Te, joiden miehet tekee töissä pitkää päivää niin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja umbrella-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

umbrella-

Aktiivinen jäsen
01.03.2006
8 489
1
36
Tai no yhtälailla myös te, jotka itse teett pitkää päivää niin mites teidän lapset kestää sen ikävän?

Täälläkin vaan oon joskus törmännyt siis niihin kirjoituksiin, että mies tekee paljon töitä jne. Tuli vaan mieleen, kun meillä mies on nyt tehnyt viime viikkoina pari pidempää päivää (tosin aloittaa päivän myöhemmin eli vie kuopuksen hoitoon 8-9 aikoihin), niin tuo kuopus 2,5v. selkeästi ikävöi iskää iltaisin. Koko ajan juttelee hänestä "Iskä on töissä, iskä tekee hommia, kohta iskä tulee meidän pihaan" jne.

Tuli vaan vähän surku pojan puolesta. Miehellä kun nyt ekaa kertaa hänen elinaikanaan alkaa sellainen työmaa, että vaatii niitä ylitöitäkin (yrittäjä ) , mutta kaipa tuo poika sitten tottuu. Varmasti kyllä tiukkaa tekee isällekin, kun tähän saakka on sinnikkäästi kieltäytynyt noista aikaa enemmän vaativista urakoista.

 
MIeheni on kapiainen ja nytkin sotaharjoituksessa 2 viikkoa putkeen. Tätä on jatkunut jo monta vuotta. Lapset toki kaipaavat isiä,ja soittelevat joka ilta,mutta en ole huomannut mitään muuta. He tietävät,että se on isin työtä ja äiti on kuitenkin kotona.
 
Kyllä ne lapset siihen tottuu. Meillä mies ollut koko ajan (pian 5v) kun on lapsia ollut niin sellaisessa työssä että vuoroviikoin on illat pois kotoa. Ja hoidon systeemistä johtuen vie pojan hoitoon joskus 10 aikaan ja lähtee sitten kun lähtee töihin ja tulee yöllä joskus kun me nukutaan.

Pitkän aikaa poika on jo ymmärtänyt että iskä on nyt "yövuorossa" (vaikka siis ei ole yötyössä), eikä nää tätä kun aamulla sen pari tuntia. Näinä viikkoina kyllä illalla puhuu isistä ja hänen töistään ym. enemmän kun yleensä mutta mitään erityisiä ikävän oireita en ole huomannut. Illat sujuu ihan tosi kivasti meillä ilman iskääkin.
 
Meillä kanssa vajaa kolme vee kyllä kaipailee isiä. Varsinkin iltaisin. Ollaan sitten tehty niin, että saa aina soittaa isille ennen kun menee nukkumaan ja vaihtavat puhelimessa päivän kuulumiset. Aamulla aina eka kysymys on "onko isi töissä?" Joo on se... Onneksi kohta alkaa isilläkin loma <3
 
Meillä on yritetty rytmittää elämää niin, että sitten kun isi on kotona, myös lapsilla on väljempää eli enemmän aikaa olla perheenä yhdessä. Mies tekee aika paljon ulkomaankeikkoja, jotka voivat venyä jopa kuukauteen. Silloin yritetään ehtiä sitten sinne missä isi milloinkin on. Onneksi voin olla kotiäiti, jos olisin itsekin työelämässä (teen nyt töitä 1/3 työpanoksella kotona ) niin ei tällaisesta tulisi mitään!
Ikävä heillä on, puolin ja toisin, mutta onneksi netin kautta soitellaan kuvan kanssa. Pojasta (isompi ) huomaa kyllä hyvin ikävän, varsinkin jos minäkin joudun olemaan joskus hetken pois. Vaikka meillä onkin aivan ihana lastenhoitaja, niin yritän sitten olla itse pois mahdollisimman vähän silloin kun mieskin on poissa.
Lapset 4v ja 2v.
 
Mulla itellä tekee tiukkaa tehdä yövuoroakin..On niin ihanaa nukkua kultien kainalossa :)
Iltavuorossa ei paljoa ehdi näkemään isompia lapsia ja välillä ne kyseleekin että taasko töihin.
 
Mies tekee ja on tehnyt jo vuosia n.60h/työviikkoa.
Lasten ollessa pikkuisia teki itseasiassa lyhennettyä viikkoa että pääsin opsikelemaan ja silloinhan isän läsnäolo oli tuikitärkeää. Nyt lapset ovat kouluikäisiä eivätkä osaa erityisemmin kaivata koska kuitenkin viikonloput ollaan tiiviisti yhdessä ja arkenakin jää kuitenkin yhteisololle aikaa joka on sitten laadukasta.
 
Meillä mies on tehny reissuhommia viimeset 15 vuotta, lapset välillä sitä kaipas ja ikävöi, sitte tuli aika että oli ihan yks ja sama onko isä kotona. Nyt taas välillä ikävä. Mutta kaikkeen tottuu.. Ei oo kiva olla naimisissa oleva yh-äiti :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Novella:
Meillä mies on tehny reissuhommia viimeset 15 vuotta, lapset välillä sitä kaipas ja ikävöi, sitte tuli aika että oli ihan yks ja sama onko isä kotona. Nyt taas välillä ikävä. Mutta kaikkeen tottuu.. Ei oo kiva olla naimisissa oleva yh-äiti :(

Muoks. lapset siis 10 ja 7
 
esikko on varmaan tottunut siihen jo että iskä ei o aina tässä ja siitä iskästä on tullu tuhannen kertaa tärkeempi kuin musta :D kakkonenkin selkeesti jo ymmärtää että iskä on vaan osan viikkoo kotona ja kyllä innostuu kovastui myös iskän kotiutumisesta....

ikävä on kova pojilla ja niin on isälläkin mutta tää on nyt vaan tätä. eli mun mies pois ma-to välin kokonaan....
 
Mies tekee vuorotyötä ja esimerkiksi iltaviikkoina mies ei paljon poikaa näe. poika (kohta 2,5v.) puhuu paljon isistä ja on selvästi isin perään (isänsä poika kaikin puolin).. On tottunut, että isää näkee vähemmän kuin äitiä, siksi ehkä niin paljon isänsä perään onkin :D Sitten kun mies on kotona korvaa hän menetettyä aikaa tekemellä muksun kanssa kaikkea kivaa, soittelevat kitaraa, rakentavat legoilla, ulkoilevat, käyvät jätskillä jne.
 
Kaivoin sitten vanhan ketjun kun meillä aika kädenvääntöä miehen pitkät työpäivät (ei ole yrittäjä) ihan perus duunari. Ja ei tee ylitöitä vapaaehtoisesti vaan ns. pakko tehdä ne hommat. Nytkin yöllä lähti 1.30 töihin ja tulee kotiin ehkä 16-17 aikaan. Eli on väsynyt ja menee nukkumaan. Vapaapäiviä ei ole, että saataisiin edes korvattua menetettyä perheen yhdessäolo aikaa. Alkaa käymään voimille ja mies ihmettelee mitä mä kiukuttelen. Lapset odottaa että näkis isää ja mä sitä et tehtäis perheenä jotain. Oliskin niin että vaikka viikot tekis pitkää päivää niin viikonloput olis sitten perheelle, mutta meillä ei näin ole :(
 

Yhteistyössä