kenellekkään.

 

[emmy83]

Joo ei se kipu poista sitä henkistä pahaa oloa kuin hetkeksi. Mielummin puhit sille toiselle miehelle jos hän ymmärtää. Kerrot vaikka sille omalle miehelle että jos hän ei pysty kuuntelemaan, niin puhut tälle toiselle.

 

[F1.1]

Kun tuntui siltä, etten hallinnut elämääni, hallitsin silti itseäni mm viiltelemällä, polttamalla jälkiä kehooni, hakkaamalla reidet mustelmille ja bulimareksialla... Hui, kuulostaa kauhealta kun noin kirjottaa. Napsin kai joskus nukahtamislääkkeitäkin ja join aika paljon silloin.

Elämässä hallinnan(tunteen) puuttuminen ja masennus saivat tuon aikaan.