Te joilla (yli) 4-vuotias ja pienempi lapsi kotihoidossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohtija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pohtija

Vieras
Miten teidän 4-vuotiaalle ne kuuluisat virikkeet riittää? Onko teillä välillä tällaisia sadepäiviä, että olette vain kotosalla ja lapsi ei näe muita ihmisiä kuin oman perheensä.

Mietin hoitovapaan jatkamista, kun nuorempi täyttää 2 vuotta, vai menisikö silloin töihin. Pienemmälle varmasti olisi parempi olla kotona, mutta entä tuo isompi 4-v, jolle tuntuu välillä ettei "elämä riitä". Kaikki on tylsää jne. Ei ole taloudellisesti mahdollista, että hän kävisi osittain päivähoidossa, jos olen kotona ja toisaalta olen myös niitä, jotka paheksuu sitä, että viedään lapsi hoitoon, vaikka itse on kotona. (Ihan vaan sen takia, että täällä on tosi pula hoitopaikoista.) Hän käy kyllä 2 krt viikossa seurakunnan kerhossa.

Toivoisin kommentteja nimenomaan niiltä, joilla on tuollainen noin 4-vuotias tai isompi kotihoidossa.

 
Meillä päädyttiin siihen ratkaisuun, että hoitoon lapset ja töihin. Kyllä tuon eloisan lapsukaisen aika käy pitkäksi kun päivästä toiseen kotosalla/ulkona!
 
Meillä on 5v täyttävä kotihoidossa tuon 3v ja 2v täyttävän kanssa, porukkaan kuuluu myös 6v eskarilainen. 5v aika kuluu hyvin, käy 2xviikos seurakunnan kerhos 3h kerrallaan, kotona ulkoillaan, käydään kaupassa, kyläillään, sit on myös ihan sisäpäiviä jolloin leikitään, piirretään, pelataan tms. Meillä tuota omaa sakkia on niin "paljon" etten näe ongelmaksi etteikö virikkeitä ja tekemistä olisi.
 
Meillä isommat lapset ovat olleet eskariin asti kotihoidossa ja hyvin ovat sosiaalisia ja koulu menee hyvin. Asumme maalla missä ei todellakaan nähdä toisia ihmisiä joka päivä. Mielestäni 2 kerhoa viikossa on riitävästi. Nyt on just sopiva päivä vaikka leipoa tai maalata sormiväreillä. Olen lukenut lapsille myös paljon, lapset ovatkin nykyisin himolukijoita.
 
4 v ja 1 v kanssa. Meidän tarha on täynnä "virike" lapsia, naapuri yrittää epätoivoisesti saada lastansa hoitoon kun pitäisi mennä töihin, vaan ei pääse kun kotiäidit kuskaa lapsensa joka päivä 8-16 tarhaan. On niin vilkkaita lapsia että... kyllä meillä virikkeitä riittää ja joskus sanon ihan 4 veelle että ei aina tarvitse olla tekemistä, joskus voi olla ihan tylsääkin. Paljon on kiinni itsestä, meillä on paljon kavereita, liikumme bussilla, eli ei kannata vedota siihen ettei ole autoa...
 
Jäin itse työttömäksi ja kotona ollaan nyt 2 ja 4v lasten kanssa.4v käy kerhossa ja muskarissa kerran viikossa.Välillä tavataan tuttavaperheen lapsia.
Päivien tekemiseen kuuluu yleensä ulkoilu,aamuisin lastenohjelmat kakkoselta,pelejä,kirjojen lukemista ja sitten lapset vaan leikkivät yhdessä omia leikkejään.Toki otan lapset joskus mukaan kotitöihin.
On päiviä,jolloin toivoisin olevani taas töissä,kun lapset vaan tappelee ja riehuu.Mutta aika usein uloslähteminen on hyvä keino.Tai jos sää on tosi kurja,saavat katsoa jotain telkusta.Itse olen sitä mieltä,että ei lapset ihan hirveesti mitään virikkeitä kaipaa.Kun ne itse saa keksiä tekemistä,se tekee niille hyvää.Ei elämän tarvitse olla aina valmiiksi ohjelmoitua.Ja kun lapset saa olla kotona äidin kanssa,niin hyvää se tekee :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Meillä on 5v täyttävä kotihoidossa tuon 3v ja 2v täyttävän kanssa, porukkaan kuuluu myös 6v eskarilainen. 5v aika kuluu hyvin, käy 2xviikos seurakunnan kerhos 3h kerrallaan, kotona ulkoillaan, käydään kaupassa, kyläillään, sit on myös ihan sisäpäiviä jolloin leikitään, piirretään, pelataan tms. Meillä tuota omaa sakkia on niin "paljon" etten näe ongelmaksi etteikö virikkeitä ja tekemistä olisi.

Niin teillä tosiaan on kavereita jo oman perheen sisältä. Meillä tuo nuorempi on 1,5 v ja kyllähän hekin jo yhdessä leikkii, mutta tietysti niin erilailla kuin isompien kavereiden kanssa. Tietysti hänkin kokoajan kasvaa.

Hankalaa tehdä näitä perhettä ja lastehoitoa koskevia päätöksiä, miehelläkään ei kovin vankkoja mielipiteitä aiheesta ole, on vähän niinkuin minun päätettävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona:
4 v ja 1 v kanssa. Meidän tarha on täynnä "virike" lapsia, naapuri yrittää epätoivoisesti saada lastansa hoitoon kun pitäisi mennä töihin, vaan ei pääse kun kotiäidit kuskaa lapsensa joka päivä 8-16 tarhaan. On niin vilkkaita lapsia että... kyllä meillä virikkeitä riittää ja joskus sanon ihan 4 veelle että ei aina tarvitse olla tekemistä, joskus voi olla ihan tylsääkin. Paljon on kiinni itsestä, meillä on paljon kavereita, liikumme bussilla, eli ei kannata vedota siihen ettei ole autoa...


Viimeiseen lauseeseen sen verran että ihan joka paikas ne bussit ei kulje samalla lailla. Esim. meilläkin pitäs mennä pari kilsaa matkahuoltoon et pääsee edes bussin kyytiin ja sit niitä busseja ei ihan niin vaan joka minuutti kuljekkaa.

 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Meillä tällä hetkellä joulukuussa 5-v täyttävä ja juuri 2-v täyttänyt kotihoidossa (esikoinen ekalla luokalla). Vuoden ajattelin vielä olla kotona, mikäli ei Unelmien Työpaikkaa ennen sitä näköpiirin satu ;)

Me ulkoillaan yleensä joka aamupäivä pari tuntia. Meillä on tässä pari naapuria joissa samanikäisia lapsia kotihoidossa, joten yleensä aina on kavereita ja mullakin seuraa pihalla. Joskus jaksetaan jopa kävellä lähimpään leikkipuistoon. Pian 5-v käy kerhossa 2 kertaa viikossa 2,5 tuntia kerrallaan (iltapäivisin) + touhujumpassa kerran viikossa. Iltapäivisin ulkoillaan toistamiseen, paitsi jumppailtana. Meille nämä virikkeet riittää oikein hyvin, tosin onhan tuo koululainenkin sitten iltapäivällä seurana. Sadepäivät on kyllä aika kamalia välillä, mutta jos ei kaatamalla sada ja tuule niin että tukka lähtee päästä, niin mennään ainakin pienelle kävelylle sateesta huolimatta. Muuten hajoo pää niin äidillä kuin lapsillakin...

Onko teilläpäin jotain avointapäiväkerhoa, perhekahvilaa tms. paikkaa, jonne voisitte mennä kerran tai kaksi viikossa? Tai löytyykö jotain leikkipuistotoimintaa, jonne voisit isomman viedä vaikka parina aamupäivänä leikkimään? Entä onko lähellä leikkipuistoa, jossa voisitte kaikki ulkoilla ja olisi seuraa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Meillä on 5v täyttävä kotihoidossa tuon 3v ja 2v täyttävän kanssa, porukkaan kuuluu myös 6v eskarilainen. 5v aika kuluu hyvin, käy 2xviikos seurakunnan kerhos 3h kerrallaan, kotona ulkoillaan, käydään kaupassa, kyläillään, sit on myös ihan sisäpäiviä jolloin leikitään, piirretään, pelataan tms. Meillä tuota omaa sakkia on niin "paljon" etten näe ongelmaksi etteikö virikkeitä ja tekemistä olisi.

Niin teillä tosiaan on kavereita jo oman perheen sisältä. Meillä tuo nuorempi on 1,5 v ja kyllähän hekin jo yhdessä leikkii, mutta tietysti niin erilailla kuin isompien kavereiden kanssa. Tietysti hänkin kokoajan kasvaa.

Hankalaa tehdä näitä perhettä ja lastehoitoa koskevia päätöksiä, miehelläkään ei kovin vankkoja mielipiteitä aiheesta ole, on vähän niinkuin minun päätettävä.

No, oli meilläkin toki alkusyksy hankala kun esikoinen meni eskariin ja tämä 5v täyttävä jäi noiden "pienten" kanssa jotka on vielä tyttöjä kun tämä 5v täyttävä on poika. Ja tottunut olemaan päivät päästään tämän eskarilaisen kanssa. Alku meni niin et poika manku ettei hällä oo mitään tekemistä mut nyt päivät kyllä jo sujuu. Meillä väritetään paljon, vesivärit, muovailuvahat, kaikki tämmöset on nyt kova sana. Ja tietysti oman osansa tuo oma piha, jossa on riittää laitettavaa syksyisin.

 
meillä 4v ja 5v käyvät muutaman päivän kk:ssa ryhmiksessä ja kerran viikossa seurakunnan kerhossa joka kestää 2 tuntia, muuten ovat kotona.
hoidossa käyvät siksi koska itse tahtoivat...kun kaikki kaveritkin on päivähoidossa.
kotosalla leikitään, ulkoillaan, pelataan tietokonetta/lautapelejä, muovaillaan, maalataan ja piirretään ja tietty kyläilläänkin. Ja silloin kun 2v on päikkäreillä niin tehdään silitys helmi juttuja tai koruja :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja AulisKotityöläinen:
Meillä tällä hetkellä joulukuussa 5-v täyttävä ja juuri 2-v täyttänyt kotihoidossa (esikoinen ekalla luokalla). Vuoden ajattelin vielä olla kotona, mikäli ei Unelmien Työpaikkaa ennen sitä näköpiirin satu ;)

Me ulkoillaan yleensä joka aamupäivä pari tuntia. Meillä on tässä pari naapuria joissa samanikäisia lapsia kotihoidossa, joten yleensä aina on kavereita ja mullakin seuraa pihalla. Joskus jaksetaan jopa kävellä lähimpään leikkipuistoon. Pian 5-v käy kerhossa 2 kertaa viikossa 2,5 tuntia kerrallaan (iltapäivisin) + touhujumpassa kerran viikossa. Iltapäivisin ulkoillaan toistamiseen, paitsi jumppailtana. Meille nämä virikkeet riittää oikein hyvin, tosin onhan tuo koululainenkin sitten iltapäivällä seurana. Sadepäivät on kyllä aika kamalia välillä, mutta jos ei kaatamalla sada ja tuule niin että tukka lähtee päästä, niin mennään ainakin pienelle kävelylle sateesta huolimatta. Muuten hajoo pää niin äidillä kuin lapsillakin...

Onko teilläpäin jotain avointapäiväkerhoa, perhekahvilaa tms. paikkaa, jonne voisitte mennä kerran tai kaksi viikossa? Tai löytyykö jotain leikkipuistotoimintaa, jonne voisit isomman viedä vaikka parina aamupäivänä leikkimään? Entä onko lähellä leikkipuistoa, jossa voisitte kaikki ulkoilla ja olisi seuraa?

Asumme pienellä maalaispaikkakunnalla, eikä täällä paljon muita ihmisä päivisin näe. Lähellä on pieni puisto jopa, mutta äärimmäisen harvoin siellä on muita, käymme siellä silti jonkun verran. Kunta ei järjestä täällä mitään toimintaa, seurakunna perhekerhossa käymme kerran viikossa (1,5 h) ja siis sen lisäksi isompi käy 2 krt viikossa seurakunnan päiväkerhossa. Eli käydään kaikessa mitä täällä on tarjolla, muuta ei todellakaan ole. Ei ole kahviloita tms. Luontoa on ja metsässä lapset tykkäävätkin käydä, siellä on isot polut, missä pääsee rattaittenkin kanssa kulkemaan. Olemme me ulkona paljon ja myös sateella.

Isompi silti usein valittaa, ettei ole mitään tekemistä ja on tylsää.
 
Kotona on lapsen paras paikka. Onkohan se aina niin virikkeellistä olla suuressa lapsijoukossa kamalassa mölyssä, ulkoilla samassa aidatussa pihassa. Kun koulu alkaa niin sitten ehtii ihan tarpeeksi nousta aamulla aikaisin ja aloittaa juoksemaan pienessä oravanpyörässä.
 
Meillä 4 vuotias käy kaksi kertaa viikossa seurakunnan päiväkerhossa,saa sieltä sitten niitä ihan oman ikäisiä kavereita. Se kolme tuntia kahtena päivänä viikossa tuntuu ihan riittävältä. Tämä järjestely sen takia ettei tässä ole oikein sama ikäisiä lapsia lähistöllä kuin sitten nuo omat sisarukset.
Käydään kyllä ulkoilemassa, leikkipuistoissa, askarrellaan ja leivotaan yhdessä sekä kirjastoreissut ja metsäretket eväiden kera on ollu kova juttu.

En ole vielä ainakaan törmännyt kysymykseen "mitä mä tekisin".
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Asumme pienellä maalaispaikkakunnalla, eikä täällä paljon muita ihmisä päivisin näe. Lähellä on pieni puisto jopa, mutta äärimmäisen harvoin siellä on muita, käymme siellä silti jonkun verran. Kunta ei järjestä täällä mitään toimintaa, seurakunna perhekerhossa käymme kerran viikossa (1,5 h) ja siis sen lisäksi isompi käy 2 krt viikossa seurakunnan päiväkerhossa. Eli käydään kaikessa mitä täällä on tarjolla, muuta ei todellakaan ole. Ei ole kahviloita tms. Luontoa on ja metsässä lapset tykkäävätkin käydä, siellä on isot polut, missä pääsee rattaittenkin kanssa kulkemaan. Olemme me ulkona paljon ja myös sateella.

Isompi silti usein valittaa, ettei ole mitään tekemistä ja on tylsää.

Musta tuntuu, että toi narina ja eioomitääntekemistä mankuna kuuluu ikään tasaisin väliajoin. Ainakin meillä sitä on ilmassa vähän väliä. Yleensä totean siihen, että no voi, sitten on vaan oltava ja pidettävä tylsää. Aika pian yleensä sitä tekemistä löytyy, kun marinaan ei menekään mukaan.
Kyllähän teilläkin tekemistä tuntuu ihan kivasti olevan :) Miten muut vanhemmat, jotka käyvät siellä perhekerhossa, voisitko heidän kanssa sopia leikkitreffejä sinne puistoon? Tai ihan vaan ulkoilu seuraa vaikka metsäretkelle? Muillahan voi olla sama ongelma, että ei oikein näe ketään, mutta ei tohdi kysyä keneltäkään. Jospa ottaisit asian yleisesti esille siellä perhekerhossa, kiinnostaisiko ketään tereffata tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan siellä puistossa. Tuli vielä mieleen, onko teillä kirjastoa lähellä ja siellä mahdollisesti satutuntia? Meillä kirjastoreissut on suosittuja, joskus jopa käytiin kirjaston satutunnilla.

 
Meillä reilu 4v ja 1v pojat, ja kotona ovat. Käydään kerran viikossa avoimessa päiväkodissa ja muuten käy srk:n kerhoa 3x3h kerrallaan. Muuten käydään ulkoilemassa (puistoissa,pyöräilemässä, kävelyllä), kavereilla, kaverit käy meillä. Ei ole käynyt mielessäkään viedä hoitoon päiväkotiin, ennenkuin siihen on tarvetta.
Hyvin tuo viihtyy, leikkii paljon autoilla. Joskus kattelee jonkun elokuvan. Kesäaikaan leikki paljo ulkona pihassa. Nyt on oltu viikko sisällä kipeinä ja se alkaa pikkusen näkyä, mutta viikonloppuna onneks iskän kans sai olla ulkona paljon.
 
Kaupungissa ei riittänytkään, elämä oli vähän hankalaa ja likka (kohta 5v.) selkeästi turhautunut. Mietin kauhuissani, miten käy kun muutetaan tänne keskelle ei-mitään.

Nyt neiti käy 2krt/vko seurakunnan päiväkerhossa (klo 9-12) ja yhdessä käydään kerran viikkoon perhekerhossa.

Kerhoista on löytynyt tytölle (ja minulle :D) muutamia kavereita, joita sitten treffaillaan muutenkin, kyläillään puolin ja toisin jne.

Lisäksi tossa omalla pihalla riittää tekemistä, ja jos ei riitä, niin lähdetään sieni/marjametsään tai kyläillään sukulaisilla.

Tuo leikkii myös erittäin mielellään pikkusiskonkin (1v8kk) kanssa, eikä tosiaan ole aikoihin tarvinnut kuunnella sitä "mitä mä tekisin"-narinaa....
 
Alkuperäinen kirjoittaja AulisKotityöläinen:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Asumme pienellä maalaispaikkakunnalla, eikä täällä paljon muita ihmisä päivisin näe. Lähellä on pieni puisto jopa, mutta äärimmäisen harvoin siellä on muita, käymme siellä silti jonkun verran. Kunta ei järjestä täällä mitään toimintaa, seurakunna perhekerhossa käymme kerran viikossa (1,5 h) ja siis sen lisäksi isompi käy 2 krt viikossa seurakunnan päiväkerhossa. Eli käydään kaikessa mitä täällä on tarjolla, muuta ei todellakaan ole. Ei ole kahviloita tms. Luontoa on ja metsässä lapset tykkäävätkin käydä, siellä on isot polut, missä pääsee rattaittenkin kanssa kulkemaan. Olemme me ulkona paljon ja myös sateella.

Isompi silti usein valittaa, ettei ole mitään tekemistä ja on tylsää.

Musta tuntuu, että toi narina ja eioomitääntekemistä mankuna kuuluu ikään tasaisin väliajoin. Ainakin meillä sitä on ilmassa vähän väliä. Yleensä totean siihen, että no voi, sitten on vaan oltava ja pidettävä tylsää. Aika pian yleensä sitä tekemistä löytyy, kun marinaan ei menekään mukaan.
Kyllähän teilläkin tekemistä tuntuu ihan kivasti olevan :) Miten muut vanhemmat, jotka käyvät siellä perhekerhossa, voisitko heidän kanssa sopia leikkitreffejä sinne puistoon? Tai ihan vaan ulkoilu seuraa vaikka metsäretkelle? Muillahan voi olla sama ongelma, että ei oikein näe ketään, mutta ei tohdi kysyä keneltäkään. Jospa ottaisit asian yleisesti esille siellä perhekerhossa, kiinnostaisiko ketään tereffata tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan siellä puistossa. Tuli vielä mieleen, onko teillä kirjastoa lähellä ja siellä mahdollisesti satutuntia? Meillä kirjastoreissut on suosittuja, joskus jopa käytiin kirjaston satutunnilla.

Joo pitäisi ehkä avata sanainen arkkunsa kerhossa... Mutta ongelma on kyllä, että tämä lande on laaja, ihmiset tulee autoilla pitemmältä kerhoon, ei monikaan tästä läheltä. Tuntuu, että kaikki meiltä päin käy töissä ja lapset on hoidossa.
Tuo kirjasto ei järjestä mitään satutunteja kuin päiväkotiryhmille ja kouluryhmille, olen kysynyt. Kuten sanoin, kunta ei järjestä täällä MITÄÄN. Käydään me silti kirjastossakin, mutta ehkä vain kerran kuussa.
 
meillä lapsi käy muskarissa ja srk kerhossa,niistä saa sitä virikettä. muuten tuon ikäiselle riittää normaali kotona touhuaminen.
lapselle ei tarvi keksimällä keksiä tekemistä.
lapset tykkää olla ulkona vaikka sataa,se ei niitä haittaa..se asia on ennemmin meidän aikuisten korvienvälissä ettei sateella voi mennä ulos. kai sitä täytyy siis ulos tänää mennä..
 
Meillä 4- ja 2-vuotiaat.Isompi käy kerhossa 2xviikossa ja kerran viikossa muskarissa.Lisäks perhekerho jos sinne kerkee mennä.Kavereita nähdään silloin tällöin.Puistoissa täällä käy todella paljon äitejä,mennään vaihdellen eri puistoihin,isompi on niin sosiaalinen että saa heti lauman kavereita.Meilläkin oli vaihe että vinkui koko ajan ettei oo mitään tekemistä,on tylsää...Luulen että kuului ikään,ei oo enää valittanut tylsyyttä.Sateellakin voi mennä ulos,mutta kyllä sisälläkin on tekemistä.Nyt meillä sairastetaan niin ollaan koko päivä sisällä.
 
meillä oli maaseudulla sellainen "kotiäitiryhmä", jossa kokoonnuttiin kerran kuussa (tai useammin) jonkun kotona. (pakko ei ollut omaan kotiin kutsua ellei halunnut). siitä ideaa jos jaksaa aloitella moista touhua :) sitä kautta tutustui kylän lapsiperheisiin ja lapset sai kavereita.
 

Yhteistyössä