Te joilla on useampia lapsia,miten aika riittää kaikkeen?

Meillä on kolme lasta,vanhin koulussa ja nuorin 1v 8kk.
Tuntuu että elämä on yhtä härdelliä,harrastuksiin kuskaamista,siivoamista,ruoan laittoa tms.Olen hoitovapaalla ja miehellä on joskus työmatkoja.Muuten osallistuu kiitettävästi kodin- ja lastenhoitoon.Syksyllä olen menossa takaisin töihin ja mietin että miten ihmeessä

 

...ehdin tekemään kaiken tarvittavan! Parisuhteelle ei ole riittävästi aikaa ja se harmittaa joskus.Kaikki energia menee arjen pyöritykseen.
Miten te muut jaksatte?

 

Meillä on kuusi lasta ja kyllä täytyy myöntää, että välillä tuntuu, että mistä aika riittää. Olemme kumpikin töissä ja iltaisin sitten pitää vielä kuskata harrastuksiin ym. ja kotikin hoitaa jossain välissä. Mutta kyllä se vaan on sujunut kun kaikki puhaltaa yhteen hiileen.

 

Teillä eletään kait jokseenkin samanlaista elämää kuin täällä meilläkin. Meidän esikoiset ja kuopuksetkin saman ikäisiä =) . Jokaisen päivässä on vain 24 tuntia. Itse kunkin tehtäväksi jää päättää miten ne tuntinsa käyttää. Mulla tällähetkellä lapset ja perhe ykkönen ja sitten loppuaika jakautuu työlle muualla ja kotona sekä omille harrastuksille. Ihailen suuria perheitä ja niiden perheiden vanhempia. Minun aikani piisaa meille, mutta enemmän väen kanssa olisi kyllä miettiminen, mitä jättäisin pois. =)

 

Miulla ipanat 8v,6v,4v ja 9kk.Aika sutinaa kieltämättä on.Oon vaan sellanen,että nautin tästä kotonaolosta ihan kybällä!!!Omaa aikaa ei juuri olekaan,mutta vaikka teekupillinen siinä sivussa antaa voimia.Tai se kun saan pojat yöunille ja saan hoidella tyttövauvan iltatoimet ihan rauhassa.Kun monta lasta,niin yhden kanssa tuntuu olevan tosi letkeetä ja rentoa.Paljon teen lasten kanssa,vaikka siihen sitten aikaa meneekin.Se ei vaan käy,että näin isolla porukalla äiti tekee kaiken.Isommista alkaa olla joskus ihan oikeesti apua.Kun yksi pyörähtää koulussa ja toinen eskarissa,on välillä aikaa jokaiselle erikseen,kun koko lauma ei aina paikalla.Rankaksi oon kokenut lähinnä sen,kun ei autoa,niin päivät tuntuu välillä vaan eskariin eestaas ramppaamiselta,että välissä ei ehdi kuin pienimmät ruokkimaan ja sitten on taas puettava ja mentävä.Erosin vielä just,niin ei täällä toista aikuistakaan.Mut niin se on,että LAPSET PIENIÄ VAAN HETKEN EIKÄ TÄTÄ AIKAA TAKAISIN SAA.Töitä ehtii tehdä lopun ikänsä ja lapsetkin lentää pesästä.Vaikka ne voimia viekin,AINAKIN TUPLATEN NE MYÖS ELÄMÄNILOA ANTAA.

 

meillä 6 muksua. kotiäitinä aika riittää. työssäkäyville/opiskelijoille nostan hämmentyneenä hattua. itse opiskelin vielä viidennen synnyttyä, ja astianpesukone je kuivausrumpu oli pakko hankkia kun en ollut kotiäitinä.. auttoi jonkun verran, mutta silti kotityöt roikkui, mieluummin seukkasin lasten kans, kun en päiväsaikaan voinut ollessamme tarhoissa ja töissä ja koulussa.

 

Hei! Meillä kolme lasta. 13v. (tytärpuoli, joka asuu meidän kanssa),3v ja 3kk. Nauretaan miehen kanssa että meillä on uhmaiäinen murkku, uhmaikäinen 3-vuotias ja muuten vaan vaativa vauva. Välillä tuntuu että varsinkin oma aika on vähissä ja mitään kotihommia ei ehdi tehdä, mutta aikansa kutakin. Onneksi ne lapset kasvaa nopeasti. Pitää vaan yrittää nauttia tästä hetkestä. Kyllä se oma aika joskus koittaa.

 

Meillä on seitsemän lasta, en koe "rajallista aikaa" ongelmaksi... olen jo varmaan neljännen jälkeen tullut siihen tulokseen, että työt ei ikinä tekemällä lopu, tekee vaan minkä ehtii, eikä stressaa ja tunne huonoa omaatuntoa siitä mitä ei oo ehtinyt. Huomenna on päivä uusi. =)

 

\

Hei! Meillä kolme lasta. 13v. (tytärpuoli, joka asuu meidän kanssa),3v ja 3kk. Nauretaan miehen kanssa että meillä on uhmaiäinen murkku, uhmaikäinen 3-vuotias ja muuten vaan vaativa vauva. Välillä tuntuu että varsinkin oma aika on vähissä ja mitään kotihommia ei ehdi tehdä, mutta aikansa kutakin. Onneksi ne lapset kasvaa nopeasti. Pitää vaan yrittää nauttia tästä hetkestä. Kyllä se oma aika joskus koittaa.

Kiva kuulla että muillakin painitaan samojen ongelmien kanssa (tai no,kiva ja kiva .Välillä on rankkaa kun tuntuu että jokaisella lapsella on jokin "vaihe" meneillään....huoh.Uhmakas koululainen,keskimmäisellä 6v uhmaa ja vaativa pikkumies.Pitäisi jokaiselle antaa huomiota ja aikaa riittävästi.Rakkaita lapsia kaikki,mutta joskus tulee mietittyä että kannattiko haluta kolme lasta,kahden kanssa oli vielä jotenkin helpompaa.Nyt tuntuu että on kädet täynnä työtä!
Totta,pitäisi yrittää ajatella positiivisesti mutta aina ei jaksa....

 

\

Hei! Meillä kolme lasta. 13v. (tytärpuoli, joka asuu meidän kanssa),3v ja 3kk. Nauretaan miehen kanssa että meillä on uhmaiäinen murkku, uhmaikäinen 3-vuotias ja muuten vaan vaativa vauva. Välillä tuntuu että varsinkin oma aika on vähissä ja mitään kotihommia ei ehdi tehdä, mutta aikansa kutakin. Onneksi ne lapset kasvaa nopeasti. Pitää vaan yrittää nauttia tästä hetkestä. Kyllä se oma aika joskus koittaa.

Kiva kuulla että muillakin painitaan samojen ongelmien kanssa (tai no,kiva ja kiva .Välillä on rankkaa kun tuntuu että jokaisella lapsella on jokin "vaihe" meneillään....huoh.Uhmakas koululainen,keskimmäisellä 6v uhmaa ja vaativa pikkumies.Pitäisi jokaiselle antaa huomiota ja aikaa riittävästi.Rakkaita lapsia kaikki,mutta joskus tulee mietittyä että kannattiko haluta kolme lasta,kahden kanssa oli vielä jotenkin helpompaa.Nyt tuntuu että on kädet täynnä työtä!
Totta,pitäisi yrittää ajatella positiivisesti mutta aina ei jaksa....

 

\

Hei! Meillä kolme lasta. 13v. (tytärpuoli, joka asuu meidän kanssa),3v ja 3kk. Nauretaan miehen kanssa että meillä on uhmaiäinen murkku, uhmaikäinen 3-vuotias ja muuten vaan vaativa vauva. Välillä tuntuu että varsinkin oma aika on vähissä ja mitään kotihommia ei ehdi tehdä, mutta aikansa kutakin. Onneksi ne lapset kasvaa nopeasti. Pitää vaan yrittää nauttia tästä hetkestä. Kyllä se oma aika joskus koittaa.

Kiva kuulla että muillakin painitaan samojen ongelmien kanssa (tai no,kiva ja kiva .Välillä on rankkaa kun tuntuu että jokaisella lapsella on jokin "vaihe" meneillään....huoh.Uhmakas koululainen,keskimmäisellä 6v uhmaa ja vaativa pikkumies.Pitäisi jokaiselle antaa huomiota ja aikaa riittävästi.Rakkaita lapsia kaikki,mutta joskus tulee mietittyä että kannattiko haluta kolme lasta,kahden kanssa oli vielä jotenkin helpompaa.Nyt tuntuu että on kädet täynnä työtä!
Totta,pitäisi yrittää ajatella positiivisesti mutta aina ei jaksa....

 

Aika riittää siihen mikä on tärkeintä =) Ainahan jotakin on tekemättä tai haluttaisi ehtiä tehdä jotakin. Jos aina näin ajattelee, ei ole koskaan tyytyväinen. Omista harrastuksista (kodin ulkopuolella) olen suosiolla luopunut. Omaa aikaa kaipaan jo välillä kovastikin. Aika vaan kuluu niin nopeaa, että tämäkin vaihe elämästä on äkkiä ohi. Nyt yritän huolehtia lapsista ja perheestä niin hyvin kuin osaan. Jos kuitenkin joku menee pieleen, voin hyvällä omalla tunnolla tuumia ainakin yrittäneeni parhaani.

Joku tuumi, että arki kahden kanssa sujui paljon helpommin kuin kolmen. Tämän koin itsekin kolmannen synnyttyä. Neljäs ei enää juuri asioita mutkistanut =)

 

:attn:
mulla ona kaks poikaa 7v ja 10v ei ole ksokaan ollu mitään ongelmia.... en oo kotonakaa ollu ku nyt vasta sain potkut ja oon ollu marraskuusta lähtien kotona... ona sitä aikaa vaikka muille jakaa

 

\

:attn:
mulla ona kaks poikaa 7v ja 10v ei ole ksokaan ollu mitään ongelmia.... en oo kotonakaa ollu ku nyt vasta sain potkut ja oon ollu marraskuusta lähtien kotona... ona sitä aikaa vaikka muille jakaa

Sulla on jo isot lapset.Vähän eri asia.
Meillä mies reissaa joskus työn puolesta ja silloin arkirumba on mun hoidettavana,kuljetukset jne.

 

maillä lapsia kohta viisi...
esikoisen koris harkka reissut, kauppareissut ja sellaset hoitaa ajokortillinen isi.. siivous ja pyykki kuuluu osittain miulle.. ruuanlaitto isille pääsääntöiseti ja silitys.. se tiskaa joka ehtii jos kone ei kiinnosta..

parisuhteelle jää aikaa jos yhessä sovitaanettä äiti saa nukkua päikkärit ja illalla lapset menee aikaisin nukkumaan..siinä sitten ehtii laittaa pyykit kuivumaan, syödä yhdessä ja kattoo elokuvaa tai mitä nyt millonki keksii...

aamulla minä hoidan koululaiset kouluun ja kerholaisen eväät, isi kuljettaa kerhoon ja kerhosta pois kun kävelymatkaks on liian pitkä ja linkki yhteys melkoisen huono..

saa nähdä miten arkipyörähtää käyntiin kun isi aloitaa *virastotyön* samoihin aikoihin ko pikkuvitonen syntyy...

onneks isommat lapset osaa tarvittaessa, kotona ollessaan avustaa... :heart:

todella onnitteln niitä äitejä jotka jaksaa hoitaa kodin ja työn..ei se varmasti helppoa ole... :wave:

 

Juu, kyllä sitä aikaa on, kun lapset on yli 6 vuotiaita. Sittenhän lapset juoksee kavereidensa luona tai kaverit on omassa kodissa. Silloin ei enää olla joka välissä kyselemässä äitiä tai isää kaveriksi ja keskinäiset riidatkin lapset osaavat keskenään pitkälti sopia. Harrastuksiinkin tarvitsee vain viedä ja hakea. On vain sattunut lapset syntymään 13 vuoden haitarilla, niin joskus tuntuu, ettei tämä vaihe meinaa loppua

 

Meillä lapset 9-, 7- ja 2-vuotiaita, ja aloitin kolme kuukautta sitten työt. Yllättäen kotitöitä on vähän vähemmän, kun ollaan päivät poissa kotoa. Meillä kaaokselta vältytään kun jokainen tekee jotain. Isot ihan oikeasti auttavat, se on itsestäänselvyys. 9-vuotias käy silloin tällöin kaupassa, 7-vuotias vie roskat ja yhdessä laitetaan iltaisin paikat kuntoon.

Mulla on periaatepäätös että kun lapset on menneet nukkumaan, en siivoa! Silloin on mun oma aika, enkä käytä sitä puunaamiseen. Teen aamuseitsemästä iltayhdeksään asioita toisten eteen, mutta sitten en enää. Tällä tavoin saan tarvittavan levon, ja jaksan taas seuraavana aamuna.

 

\

:attn:
mulla ona kaks poikaa 7v ja 10v ei ole ksokaan ollu mitään ongelmia.... en oo kotonakaa ollu ku nyt vasta sain potkut ja oon ollu marraskuusta lähtien kotona... ona sitä aikaa vaikka muille jakaa

Et kai tosissasi vastaile tähän... tottakai sinä ehdit tehdä vaikka mitä kun lapset ovat koulussa.

Mutta on eri asia, kun on vaikka yksi ensimmäisellä tai eskarissa ja 1-2 kotona, pitää pienten kanssa hakea koulusta tai kerhosta isommat ja pienempi/pienemmät vaativat hoitoa tai leikkimistä koko ajan.