te jotka asutte ahtaasti lapsilukuun nähden?

[Lilii lisänimetön]

ei tule onnistumaan pitemmänpäälle kolmenkaan kanssa tuollainen asuminen, niin ei se onnistu neljänkään kanssa

Oh, miten positiivinen asenne...

Meillä kaksio ja asukkaat: 2 aikuista (sänky olohuoneessa) ja kaksi lasta (makuuhuone). Hyvin menee. Periaatteessa jopa kolmas lapsi mahtuisi mukaan, koska lastenhuone on iso, mutta kolmoselle ei ole nyt muuten sijaa elämässä.

 

[en suosittele]

Mä en kans ymmärrä kun asutaan muutamassa huoneessa monen lapsen kanssa. Vauvoina vielä menettelee, mutta kyllä muistan itsekin kaivanneeni jo kouluikäisenä omaa rauhaa/tilaa. Enkä siis tarkoita että jokaisella pitäisi oma huone olla, mutta jos 5 lasta ja 3h+k niin eipä siinä omaa tilaa ole.

Eikö se haittaa jo kouluun keskittymistäkin.

 

[Suzyanne]

Minä olen asunut 33 m2 yksiössä, miehen kanssa kahdestaan pari vuotta, ja noin 1,5 v. siellä oli lapsikin. Meillä tosin oli kahden auton autotalli varastotilana. Mutta meillä oli yksiössä makuualkovi jossa oli meidän sänky. Lapsen sänky oli huoneen puolella poikittain meidän sängyn päädyssä, että oli lyhyt matka lapsen luo.

Kyllähän siinä asusti, se vähän lohdutti että oli hulppea merinäköala sekä kaikki palvelut vieressä. Helsinki siis kyseessä, ja rahan säästö pääsyynä yksiössä asumiselle.

Olen silti iloinen kun pääsimme isompaan, mutta tosin vain kaksioon. Ehkä jonain päivänä pääsemme kolmioonkin. Nyt nukumme kaikki makkarissa, muta jos asumme kaksiossa kunnes lapsi on noin nelivuotias, niin me muutamme olkkariin ja lapsi saa makkarin omaksi huoneekseen.

 

[Suzyanne]

Mä en kans ymmärrä kun asutaan muutamassa huoneessa monen lapsen kanssa. Vauvoina vielä menettelee, mutta kyllä muistan itsekin kaivanneeni jo kouluikäisenä omaa rauhaa/tilaa. Enkä siis tarkoita että jokaisella pitäisi oma huone olla, mutta jos 5 lasta ja 3h+k niin eipä siinä omaa tilaa ole.

Eikö se haittaa jo kouluun keskittymistäkin.

Täällä Helsingissä syynä ahtaasti asumiseen on monilla raha. Esim. meidän yksiö arvo tällä hetkellä on noin 155 000 e..... Mietipä paljonko 4-5 h maksaa, puhumattakaan omakotitalosta. Jos siis tykkää ja haluaa asua Helsingissä. Tietty hinta riippuu alueesta, mutta jos haluaa asua suht hyvällä alueella.

 

[Lilii lisänimetön]

Mä en kans ymmärrä kun asutaan muutamassa huoneessa monen lapsen kanssa. Vauvoina vielä menettelee, mutta kyllä muistan itsekin kaivanneeni jo kouluikäisenä omaa rauhaa/tilaa. Enkä siis tarkoita että jokaisella pitäisi oma huone olla, mutta jos 5 lasta ja 3h+k niin eipä siinä omaa tilaa ole.

Eikö se haittaa jo kouluun keskittymistäkin.

Pitää tehdä kompromisseja, jos on vähävarainen ja asuu Helsingissä. Me valittiin pieni kaksiokoti + hyvä sijainti & ihana ympäristö. Parempaa en tiedäkään! Olisi ehkä varaa yhteen lisähuoneeseen täällä alueella, mutta asuntoja ei ole tarjolla.

En katso, että jokaisella perheenjäsenellä/lapsella pitää olla oma huone.

 

[memmmeli]

Kyllä mahtuu ja sopu sijaa antaa! Me asuttiin aikoinaan, sillon kun vanhempien kanssa asu, niin meillä oli keittiö ja olohuone, olohuoneessa nukku vanhemmat ja kaksi lasta ja keittiössä yksi. Hyvin mahduttiin 10 vuotta asumaan, kesäisin meitä lapsia oli neljä!
Ei kaiken tartte olla niin hienoa ja mahtavaa, ei lapsi tartte heti sitä omaa huonetta ja kaikkia herkkuja, sitähän vaan erakoituu ja eristyy, kun omassa huoneessa on kaikki niin ettei tarvitse sieltä mihinkään liikkua. Tuttavani asuivat kolmiossa jossa lapset yhdessä huoneessa ja vanhemmat toisessa makkarissa ja hyvin hekin mahtuivat ja lapset tykkäsivät vain.
Tällä hetkellä asutaan miehen kanssa pakosta 34m2 yksiössä, kun isompaa hyvää asuntoa ei vieläkään ole ja tähän asuntoon kerkiää luultavasti vauvakin tulla.

 

[pohjantähdenalla]

Asun itse 4 lapsen kanssa kolmiossa. Kaksi vanhempaa poikaa ovat pienemmässä makkarissa ja minä kahden pienemmän kanssa isommassa makkarissa. Hyvin mahdutaan,vaikka haaveillaankin isommasta asunnosta.

 

[ulkonainen]

Minusta ihan kasittamatonta etta neljannesta lapsesta edes haaveillaan vaikka ei ole minkaannakoisia resursseja siihen. Asun itse kolmiossa yhden pienen lapsen kanssa ja kylla on tilasta pulaa. Vaikka kuinka romantisoitte koyhyydessa elamista, niin ei se ole kiva lapsillekaan ettei pysty edes kavereita kylaan kutsumaan.

Ja minkalaista elamista on etta vanhemmatkin joutuvat olohuoneessa nukkumaan?

 

["aloittaja"]

Minusta ihan kasittamatonta etta neljannesta lapsesta edes haaveillaan vaikka ei ole minkaannakoisia resursseja siihen. Asun itse kolmiossa yhden pienen lapsen kanssa ja kylla on tilasta pulaa. Vaikka kuinka romantisoitte koyhyydessa elamista, niin ei se ole kiva lapsillekaan ettei pysty edes kavereita kylaan kutsumaan.

Ja minkalaista elamista on etta vanhemmatkin joutuvat olohuoneessa nukkumaan?

mikä estää ettei kavereita voisi kylään tulla?

 

[ulkonainen]

[QUOTE="aloittaja";24364444]mikä estää ettei kavereita voisi kylään tulla?[/QUOTE]

Lapsilla ei ole omaa huonetta mihin kutsua, jos se ei nyt hairitse, niin varmasti myohemmin hairitsee kun aina on sisarus siina samassa. Ja mika kaaos se onkaan kun tuollaiseen tilaan kutsuu viela toisia lapsia. Tiedan etta jos minulla olisi ollut lapsena tuollainen tilanne, niin en olisi edes kehdannut ketaan kutsua.

 

["vieras"]

MInä jaoin huoneen siskon ja veljen kanssa 15-vuotiaaksi. Sitten lisäsiipi valmistui ja sain yhteisen huoneen siskon kanssa. En koe kärsineeni tilanteesta. Meillä kävi myös kavereita kylässä, enkä tajunnut, että olisi pitänyt edes hävetä tilannetta

Pitää vaan olla niin ahne ihmisen tällä pallonpuoliskolla. Aasiassa yhteen huoneeseen on ahtautunut nukkumaan 15 ihmistä, täällä joku kehtaa valittaa tilanpuutetta, jos asuu kaksistaan lapsen kanssa kolmiossa. Hävettää melkein sellaisen ihmisen puolesta.

 

[nnnnnnnn]

meillä 4h+k, 112neliötä kerrostalossa, asukkaina kolme lasta ja kaksi aikuista, meillä aikuisilla oma makkari, keskimmäisillä lapsilla yhteinen makkari joka on jaettu keskeltä tilanjakajalla, ja teinillä oma makkari. Yleensä kaikki arkena oleillaan olkkarissa joka on todella iso. ihan kivasti tilaa löytyy kaikille. Mutta kyllä voisin kuvitella asuvani pienemmässäkin asunnossa, ennen meillä oli 80neliön kolmio samalla porukalla, vaatii vaan vähän enemmän sopeutumista, kun ei sillälailla ole omaa tilaa, me nukuimme silloin miehen kanssa olkkarissa.

 

[ulkonainen]

[QUOTE="vieras";24364513]MInä jaoin huoneen siskon ja veljen kanssa 15-vuotiaaksi. Sitten lisäsiipi valmistui ja sain yhteisen huoneen siskon kanssa. En koe kärsineeni tilanteesta. Meillä kävi myös kavereita kylässä, enkä tajunnut, että olisi pitänyt edes hävetä tilannetta

Pitää vaan olla niin ahne ihmisen tällä pallonpuoliskolla. Aasiassa yhteen huoneeseen on ahtautunut nukkumaan 15 ihmistä, täällä joku kehtaa valittaa tilanpuutetta, jos asuu kaksistaan lapsen kanssa kolmiossa. Hävettää melkein sellaisen ihmisen puolesta.[/QUOTE]

Tassa voisi sanoa etta seura tekee kaltaisekseen ja me ei asuta Aasiassa. Valitettava tosiasia on etta jos kavereilla on omat huoneet, niin sita jolla ei ole havettaa perheensa olosuhteet. Tiedan etta minua olisi havettanyt.

 

[ulkonainen]

Tassa voisi sanoa etta seura tekee kaltaisekseen ja me ei asuta Aasiassa. Valitettava tosiasia on etta jos kavereilla on omat huoneet, niin sita jolla ei ole havettaa perheensa olosuhteet. Tiedan etta minua olisi havettanyt.

Ja voin lisata etta taalla Hollannissa on ihmisilla suuret elintilat verrattuna Suomeen. Kylla meitakin on ihmetelty kun asumme yhden lapsen kanssa kolmiossa, olemme kylla muuttamassa isompaan.

Taisi siita olla tutkimuskin etta Suomessa eletaan Euroopan ahtaimmin.

 

["vieras"]

Tassa voisi sanoa etta seura tekee kaltaisekseen ja me ei asuta Aasiassa. Valitettava tosiasia on etta jos kavereilla on omat huoneet, niin sita jolla ei ole havettaa perheensa olosuhteet. Tiedan etta minua olisi havettanyt.

Niin, siis se on TOSIASIA, kun SINUA olisi hävettänyt? =) Se on siis varmaan sitten fiktiota, että minua se tilanne ei hävettänyt. En edes tajunnut pitää sitä outona.

Kyllä juu, seura tekee kaltaisekseen. Mutta jos pitää sen ostaa isompi asunto, että miettii mitä MUUT ajattelevat, niin on aika ihmeelliset elämänarvot. Nehän ne lapsiin tarttuu, eli jos lasta hävettää se "tilanpuute", nin aikuisen vikahan se on.

Kyllä minäkin tilaa haluan. Mutta ulospäin, mieluummin asun pienemmässä tuvassa niin, että pihapiirissa on navetta ja aitta kuin isommassa talossa pienellä tontilla.

 

[pohjantähdenalla]

Tassa voisi sanoa etta seura tekee kaltaisekseen ja me ei asuta Aasiassa. Valitettava tosiasia on etta jos kavereilla on omat huoneet, niin sita jolla ei ole havettaa perheensa olosuhteet. Tiedan etta minua olisi havettanyt.

Meillä ainakin käy poikien kaverit yökyläilemässä vaikka onkin pienet tilat. Eikä pojat häpeä tätä ollenkaan. Itsekin jaoin huoneen siskoni kanssa silloin teiniaikana,eikä hävettänyt ollenkaan. Yökyläilyjäkään tuo ei rajoittanut millään lailla.

 

[SininenSatutar]

Olen tosiaan sitä mieltä että pohjaratkaisu vaikuttaa kaikkein eniten siihen onko asunto hyvä asua.
Minulla on toisinaan tunne että asumme ahtaasti vaikka meitäon vain minä, mies ja yksi lapsi, neliöitä on vajaa 80, mutta pohjaratkaisu on todella huono.
Tykkään tavallaan asua tässä, mutta toisaalta tässä asuminen on tukalaa.

 

[ulkonainen]

[QUOTE="vieras";24364570]Niin, siis se on TOSIASIA, kun SINUA olisi hävettänyt? =) Se on siis varmaan sitten fiktiota, että minua se tilanne ei hävettänyt. En edes tajunnut pitää sitä outona.

Kyllä juu, seura tekee kaltaisekseen. Mutta jos pitää sen ostaa isompi asunto, että miettii mitä MUUT ajattelevat, niin on aika ihmeelliset elämänarvot. Nehän ne lapsiin tarttuu, eli jos lasta hävettää se "tilanpuute", nin aikuisen vikahan se on.

Kyllä minäkin tilaa haluan. Mutta ulospäin, mieluummin asun pienemmässä tuvassa niin, että pihapiirissa on navetta ja aitta kuin isommassa talossa pienellä tontilla.[/QUOTE]

Kerroin vain etta MINUA olisi havettanyt, koska kaveripiirissani kaikilla oli omat huoneet. Lapset valitettavasti ajattelevat paljonkin mita muut ajattelevat, aikuisena muiden mielipiteet voi jattaa omaan arvoonsa.

Siksi en oikein ymmarra etta lapsia tehdaan viela lisaa tuollaiseen tilanteeseen. Joskus voisi ajatella myos niita olemassa olevia lapsia.

 

[Lentokala harmaana]

Meillä myös pojat jakavat huoneen.

Eli 4 hlöä ja kolmio, 114 neliötä. Eli tilaa on, mutta ns. yksi huone puuttuu...

 

[tytönjapoikienmamma]

Meillä on iso ok -talo ja kolme lasta. Yhtään enenpää emme hanki, nyt on tilaa ruhtinaallisesti, omia huoneita ja jokaisella omille tekemisileen rauhallinen paikka, säilytystilaa. Yövieraita voi tulla itselle ja esikoiselle...eli älkää tehkö neljättä lasta tuohon tilanteeseen. Ja muutenkin 4 on aikamoinen määrä. Omat resurssini ovat kolmen lapsen kanssa nyt kaikki käytössä haluan heille yksilöllistä aikaa, tmv, etteivät jää mistään paitsi.

Tämä on vaan minun mielipide tietenkin, mutta kun kysyt kuulostaako hullulta, niin kuulostaa kyllä!

 

["mamma"]

Me asutaan 73 neliöisessä kolmiossa, teini, vauva, minä ja mies sekä kaksi kissaa. Ja hyvin mahdutaan. On niin hyvä pohjaratkaisu. Teinillä pienempi huone, me muut ollaan isommassa, johon mahtuu hyvin parisänky, pinnasänky, hoitopöytä ja säilytystilaa, lattiatilaakin vielä jää. Ja olohuone on niin iso, että kun vauva kasvaa, mahtuu tänne leluhylly ja leikkitilaa. Jos vielä lisää tulee lapsia, sitten alkaa käymään hieman ahtaaksi, mutta edelleen mahduttais ainakin jonkin aikaa.

Ap:n tilanne; aika ahtaalta kuulostaa. Mitä mieltä jo olemassa olevat lapset on? Kyllähän sopu sijaa antaa jne. mutta omaakin tilaa tarvii. Mutta ihmiset arvostaa eri asioita, itse en ehkä tohon enää lisää tekisi.

 

[Lokkii]

ei tule onnistumaan pitemmänpäälle kolmenkaan kanssa tuollainen asuminen, niin ei se onnistu neljänkään kanssa

Me asutaan kuuden lapsen kanssa 4h+keittö-asunnossa. Aikuiset nukutaan olkkarissa,lapsilla on 2+2+2 jaolla huoneet. Joten kyllä sitä kaks lasta vähemmin mahtuis vielä kolmioon....

 

["Äiti"]

Kun esikoinen oli vajaa 4v ja keskimmäinen 6kk. niin asuttiin rivitaloa kolmiossa. Kun vauva oli ihan pieni niin esikoinen nukkui omassa huoneessaan ( joka oli myös leikkihuone ) ja me aikuiset vauvan kanssa pienemmässä makuuhuoneessa. Kun keskimmäinen ( silloin kuopus siis ) täytti 6kk niin siirrettiin hänet nukkumaan omaan huoneeseen ( kun uni oli tosi levotonta ) ja itse nukuimme olohuoneessa. Järjestely oli ihan hyvä näin
Kun muutimme toiseen rivitalo kolmioon niin keskimmäinen ( silloin reilu 1v ) muutti esikoisen kanssa samaan huoneeseen ja me saatiin miehen kanssa taas oma makuuhuone.
Siellä asuessa perhe kasvoi kolmannella lapsella ja hän nukkui meidän kanssa samassa makuuhuoneessa. Jos asuisimme edelleen siellä niin nuorinkin olisi luultavasti siirtynyt nukkumaan isompien kanssa samaan huoneeseen. Tai sitten oltaisiin miehen kanssa siirrytty nukkumaan olkkariin ja lapset olisi saaneet 2 makuuhuonetta käyttöönsä.

Mutta nyt siis asutaan 160 neliöisessä omakotitalossa ja neljännestä haaveillaan
Meillä on 2 tyhjää huonetta kun kaikki 3 lasta nukkuvat samassa huoneessa ja me omassamme.
Mutta en kyllä olisi tuolla rivarissa asuessa varmaankaan neljättä 'tehnyt'. Ahdasta olisi tullut - mutta mistä sitä koskaan tietää Voihan se olla että sopu olisi sijaa antanut

Mutta meillä ei kyllä vielä 3:n lapsen kanssa ollut mikään hirveä kiire ja hinku muuttaa. Tartuttiin kuitenkin tilaisuuteen kun löydettiin unelmien koti

 

[NipaNeutroni]

Ainakin siivoamisen kannalta väljästi asuminen on luksusta. Ei tarvitse niin paljoa siirrellä ja nostella tavaraa, ja pujotella huonekalujen keskellä. Esim USa:ssa talot on kyllä aika paljon väljempiä kuin Suomessa.

Jotenkin itsellä se asuminen on tärkeä juttu. Ensijaisesti käytän rahat: 1. ruokaan 2. asuntoon 3. matkailuun 4. shoppailuun 5. autoon. Eli minun arvojärjestyksessäni asunto on aika korkealla ja sen vuoksi voi ottaa paljonkin lainaa jotta saa mieleisen. Tietysti laina tulee mitoittaa omiin tuloihin. Kaikilla on vähän erilaisia arvojärjestyksiä.

 

["vieras"]

Meillä kolme lasta, isoin jo koululainen ja asutaan 80 neliön kolmiossa. Hyvin mahdutaan, ja sekä muutamat tuttavat että esim. muutama korjausmies on meille tullessaan kommentoinut että onpas avaraa ja miten iso asunto tää oikein on? Tämä johtuu siitä että meillä hyvä pohjaratkaisu, iso parveke ja vähän tavaraa.
Isoimmalla on oma huone, vanhemmilla makuuhuone ja pienemmät nukkuu ja leikkii olohuoneessa joka on jaettu olohuoneeksi ja lastenhuoneeksi. Jatkossa kun lapset tuosta kasvaa niin systeemiä hieman muutetaan, mutta kaikille on oma huone sitten, koska olohuoneen pystyy jakamaan kahdeksi ja isoimman makuuhuoneen ottamaan käyttöön olohuoneeksi(jossa me vanhemmat nukumme).
Tähän mahtuisi vielä neljäs ja ehkä viideskin, silloin ei edelleenkään olisi kuin max.kaksi lasta per huone, jolloin omaa tilaa jokaiselle löytyisi. Useammalla ystäväperheellä on isohkoa neliötä/omakotitaloa ja paljon ahtaampaa kuin meillä, koska heillä huonommat pohjaratkaisut ja todella paljon enemmän tavaraa.

Minä uskaltaisin siis ap:n tilanteessa tehdä neljännenkin lapsen, siis jos tilan puolesta miettii.
Meillä asunto on alueella josta ei lapsiperheillä ole varaa isoihin asuntoihin, rikkaatkin kaverit asuu useamman kilometrin päässä täältä, me valittiin rauhallinen ja hyvä alue keskustassa ja pienempi asunto mielummin kuin lähiö josta pitää keskustaan kulkea bussilla ja isompi asunto.