Alkuperäinen kirjoittaja Yksilollista!:
Minusta on vahan tylsaa syyllistaa, jos kiloja tulee enemman kuin ylla nimimerkilla +5kg rv 35 mennessa. Aika harva paasee noin vahalla.Itsella tuli ensimmaisesta 15 kg enka todellakaan vetanyt munkkipossuja vaan soin todella terveellisesti ja liikuin koko raskausajan. 2 kuukautta synnytyksen jalkeen oli 2 kg enemman kuin raskaaksi tullessa ja puolen vuoden paasta nekin kilot olivat havinneet. Itsellani tuli turvotusta todella reippaasti, 30 rv jalkeen ei mennyt enaa sormukset eika kengat jalkaan. Se mahtuuko normaalit vaatteet paalle koko raskausajan on varmasti todella yksilollista, joillain maha pullistuu todella nopeasti eteenpain, vaikka muuten olisikin hoikka. Miksi pitaa itseaan ponkittaa ja nostaa ylapuolelle tallaisissakin asioissa, jalleen huomaa kuinka nainen on naiselle susi tassakin asiassa. (Toki herkkujen vetaminen paivittain ja syominen kahden edesta on lihottavaa, siina ei pitaisi olla mitaan epaselvaa..)
Ei kai kukaan ole tässä pönkittänyt itseään mitenkään, alkuperäinen kysyi kuinka pitkään voisi olettaa että omat vaatteet menee ettei tarvitsisi hankkia mamma-vaatteita, onhan se ihan raha-kysymyskin; hankintoja on tehtävä muutoinkin niin varmasti sitä miettii myös jos vain pärjäisi omilla asuilla niin niihin ei uppoisi rahaa.
Sehän on varmasti totta, että nämä painonnousut on yksilöllisiä, mutta ei kai toisen hyvä olo voi olla itseltä pois? Hyvähän se on jos joku on helpommalla päässyt - miksi sitä nyt toivoisi että kaikkien tarvitsisi kärsiä raskauden aikana.
Oma tilanteeni on että vkoja kasassa 33 ja painoa puntarin mukaan tullut n.10 kg - MUTTA pukeudun edelleen omiin vaatteisiini; jotkut farkut eivät mene masun vuoksi kiinni mutta pidemmillä paidoilla voi ne peittää. Enkä aio hankkia mitään mammavaatteita enää; yhdet mamma-farkut hankin, ja ne on kyllä niin järkyt päällä että en vain aio käyttää niitä....
Olen myös shoppaillut tässä, mutta kaikki sellaisia vaatteita että ne myös menevät sitten raskauden jälkeenkin.
Ja ihan esimerkkinä oma tilanteeni; alkuraskaudessa olin niin väsynyt että aikaisempi liikuntamääräni 5krtaa salia putosi täysin nollaan; en liikkunut yhtään ja kroppani rupesi vain voimaan huonommin; selkäsäryt alkoivat, hemoglobiini tippui, paino nousi vauhdilla, turvotukset tulivat ja olin kuin pöhöttynyt krapulamamma ja olin todella väsynyt ja en nyt oksennellut mutta oikeasti olin todella huonovointinen ja saamaton yms yms - neuvolasta minut patistettiin rautakuurille kun hemoglobiinikin putosi 95..... no, puolen välin maissa sain itseäni väkistettyä liikkumaan; olen aina ollut huono syömään mitään lääkkeitä / pillereitä säännöllisesti, joten tuo rautakuuri meni vähän pipariksi kun en niitä napsinut kun ihan silloin tällöin; mutta otin selkeästi reippaamman otteen elämääni ja otin liikunnan tosissani mukaan (en olisi jaksanut millään mutta suoraan sanoen pakotin itseni ja pakotin kieltäytymään kaikista ylimääräisistä herkuista) - käyn nyt salilla 3-5 krtaa viikossa (treenaan kyllä rauhallisesti ja pienillä painoilla trainerin ohjauksessa) ja hemoglobiini on noussut, herään joka aamu viimeistään 07.00 (otan päikkärit kyllä jossain välissä) ja olen niin reipas ja virkeä ja missään ei ole enää turvotusta, masu on vain kiinteä pallo edessä, takaapäin ei ikinä uskoisi että olen raskaana. Saan kovasti kehuja siitä, miten upealta näytän ja itsestäkin tuntuu siltä ja tosiaan kun tuo alku/keskivaiheen turvotus on täysin hävinnyt niin vartalo näyttää hyvältä ja kiinteältä. Uskon vakaasti siihen, että tuo liikunnan ottaminen takaisin vaikuttaa tähän että voin näin hyvin; toki varmasti hormonaaliset asiat myös, mutta muutoinkin olen helposti turpoavaa tyyppiä ja kun liikunta jää pois niin kilot ja nesteet tulevat heti tilalle. Painoni ei ole noussut yhtään samalla vauhdilla kuin aluksi, päinvastoin se on pysytellyt aika paikallaan. Eli uskon liikunnan auttavan kovasti ja joku tuossa sanoikin, että se että selittelee synnytyksenä jälkeisiä ylimääräisiä kiloja (en tarkoita niiitä paria kolmea vaan jopa kymmentä) niin niistä voipi kyllä syyttää omia tottumuksiaan ja elintapojaan. Kyllä minunkin olisi helpompaa valita se helpompi tie ja laiskotella ja mussuttaa herkkuja, mutta mielummin otan sen liikunnan ja sen tuoman ilon ja onnen takaisin ja olen huomattavasti tyytyväisempi. Äiti voi hyvin, niin masuasukillakin on hyvä olla. Minulla ei tosiaan ole ollut mitään kipuja, vaivoja, ongelmia ei mitään tämän jälkeen kun otin liikunnan ja terveellisen elämän takaisin. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, aluksi se voi olla hyvinkin raskasta mutta palkitsee taatusti.
Ja on se kumma, että ei saisi kertoa niistä onnenhetkistä tällaisissa asioissa; itse ainakin kun joku sanoo että on voinut hyvin ja näyttää hyvältä, niin ajattelen että hitsi niin minäkin sitten pystyn tuohon enkä ole kateellinen toisen onnesta. Sitäpaitsi sysäyksen minulle antoi, kun olin kaivarissa aurinkoa ottamassa ja näin niin upean ilmestyksen; varmaan hyvinkin loppuvaiheessa raskautta oleva nainen joka oli todella upeassa sporttisessa kunnossa, pelkkä masu ja ajattelin että wau - siinä oli osoitus siitä että kyllä sitä voi raskaanakin näyttää todella hyvältä ja jopa seksikkäältäkin ja pysyä todella hyvässä kunnossa. Hän tuskin oli makaillut vain sohvalla ja mässytellyt, niin kun minä alkuraskaudessa. Nyt tilanne on toinen ja voin todella hyvin ja olen onnellinen!!! ja voi voi jos joku nyt tästä ajattelee, että yritän nostaa itseäni, niin ehkä sitten yritän - olen ainakin ylpeä siitä että sain selätettyä oman laiskuuteni itse!!!!
Tuttavapiirissäni on paljon liikunnanalanammattilaisia ja he ovat raskautensa jälkeen olleet todella nopeasti hyvässä fyysisessä ja henkisessäkin kunnossa. Kukaan ei ole valitellut kymmenien kilojen ylimääräisyyksiä - hmm. mistä lie johtuu...
Mutta tsemppiä vaan kaikille jotka jaksavat olla tiukkoina - onhan se ihanaa kun raskauden jälkeen voi vain keskittyä lapsen hyvinvointiin ja ei ole paha mieli kun ylimääräiset kilot on riesana.
ja tosiaan iso säästö sekin, kun voi ostaa raskauden ajaksi sellaisia vaatteita joita voi käyttää raskauden jälkeenkin.
), varmasti olisin aivan masentunut ja tätä kuumuutta olisi todella vaikea kestää. Nyt pystyn nauttimaan auringostakin huoletta. Eli ainakin omalla kohdallani tuo liikunta on auttanut pitämään juuri nuo kaikki vaivat pois. Eikä kohdunsuulla ole mitään muutoksia tapahtunut; todennäköisesti jos olisin elänyt edellämainitulla tavalla ja sitten nyt yhtäkkiä lähtenyt repimään salille, niin varmasti olisin tehnyt hallaa itselleni ja vauvalle. Ja ihmiset joilla ei liikunta muutoinkaan ole vahvasti elämässä, ei ehkä juuri raskaana ollessaan kannata sitä aloittaa ettei ongelmia tule. Mutta jos se on ollut osana elämää aiemmin niin ei sitä lopettaa kannata ; ELLEI tule jotain vakavaa ja vaavin terveys on vaarassa. Mutta tässäkin tilanteessa sitten painon kanssa pysyy varmasti kohtuu aisoissa jos syö järkevästi.