Täysi-ikäisen kotona asuminen?!?

[vierailija]

Hei, käyn täällä aika harvoin, mutta nyt tuli sellanen tilanne eteen, etten oikein tiedä mitä mieltä tässä olisin ja mitä tässä tilanteessa tekisin, eli hiukan jotain vertaistukea kaipaisin.
Meillä tilanne sellainen että tytär on tullu täysi-ikäiseksi, asuu siis edelleen kotona meidän kanssa.
Hänen opiskelunsa on tähän saakka tietenkin maksettu minun toimestani.
Nyt hänen täytettyä 18, hän alkoi saamaan kaikki tuet itselleen, saa siis perhe-eläkettä yms opintotukineen yli 400€ kuussa.
Kyselin ihan ystävällismielessä että ajatteliko hän osallistua perheen menoihin jollain summalla, esim 40€ kuussa, niin kuulemma kaikki samanikäiset ystävät olivat olleet kauhuissaan että hänen pitäisi maksaa kotiin... Mietin että kaveripiiri voi toki vaikuttaa aika paljon asiaan. Emme ole mitenkään rikas perhe, mutta tuo maksaminen olisi lähinnä tällainen täysi-ikäisyyteen opettelu.
Itselle jäi jotenkin tästä paha mieli, kun olen itse muuttanut heti 18-vuotiaana miehen kanssa yhteen, niin ei ole hajuakaan mikä on nyt sitten ns oikein? Opiskelukulut hän joutuu nyt sitten maksamaan kaikki itse, ne ovat suunnilleen 45€ kuussa (bussiraha), autoa tai ajokorttia ei ole. (ja siihen hänellä on rahat säästössä)
Kaipaisin asiallista keskustelua puoleen ja toiseen... kiitos!

 

[vierailija]

Riippuu varmasti perheen taloudellisesta tilanteesta. Itse en ole mitään maksanut, enkä omia lapsiakaan laskuttaisi. Mutta näin, koska siihen on varaa. Jos elämä olisi tiukkaa, toki jokainen aikuinen osallistuisi kodin menoihin kykyjen mukaan.

 

[vierailija]

Sanoisin, että ei tietenkään ole pakko maksaa senttiäkään, mutta jos ei maksa niin sitten saa etsiä itselleen asunnon. 3 kuukautta aikaa poismuuttoon, heippa.

 

[Fantzu]

Silloin kun olin kotona niin maksoin vanhemmille työttömyyskorvauksesta ja myöhemmin palkasta kun sain töitä.

 

[vierailija]

No 40 euroa ei kyllä kauheasti vaikuta mihinkään, tietysti jos on tosi tiukalla varallisuus, meilläkään ei siis ole mitenkään sillä tavalla tiukkaa,etteikö ruokaa saisi. Mutta itse ajattelin periaatetta. Että ymmärtää että osa siitä sun tienaamasta rahasta oikeasti menee asumiseen, tässä tapauksessa summa olisi ollut hyvin vähän, oikeastihan eläminen maksaa paljon enemmän, kuin palkasta 10% .

 

[vierailija]

Minusta olisi karmeaa jos vaadittaisiin omalta lapselta rahaa asumisesta tai uhattaisiin heittää pois kotoa jos ei maksa. Meidän tenava kysyi elätämmekö häntä pääsykokeisiin lukemisen ajan, ja vastasimme että totta kai. Ja kun hän tuli kesätyöhön lääkäriksi paikkakunnalle opiskelujensa aikana, niin sai meillä asua ilmaiseksi ja annoin autonikin käyttöön vielä, että pääsi töihin ja sieltä pois kun julkisia ei oikein kulkenut. Mielestäni sellainen kuuluu vanhemmuuteen ilman muuta,

 

[viisikymppinen isoäiti]

No jos töissä kävisi, niin olisi mielestäni kohtuullista maksaa ruuasta, jos talon ruokia syö, bensasta jos talon autoa käyttää. Mutta vuokraa, vesi ja sähkömaksuja ei omalta viitsisi vaatia

 

[vierailija]

.....apua
Ei tietenkään osallistu. Koulukuluihin tarvittaessa. Oma kännykkälasku.

Jos vaan pärjäätte, niin patista laittamaan säästöön. Suunnittelette jo etukäteen tulevia menoja; Asunnon takuuvuokra, auton vakuutusmaksuja, auton ostoraha, opintotuen loppumisen ja ensimmäisen palkan välinen aika (voi olla toista kuukauttakin), ASP-tili(!!)

 

[vierailija]

Vanhemmathan ovat elatusvelvollisia niiden opintojen ajan.

Koulutusavustus
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.
Laki lapsen elatuksesta 3 § 2 momentti (Finlex)

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Oikeuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että koulutusavustus voidaan vahvistaa lukion käymisen ajaksi, koska lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustus voidaan vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.

Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi.

 

[vierailija äiti minäkin]

No, sinänsä teillä on velvollisuus tukea rahallisesti lasta koulutuksen ajan niinkuin aiempi vierailija oli jo kirjoittanutkin.. Ymmärrän sinun pointtisi kuitenkin tilanteessa enkä ihan ymmärrä nuorta. Itse menin töihin täytettyäni 16 ja minulle oli jollakin lailla "ylpeys" voida soittaa kotimatkalla vanhemmalleni kysyäkseni tarvitseeko kaupasta jotakin. Maksoin myös oma-aloitteisesti omst menoni, kuten puhelinlaskun, bussilipun, vaatteet. Opastaisin lasta laittamaan ns. Ylimääräisen suoraveloituksella säästötilille, omia menoja velvoittaisin maksamaan mikäli itse maksaisin asumisen kulut ja muut tykötarpeet. Eihän se ihan niinkään mene, että nuori aikuinen ottaa opintolainasta lähtien rahaa irti muttei kustanna niillä sitä mihin ne on tarkoitettu. Moni 18v HALUAA osallistua kykynsä mukaan rahallisesti ja se on mielestäni nimenomaan sitä alkeellista vastuunottoa joka tulee eteen joka tapauksessa.

 

[0oo0]

Mä huomioisin sen, miten käyttää rahansa ja miten muilla on käytettävää rahaa.

Jos vaikka säästää asuntoon tai muuhun oikeasti tarpeelliseen ja hankkii itse kaiken tarvitsemansa (ruokaa lukuunottamatta) niin ei tarvitse maksaa. Toki sit pitää myös osallistua kodinhoitoon. Täysi ylläpito pyykkäys- ja siivouspalveluineen kun ei ole missään ilmaista.

 

[Scarlett O Harava]

Miehen vähä yli 20v. tytär on virallisesti meillä kirjoolla vaikka aika paljo viettääki aikaansa poikaystävänsä kotona toisella paikkakunnalla. Tytär käy töissä, mutta ei kokopäivääsesti. Ei me mitään rahaa pyydetä silloon ku on täällä yötä ja söy ruokaa. Itte maksaa autonsa ja sen kulut.

Itte ku asuun täysi-ikääsenä isäni kans ja olin lukios niin en mä kotio mitään maksanu. En toki saanu opintorahaakaa ku muutaman kympin. Kesätöis ku olin niin sain pitää rahat itte.

 

[vierailija]

Siis lapsi saa kuolleen isän vuoksi eläkettä, josta hänen pitäisi maksaa osansa sähkölaskusta??

 

[vierailija]

AP:lle - etpä sinä kovin itsenäinen ole ollut, jos heti täysi-ikäistyttyäsi olet muuttanut miehen kanssa yhteen. Ei kovin itsenäistä.. Miten voit vaatia lapseltasi itsenäistymistä, jos et sitä ole itse saavuttanut?

No okei, tämä varmaan oli provo, vaikka tiedän kyllä, että Suomessakin on hyvin vanhoillisia yhteisöjä. Tosin en kuvittelisi heidän kirjoittavan tällaisille palstoille.

 

[vierailija]

Kyseessähän ei ollut mikään oikea maksu, vaan osallistuminen perheen elämään, kuten moni täällä tajusikin, osa ei sitten tajunnut alkuunkaan.
Lapsi ei ole halukas säästämään, vaan laittaa rahaa palamaan sitämukaa kun sitä tulee, uusi iphone taskussa (800), nenäkoru, kielikoru, ostelee makukahveja, energiajuomia ja herkkuja... uusia vaatteita, kenkiä, laukkuja, meikkejä... Siis rahaa ei jää mihinkään säästöön todellakaan. Ja siis kun kotona on jo kaikki, niin mihin sitä rahaa pitäisi vielä lisäksi olla? Opiskeluunhan sitä jo tuossa on...! Sitäkään ei ilmeisesti moni tajunnut?
Kysymys ei ollut siitä etteikö lapsi saisi itse käyttää rahaansa, tottakai saa. Vaan ymmärtäminen siitä että eläminen maksaa. Siellä alettiin jo elatuspakolla uhkailemaan, vaikka kukaan ei ole sanonut etteikö lapsi saa täällä elää ja olla... Opiskelurahansa hän siis saa jo, omalle tililleen, josta opiskelunsa maksaa, minulla ei ole siihen enää osaa eikä arpaa. Sitävartenhan sitä opiskelurahaa maksetaan?

 

[vierailija]

kyllä ne lapset täysi-ikäiseksi tullessaan lähtevät omille teilleen ajan kanssa. Minä en hätistele lapsiani heti kun täyttävät 18, lähtevät sitten kun heillä on hommat hallussa ja talous kunnossa. Onneksi meillekään ei heti näytetty ovea tai vaadittu jotain summia, kuulostaa jotenkin karmealta.

 

[vierailija]

Omalta lapselta rahaa itselle? Kyllä jotenkin tuntuu vaan aivan tosi vieraalle.......

 

[vierailija]

Mihin tarkoitukseen tälle mitään tuottamattomalle nuorelle aikuiselle rahaa maksetaan? Eiköhän sen ole tarkoitus kattaa oikeita kuluja eikä mitään rellestystä. Sen ymmärrän, jos hän itse pitää vaikka satasen kuussa, mutta että 400 ja vanhemmat maksaa kaiken. Outoa, eikö teistä? Ei meille aikuisillekaan makseta lorvimisesta, vaan meidän on maksettava rahoillamme, tulivat ne mistä tahansa, ensisijaisesti asuminen ja ruoka. Vasta sen jälkeen tulevat muut enemmän tai vähemmän pakolliset menot ja törsäämiseen jää monella tosi vähän jos ollenkaan. Jossakin tossa ap.:n tapauksessa on vikaa, ei se noin voi mennä.

 

[vierailija]

Minusta kasvattajalla on tuossa aika merkittävä osa nuoren opettamisessa. Koska tilanne on ajautunut pahaksi, suosittelen jonkinlaista höynäytystä. Ap voisi käyttäytyä nuoren tapaan, vaikkapa lainaillen tuttaviltaan kalliita tavaroita ja sitten valittelemalla, että nyt täytyy muuttaa yksiöön, kun ei ole enää tähän asuntoon varaa, yms. - jos ymmärrät tyylin. Nuori pitää asettaa sellaiseen tilanteeseen, että rahan arvo ja merkitys kertalaakista selvenevät hänelle. Röyhkeä asenne ihmisestä on kitkettävä pois, ja siitä vastuussa on kasvattaja.

 

[vierailija]

Juurikin sitä, ettei nuorella ole nyt mitään tajua kuinka paljon rahaa oikeasti aikuisena on käytettävissä, emme ole varakkaita ihmisiä, eikä hänen ammattitutkintonsa myöskään ole menossa mihinkään varakkaaseen ammattiin, eli joko hän jää asumaan kotiin pitkäksi aikaa, koska ei ole kertakaikkiaan tuolla rahankäytöllä varaa asua yksinään, tai sitten menee isänsä polkuja ja on heti kotoa muuttamisen jälkeen loppuelämänsä veloissa. Hänellä oli myös tällainen elämäntyyli että kaikki piti saada nyt heti ja velaksi.
(Ja se joka epäili, etten minä ole joutunut ottamaan vastuuta koska muutin miehen kanssa yhteen, niin siinä sitä vastuuta vasta oli. Piti ihan yksinään koittaa huolehtia myös aikuisesta miehestä. Ja taloudesta. Pienestä omasta palkan osasta jota mies ei vienyt, piti kustantaa koko kuukauden ruoat ja tavara, siinä oli opetusta kerrakseen.)
Kyllähän nämä tuet ennen lapseni täysi-ikäisyyttään ovat tulleet äidille, ja ovat silloin tarkoitettu elämiseen, nyt yhtäkkiä ne eivät ole...Eli samalla tavalla silloin niistä rahoista on maksettu ruoka, vaatteet, sähköt,vedet,ja muu käyttö...vaikka niitä ei eriteltykään mihinkään.

 

[vierailija]

Omalta lapselta rahaa itselle? Kyllä jotenkin tuntuu vaan aivan tosi vieraalle.......

Sulla ei ole mitään käsitystä miten tiukoilla jotkut vanhemmat ovat. Muutenkin lapsen on hyvä oppia että ei koko rahaa voi törsätä.

 

[vierailija]

Sulla ei ole mitään käsitystä miten tiukoilla jotkut vanhemmat ovat. Muutenkin lapsen on hyvä oppia että ei koko rahaa voi törsätä.

Iso näkemyksellinen ero ehkä siihen mitä ne lapset on. Mulle kaikki. Ne on suoraan ja kaartelematta sen mun elämän tarkoitus. Ei se tarkoita että ottaisin vaikka velkaa heidän puolestaan. Kyllä toki oma elämäkin on. Silti voisin jättää kinkun leivän päältä tänään, jos tyttäreni saisi sillä tarvitsemansa/haluamansa korvakorut. Sillä onhan noita kinkkusiivuja tämän elämän varrella jo syöty. Ja tuo termi "törsää" on minulle vieras. En ole ikinä kasvattanut lapsiani niin, että törsääminen olisi ongelma.

Vanha, karu ja julma totuus on, että mitään täältä ei mukaansa saa. Se mikä minusta jää, elää kuitenkin noissa kahdessa lapsessa. Sen mukaan elän. Jos "vuokrasta" meinaa puhua, niin olisinko tässä jos lapseni ei sitä maksaisi? -Olisin. Eli se raha ei ole minulle oleellisinta.

 

[vierailija]

Iso näkemyksellinen ero ehkä siihen mitä ne lapset on. Mulle kaikki. Ne on suoraan ja kaartelematta sen mun elämän tarkoitus. Ei se tarkoita että ottaisin vaikka velkaa heidän puolestaan. Kyllä toki oma elämäkin on. Silti voisin jättää kinkun leivän päältä tänään, jos tyttäreni saisi sillä tarvitsemansa/haluamansa korvakorut. Sillä onhan noita kinkkusiivuja tämän elämän varrella jo syöty. Ja tuo termi "törsää" on minulle vieras. En ole ikinä kasvattanut lapsiani niin, että törsääminen olisi ongelma.

Vanha, karu ja julma totuus on, että mitään täältä ei mukaansa saa. Se mikä minusta jää, elää kuitenkin noissa kahdessa lapsessa. Sen mukaan elän. Jos "vuokrasta" meinaa puhua, niin olisinko tässä jos lapseni ei sitä maksaisi? -Olisin. Eli se raha ei ole minulle oleellisinta.

Mun palkka menee elämiseen. En matkusta, ei ole omaisuutta, ei ole säästöjä. Ostan vaatteet käytettynä tai uutena muutamalla eurolla ulkomailta.

 

[vierailija]

Juurikin sitä, ettei nuorella ole nyt mitään tajua kuinka paljon rahaa oikeasti aikuisena on käytettävissä, emme ole varakkaita ihmisiä, eikä hänen ammattitutkintonsa myöskään ole menossa mihinkään varakkaaseen ammattiin, eli joko hän jää asumaan kotiin pitkäksi aikaa, koska ei ole kertakaikkiaan tuolla rahankäytöllä varaa asua yksinään, tai sitten menee isänsä polkuja ja on heti kotoa muuttamisen jälkeen loppuelämänsä veloissa. Hänellä oli myös tällainen elämäntyyli että kaikki piti saada nyt heti ja velaksi.
(Ja se joka epäili, etten minä ole joutunut ottamaan vastuuta koska muutin miehen kanssa yhteen, niin siinä sitä vastuuta vasta oli. Piti ihan yksinään koittaa huolehtia myös aikuisesta miehestä. Ja taloudesta. Pienestä omasta palkan osasta jota mies ei vienyt, piti kustantaa koko kuukauden ruoat ja tavara, siinä oli opetusta kerrakseen.)
Kyllähän nämä tuet ennen lapseni täysi-ikäisyyttään ovat tulleet äidille, ja ovat silloin tarkoitettu elämiseen, nyt yhtäkkiä ne eivät ole...Eli samalla tavalla silloin niistä rahoista on maksettu ruoka, vaatteet, sähköt,vedet,ja muu käyttö...vaikka niitä ei eriteltykään mihinkään.

Mitä jos sanoisit tämän tytölle suoraan? Ei me täällä voida sinua auttaa, jos et itse tee mitään. Sinullahan se kasvatusvelvollisuus on; me kasvatamme kukin omat lapsemme.