Te joilla on haluttomuutta! Pyyntö jokaiselle, ikään tai sukupuoleen katsomatta!

Minä uskon, että mulla olisi halut ollu ihan eri luokkaa, jos olisin saanut jonkinlaista huomiota myös mieheltä, vähän yksipuolista se oli, kun toinen vaati koko ajan seksiä ja odotti minulta nimenomaan intohimoista seksiä, mutta itse ei kuitenkaan antanut itsestään mitään, eikä ymmärtänyt vaikka yritin siitä sanoa.

Moni mies kun tajuaisi, että ei se pelkkä akti ole naiselle riittävää, vaan siihen tarvitaan muutakin huomiota ja kosketusta.

 

ja mä nyt ylipäänsä ajattelin nyt sellaista suhdetta jossa muuten on asiat yleisellä tasolla kunnossa seksiä lukuunottamatta.

Jos kumppani käyttäytyy kuin kusipää, niin silloin tilanne on täysin eri.

 

Silloin se haluttomuus ja kieltäytyminen on itsekästä.

Voisin vaikka vannoa, että em. tilanteessa, se joka välillä suostuu seksiin, ei kärsi siitä lähelläkään yhtä paljoa, kuin se, kumpi joutuu jäämään ilman.

No ei sen itsekkäämpää kuin se, että vaatii seksiä kun kumppani ei siihen ole halukas tai haluaa seksiä ihmisen kanssa, joka ei siitä ole innostunut.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tietoon perustat vannomuksesi siitä, että seksin puute on vahingoittavampaa kuin se, että sitä tehdään pakosta.

Ap:n ideaalissa seksiä ei kuitenkaan vaadittu? Itse vedän rajan juurikin siihen, että seksiä voi antaa rakkaudesta (uskoakseni) ilman vahingoittumista, mutta toisella ei ole oikeus sitä _vaatia_

 

Mikä on mielestäsi sellainen hyvä ts. hyväskyttävä syy, sitten kieltäytyä seksistä?
Sanoit avauksessasi, ettet pihtaa ilman hyvää syytä.
Seksuaalinen haluttomuus voi johtua niin monenlaisista tekijöistä, eikä sitä niin vaan voi jaotella hyväksyttäviin ja ei hyväksyttäviin syihin joiden vuoksi haluaisi kieltäytyä seksistä.
En usko, että seksuaalisesta haluttomuudesta kärsivä itsekään tilanteestaan nauttii.

 

kiva kun jaksaa huolehtia myös muiden seksielämästä! onko omat asiat niin hyvin, ettei niissä ole enää parantamisen varaa?
olkaa kilttejä ja tehkää niinkun mä sanon, hah hah

 

minusta normaaliin parisuhteeseen kuuluu myös ne haluttomuuden kaudet puolin jos toisin.
ja silloin ei tosiaan tarvi säälistä antaa.

eriasia sitten jos haluttomuus alkaa olla lajia "ikuisesti haluton" ,mutta sitten pitäis varmaan alkaa etsiä niitä syitä haluttomuuteen eikä vaan panna hampaat irvessä ja ajatella ,että kyllä se tästä.
kaikki haluttomuus kun ei tosiaankaan korjaannu vaan sillä panemisella.

 

Silloin se haluttomuus ja kieltäytyminen on itsekästä.

Voisin vaikka vannoa, että em. tilanteessa, se joka välillä suostuu seksiin, ei kärsi siitä lähelläkään yhtä paljoa, kuin se, kumpi joutuu jäämään ilman.

No ei sen itsekkäämpää kuin se, että vaatii seksiä kun kumppani ei siihen ole halukas tai haluaa seksiä ihmisen kanssa, joka ei siitä ole innostunut.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tietoon perustat vannomuksesi siitä, että seksin puute on vahingoittavampaa kuin se, että sitä tehdään pakosta.

Ap:n ideaalissa seksiä ei kuitenkaan vaadittu? Itse vedän rajan juurikin siihen, että seksiä voi antaa rakkaudesta (uskoakseni) ilman vahingoittumista, mutta toisella ei ole oikeus sitä _vaatia_

Niin, olen kanssasi samaa mieltä. Lähinnä siksi toin esiin tuon esimerkin, koska tässä on olemassa se toinenkin osapuoli, jos toinen "pihtaa", ja silloin tuntuu olevan varsin tavallista, että se toinen osapuoli seksiä pyytää, haluaa tai vaatii. Halusin vaan verrata tuota ap:n syytöstä pihtaamisen itsekkyydestä siihen, miten itsekästä on sitä (seksiä) vaatia.

 

mä taisin ilmaista itseäni huonosti.
Tottakai haluttomampia kausia on jokaisella.

Niinkuin jo aiemmin mainitsin, hyvä ensisijaisesti etsiä haluttomuuden syy/syyt.

Mutta jos seksi ei aiheuta sille haluttomalle osapuolelle kipua tai pahaa oloa henkisesti tai fyysisti, niin minun mielestäni voisi joskus sitä toisen iloksi harrastaa.

 

mä taisin ilmaista itseäni huonosti.
Tottakai haluttomampia kausia on jokaisella.

Niinkuin jo aiemmin mainitsin, hyvä ensisijaisesti etsiä haluttomuuden syy/syyt.

Mutta jos seksi ei aiheuta sille haluttomalle osapuolelle kipua tai pahaa oloa henkisesti tai fyysisti, niin minun mielestäni voisi joskus sitä toisen iloksi harrastaa.

ok.mut silti..mä en kyllä tiedä.. en osaisi nauttia seksistä jos mun mies ei nauttisi siitä vaan täyttäis vaan velvollisuutensa.kuvittelisin niin.
toiselle hyvänolon tuottaminen on siinä niin isossa osassa oman nautinnon kanssa kummiskin..

 

Pystyykö mies jos ei tippaakaan huvita?

 

Miten mies voi antaa fyysistä rakkautta jos ei seiso? Olisiko sinusta mukava naida kumppania, joka ei yhtään halua ja jota yhdyntä kenties jopa sattuu? Pystytkö kiihottamaan itsesi orgasmiin jos tiedät, että kumppani ei ole täysillä hommassa mukana?

 

Miten mies voi antaa fyysistä rakkautta jos ei seiso?

Olen kyllä kuullut puhuttavan miehistä, jotka ovat pelkkiä mulkkuja, muilla saattaa olla mahdollisuuksia...

 

Mä olen jossain määrin samaa mieltä kuin ap. On turhauttavaa tulla kerta toisensa jälkeen torjutuksi ihan vain sen takia, ettei toista huvita. Kyllä mä ymmärrän, ettei aina haluta eikä aina jaksa, tulee erilaisia elämänvaiheita. Mutta kun haluttomuus jatkuu ja jatkuu, niin kyllä se tuntuu pahalta. Yritän miettiä, onko minussa jotain vikaa, ja vaikka yleensä olen luottanut siihen, että olen haluttava, on vuosien myötä sekin luotto karissut. Tunnen itseni mieheni silmissä jotenkin huonoksi, kun hän ei halua minua. Enkä mä seksiä vaatisi joka päivä, en joka viikko, mutta edes joitakin kertoja kuussa. Mutta kun ei niin ei.

 

ja kuten jo aloitus viestissäni kerroin, on mulla itsellänikin ollut pari vuotta kestänyt haluttomuus kausi, johon liittyi ihan fyysistäkin kipua.

Mutta empaattisena ihmisenä kuitenkin ajattelin myös mieheni tunteita ja haluja, enkä koe, tai kokenut silloinkaan kärsiväni siitä, että sillointällöin ryhdyin seksiin.

Hieroohan mieskin mun kipeää selkää, vaikkei koko hommasta tykkää yhtään, noin esimerkkinä, vaikkakin ehkä ei niin hyvä esimerkki

 

Mä olen jossain määrin samaa mieltä kuin ap. On turhauttavaa tulla kerta toisensa jälkeen torjutuksi ihan vain sen takia, ettei toista huvita. Kyllä mä ymmärrän, ettei aina haluta eikä aina jaksa, tulee erilaisia elämänvaiheita. Mutta kun haluttomuus jatkuu ja jatkuu, niin kyllä se tuntuu pahalta. Yritän miettiä, onko minussa jotain vikaa, ja vaikka yleensä olen luottanut siihen, että olen haluttava, on vuosien myötä sekin luotto karissut. Tunnen itseni mieheni silmissä jotenkin huonoksi, kun hän ei halua minua. Enkä mä seksiä vaatisi joka päivä, en joka viikko, mutta edes joitakin kertoja kuussa. Mutta kun ei niin ei.

Niinpä. Sais ees kerran kuussa. Mut mitäs jos mies ei pysty, ja syy on se, ettei yhtään huvita, eikä siksi seiso? Kuulemma vika ei ole minussa...

 

ja kuten jo aloitus viestissäni kerroin, on mulla itsellänikin ollut pari vuotta kestänyt haluttomuus kausi, johon liittyi ihan fyysistäkin kipua.

Mutta empaattisena ihmisenä kuitenkin ajattelin myös mieheni tunteita ja haluja, enkä koe, tai kokenut silloinkaan kärsiväni siitä, että sillointällöin ryhdyin seksiin.

Hieroohan mieskin mun kipeää selkää, vaikkei koko hommasta tykkää yhtään, noin esimerkkinä, vaikkakin ehkä ei niin hyvä esimerkki

Ja miehesi ihan innolla veteli sua vaikka tiesi että suhun sattuu?

 

ja kuten jo aloitus viestissäni kerroin, on mulla itsellänikin ollut pari vuotta kestänyt haluttomuus kausi, johon liittyi ihan fyysistäkin kipua.

Mutta empaattisena ihmisenä kuitenkin ajattelin myös mieheni tunteita ja haluja, enkä koe, tai kokenut silloinkaan kärsiväni siitä, että sillointällöin ryhdyin seksiin.

Hieroohan mieskin mun kipeää selkää, vaikkei koko hommasta tykkää yhtään, noin esimerkkinä, vaikkakin ehkä ei niin hyvä esimerkki

Ja miehesi ihan innolla veteli sua vaikka tiesi että suhun sattuu?

No silloin kun sattui, vaihdettiin asentoa sellaiseen joka ei sattunut.

 

Niinpä. Sais ees kerran kuussa. Mut mitäs jos mies ei pysty, ja syy on se, ettei yhtään huvita, eikä siksi seiso? Kuulemma vika ei ole minussa...

Siinä ainakin on vika, jos mies ei halua alkaa selvittämään haluttomuuden syytä.

 

Niinpä. Sais ees kerran kuussa. Mut mitäs jos mies ei pysty, ja syy on se, ettei yhtään huvita, eikä siksi seiso? Kuulemma vika ei ole minussa...

Siinä ainakin on vika, jos mies ei halua alkaa selvittämään haluttomuuden syytä.

Niin no hän on sitä mieltä että vika on hänen korviensa välissä, eli siinä että haluttomuus johtuu stressistä ja siksi ei pysty.

 

Olen nainen, ja olen itsekin ollut eräässä vaiheessa pitkään haluton, joten tiedän mistä puhun. Lisäksi itselläni yhdyntä sattui tosi kovasti pitkän aikaa alavatsaan, joten elämässäni on ollut parin vuoden kausi avioliitossa, jolloin haluttomuus on vaivannut.

Silti, rakkaudesta mieheen, en alkanut pihtaamaan. Koska se, ettei nyt vaan tee mieli, ei mielestäni ole hyvä syy kieltäytyä aina vaan.
Hyvin harvoin kieltäydyin haluttomuuteni aikanakaan seksistä, sillä tein jo suhteen alkuaikoina päätöksen, etten tule miestä pitämään puutteessa, jos sille ei ole painavaa syytä.


Joten pyyntö jokaiselle haluttomalla, ettekö voisi vaikka kerran viikossa antaa kumppanillenne myös sitä fyysistä rakkautta?
Se suhde oikeasti kärsii siitä, että toinen pihtaa, vähemmän se haluton yleensä kärsii siitä, jos yhden illan silloin tällöin "uhraa" miehelle/vaimolle.

iso peeeesi!!