täydellinen taantuminen pottailussa, apua?

[nansa]

Meidän 2v2kk tyttö oli jo lähes kuiva, vaippa vain päiväunilla ja yöllä + kakatessa ja tuota jaksoa kesti vajaa kuukauden.

Nyt yhtäkkiä ei halua mennä potalle, ei millään. Pissaa minne sattuu, eikä märät housutkaan tunnu haittaavan menoa. Mitään äkillistä muutosta elämässä ei ole tapahtunut, mikä voisi selittää taantumisen.

Mitä tehdä? Tyttö on ollut nyt kokoajan vaipoissa, koska äiti ei vain jaksa siivota jatkuvasti.

Pitäisikö unohtaa pottailu hetkeksi? kuinka pitkäksi aikaa? Vai vaan pitää ilman vaippaa ja siivota? aiheutinko taantumisen asettamalla tytölle liikaa paineita kuivana olemisesta?

 

[PikkuHippu]

Kokeilepa suostuuko käymään WC-pienentäjällä? Se oli meidän pojan mielestä tosi jännää!! Nyt on taas siirtynyt potalle, kun siinä on itse helpompi käydä, eikä halua nyt käydä ollenkaan pienentäjällä.

 

[sama täällä]

meillä ihan sama tilanne. tyttö oppi n 2v1kk kuivaksi hetkessä, oli jonkin aikaa täysin kuiva (yöunilla ollut vaippa koko aján), mutta sitten ei suostunut menemään potalle tai ei edes sanonut että on pissahätä. jos kysyin onko hätä sanoi että ei ja pissasi puolen minuutin päästä housuun. potalle meno hirveää huutoa... tosi vaikea tilanne ja noin sata kertaa mietin laitanko vaipat takaisin kun koko ajan sai vahtia ettei mene esim sängylle tai sohvalle pissalle, ovat niin vaikeita puhdistaa. mulle tuli hirveä srtessi tilanteesta, ja mietin etttä aiheutinko sitä myös tytölle omalla stressaamisella. mietin myös sitä, että eikö hän ollut vielä kypsä pottailuun, mutta toisaalta se ihmetyttää kun kerran jo oli kuiva.

mulla ei oikein ole mitään hyvää neuvoa, kun jossain määrin vielä itsekin painitaan saman ongelman kanssa. olen yrittänyt lahjontaa. ostin ison kasan tarroja ja tarrakirjan ja aina yhdestä pottaan osuneesta pisusta sai tarran, kakasta kaksi. meillä se ei toiminut kovin hyvin ja menetti lopulta tehonsa. myös pissahousuissa seisottaminen vähän aikaa ei juurikaan auttanut, ei näyttänyt paljon häiritsevän. häpeäkseni tunnustan että hermostuin välillä pahasti vahingosta ja se vain pahensi tilannetta. nyt meillä menee jo vähän paremmin, kuiviakin päiviä tulee väliin. olen yrittänyt hirveästi kehua lasta aina kun hän on sanonut että on pissahätä ja kun on pissannut pottaan. vahingot pitäisi yrittää jättää huomioimatta mut kyllä omalta harmitukselta on joskus tosi vaikea olla sanomatta että tuo nyt oli vähän tuhmasti tehty, siis jos neiti ihan tahallaan pissaa housuun.

tsemppiä sinne ja tule ihmeessä kertomaan jos löydät jonkun hyvän konstin! vaikka en iloitsekaan teidän ongelmistä, oli huojentavaa lukea että muillakin on ollut samaa ongelmaa. luulin nimittäin omien tuttujen perusteella että mun lapsi on ainoa "taantunut"!