Te joilla isompia lapsia, eli koululaisia jne...

Jännä muuten ....miten jotkut kuumeilee jatkuvasti???! Musta taas on ihanaa kun oma aikaa taas lisääntyy ja saa nukkua yöt....kaksi vanhempaa lasta leikittävät kuopusta ja me vanhukset saadaan köllötellä viikonloppuaamuisin....odotan sitä aikaa koska nuorinkin on jo koululainen

 

Joskus on sellainen tunne, toivottavasti menee ohi ilman seurauksia. :ashamed:
Kertaakaan en kuitenkaan ole tuota koululaista pienemmäksi toivonut tai kauhistellut kuinka se on jo iso. Sehän on itsestään selvää että lapset kasvaa ja menee kouluun jne. Oikeastaan aika erikoista musta että vanhempi ahdistuu kouluunmenosta tms. Mistähän se johtuu...

Mie tykkään puklun tuoksusta, tykkään kun vauva iskee kuolaisen suun mun poskelle, tykkään vauvamakkaroista... Tykkään imettämisestä, pidän siitä että saan pitää sylissä nyyttiä. Rakastan vastasyntyneen ulkonäköä ja sitä tuoksua...

En usko että on vielä täällä vauvat tehty. :ashamed:

 

Kyllä se niin vain on, että aikansa kutakin...

 

vaikka joskus kaipuu iskee, niin kuitenkin aikansa kutakin. Noiden koululaisten kanssa voi tehdä kaikkea hauskaa ja jopa matkustaa ihan kolmestaankin jos ei mies ehdi mukaan.
Aion nauttia mummojutuista sitten seuraavan kerran vauvan kanssa, mutta sitä ei kuulema ihan heti tule kun vanhin aikoo ensin hankkia ammatin ja työn.

 

vaikka joskus kaipuu iskee, niin kuitenkin aikansa kutakin. Noiden koululaisten kanssa voi tehdä kaikkea hauskaa ja jopa matkustaa ihan kolmestaankin jos ei mies ehdi mukaan.
Aion nauttia mummojutuista sitten seuraavan kerran vauvan kanssa, mutta sitä ei kuulema ihan heti tule kun vanhin aikoo ensin hankkia ammatin ja työn.

Tottahan tuo... Ei tarvi huolehtia vaipoista jne. =)

 

Yli 11 vuotta kuumeilin vauvaa kakkosen jälkeen välillä kovemmin välillä vähemmän. Sitten viimein kuumeilu hellitti ja ja vauvankaipuu väistyi. Hyväksyin viimein sen, ettei minulle enää vauvoja tule - ja parissa kuukaudessa raskauduin. Kolmosen jälkeen oli todella vaikeaa ajatella, ettei vauvoja enää koskaan tule. Vauvakuume vyöryi entisellä voimalla monta vuotta. Sitten vasta helpotti, kun esikon perheeseen syntyi vauva, jota olen saanut onneksi hoidella aika paljon ensimmäisten kuukausien jälkeen hänen kotiuduttuaan. Ehkäpä vielä joskus saan syliini lisääkin lapsenlapsia, biologia tai lasteni ja puolisoidensa "sydämessä kasvaneita".

 

Ei minulla enää ole tullut sitä kaihoisaa tunnetta pitkään aikaan. Ei sen jälkeen, kun päätimme, ettei enempiä lapsia meille.