te joilla useampi lapsi (lasten oppimistyyleistä)

miten he oppivat asioita?

tarkoitan onko oppimistyyli sama?

kun meillä tuo esikoinen on sellainen hyvä ja helppo oppilas (tarkoitan että opettajalle helppo). on hiljainen, kiltti (koulussa, ja toisten lasten kanssa, ei sisarensa kanssa eikä kotona tietenkään) ja oppii helposti asiat.

esim. kun oli 5v, hänelle selitettiin miten kelloa luetaan ja hän oppi. hän kuuntelee ja ymmärtää kerrasta ja muistaa vielä. Ólisi ehkä oppinut lukemaankin jo ennen koulun alkua, mutta en tullut selittäneeksi hänelle sitä miten luetaan. opettaja selitti koulussa ja osasi sitten eka viikolla lukea, jolloin oli 6v, kun on loppuvuonna syntynyt.

Mutta mutta. meidän kuopus. Ei ensinnäkään oikein jaksa kuunnella selityksiä ja toisen opetusta. tai ihan vähän aikaa. satuja kylläkin. ja vaikka kuuntelisi, ei halua itse kokeilla osaako. ei uskalla. tulee joku psykologinen reaktio päälle, että pelkää epäonnistuvansa.

pelottaa että mitä jos ei opi koulussa mitään... (nyt on eskarissa)

onko kokemusta tuollaisista kuin meidän kuopus? miten koulussa menee?
onko teidän lapset noin erilaisia oppimisen osalta?

 

Meillä ainakin on. Vanhin on oppinut asiat tosi helposti ja saisi pelkkiä kiitettäviä, jos vaan kehtaisi lukea. Keskimmäinen oppii hitaammin, tarvitsee paljon tukea ja ohjausta, vaikka tekee paljon asioiden eteen. Nuorimmaisesta en tiedä vielä, millainen pakkaus tulee =) . Mutta jokainen on hyvä jossain. Ja jokainen menee tyylillään.

 

tuollaisen lapsen kanssa paineet vähemmäksi! hurjasti kehuja kaikesta mitä osaa ja kerro että tässä on hyvin aikaa- kaikki oppii joskus lukemaan. sano ettei tartte osata, älä harjoituta kirjaimia tms.

lapsi vertaa itseään takuuvarmasti isompiin ja aina kokee jäävänsä kakkoseksi. meillä keskimmäinen totesi ettei osaa eikä yritä siksi ja toimi todella tuo kehumiseen panostaminen, julkinen kehuminen ja itsetunnon nostatus. oppimista leikin varjolla vain..

 

Meillä on monen sorttisia oppijoita. Jotkut ovat sellaisia, että oppivat tekemällä, siis esim. viikonpäivät uppoavat paremmin, jos laittaa lattialle isot, eri väriset laputa, joissa niiden nimet lukee ja kävelee niitä pitkin lapsen kanssa. Tyyliin: "Tässä on maanantai, sitten tulee tiistai. Jos nyt on tiistai, mikä oli EILEN? (ja askel taakse) EILEN oli maanantai, HUOMENNA on tiistai" jne. Aika hankala esimerkki, mutta tuohon tyyliin.

Ja se, että jos ei uskalla koittaa epäonnistumisen pelossa, on suurin vaikeus. Valtavasti kannustusta ja kehuja pienestäkin onnistumisesta ja muistuttamista siitä, että jotkin asiat ovat hankalampia, kuin toiset. Kaikki ovat erilaisia oppimaan.

 

juuri viikonpäivät, esikoinen hermostuu kun toinen joka jumalan päivä kyselee niistä eikä opi.
ja vuodenajat...

 

juuri viikonpäivät, esikoinen hermostuu kun toinen joka jumalan päivä kyselee niistä eikä opi.
ja vuodenajat...

Entä tänään, eilen, huomenna? Hekalla oli hankaluuksia niiden kanssa. Yritäpä selittää: Nyt on tänään ja aamulla, kun herätään, on huomenna" Ja aamulla" Ei, nyt on taas tänään" "Sä valehtelit, sä sanoit, että kun nukkuu yön, tulee huomenna ja taas on tänään!!" :saint:

Ihmiset hahmottavat eri tavalla. Samalla tavalla tarjoiltuna oppi ei kerta kaikkiaan mene kaikilla perille. Se, että osaa kysyä oikeat kysymykset, auttaa oppimisessa. "Miten sinä ajattelit asian, mikä on epäselvää"