tässä taas mun patoumat, pakko johonkin purkautua...

[jadal]

nukkumisrauha meillä luojan kiitos on!
meillä on miehen kanssa makuuhuone alakerrassa ja anoppi ja appi nukkuu yläkerrassa.

jos sitä vaikka illalla näyttäis tän ketjun miehelle, ja yrittäis saada sen ymmärtämään. ehkä jo se helpottais, kun tietäis, ettei oo ihan yksin näiden ajatusten kanssa.
Siis teidän lisäksi

Anoppi noista kahdesta on se, joka ehkä paremmin ymmärtäisi, jos mies sanoisi. appi kun on ollut muuttamassa meidän pihaan, jos rakentaisi siihen aitan
muutenkaan miehen isä ei ymmärrä, että jos jotain kielletään, se myös tarkoittaa sitä.
Esimerkkinä yksi tämän viikon ruokailuista. kuopus syö ihan hyvin jos saa rauhassa syödä, mutta pappa ei sitä ymmärrä, vaikka sanotaan monta kertaa, tää yksin päivä :headwall:

sanoin monta kertaa, ettei nyt höpötellä, että tyttö malttaa syödä. No, eihän se mennyt perille. Sitten appi alkoi tuputtamaan työlle jotain leikkelettä, että jotain edes söisi. Sanoin ensin ihan nätisti ettei anneta makkaraa, kun ei ruokakaan maistu. No, toistuvasti se sitä makkaraa tuputti, ja arvata saattaa, ettei siinä vaiheessa enää tytölle ruoka maistunut. lopulta mä jo ärähdin, ettei sitä makkaraa nyt anneta. Noustiin sitten tytön kanssa pöydästä kun koko touhu meni pelleilyksi, ja sanoin siinä vielä, ettei nyt sitten anneta mitään makkaroita tai muutakaan, että maistuu se ruoka edes myöhemmin. Niin eiköhän appi heti työntänyt makkara tytön käteen kun käänsin selkäni.

samantapaisia tilanteita on monta kertaa päivässä, yleensä mies vaan hoitaa tuon isänsä "vahtimisen", mutta yleensä appi vaan sanoo "eihän se nyt haittaa, tai kun tyttö haluaa tms..."

 

[apuva]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

Just tätä minäkin mietin - puhu nyt jo miehellesi!!!!!!!!!

 

[adora]

Meillä anoppi teki (tekee kyllä vieläkin joskus ) tota että tuputtaa ruokaa tai paremminkin kaikkea sellaista mitä ei tarttis syödä, siivu makkaraa silloin tällöin ei tietenkään haitaksi. Mutta tohonhan se menee että ollaan tuputtamassa koko ajan

Sellanen tilanne meillä kun oltiin anoppilassa viime viikonloppuna. Tyttö oli syöny n. klo 15 välipalaa ja seuraava ruoka aika n. klo 17. klo 16 tyttö alkoi kinuamaan jotain herkkua pöydältä mitä näki, anoppi heti ottamassa tyttöä syliin ja katsomaan mitä se nyt tällä kertaa haluaa. Sanoin ettei nyt kun ruoka aika on kohta ja sitten maistu kunnon ruoka. No eikö etes banaania, kun toinen niin haluaa - toistin edelleen että ei kun ei sitten maistu ruoka. Menin pois tilanteesta ja näin kun avas banaania tytölle, hihkasin miehelle että menepäs sanomaan. Mies sano sitten jo vähän kovemmin että ei nyt, ei sitten maistu se ruoka! Sitten se anoppi lähti nokka pystyssä ja huikkas lähtiessään että "on se kumma kun lapselle ei saa mitään antaa.. " Tälläsiä tilanteita meillä on enää harvoin, mutta kuitenkin. Pitää niiden kunnioittaa, kun lapsen omat vanhemmat jotain päättävät/sanovat.

Edellinenkin lämminruoka oli mennyt pelleilyks pöydässä, just siks kun pitää tuputtaa "syöhän nyt, nam nam, kato kun mummukin syö.." *argh* Pelleilykshän se sitten meni. Tämäkin haluaa sen ruokarauhan, mutta eihän ne uskoneet..

Mua ainakin loukkaa aivan suunnattomasti kun mun varpaille astutaan!! En pystyis ollenkaan elää tollasessa tilanteessa appivanhempien kanssa, että kun kerran jostain sanoo niin sitä ei kunnioiteta :ashamed:

 

[Hankey]

Makkarasta voi hyvin sanoa, että nykyiset suositukset ovat vain pari nakkia ja leikkelettä viikossa. Monet vanhemmat ihmiset pitävät terveyssisaren ohjeita lähes jumalan sanana.

Appi ja anoppi nähtävästi kokevat olevansa perheenjäseniä eikä vieraita.

Menen joskus lasten kanssa pihalle syömään, siellä on monasti parempi ruokarauha kuin sisällä. Tosin, jos tilanne olisi päällä MINUN keittiössäni, en lähtisi pakoon. Silloin kun on itse kylässä, on helpompi lähteä.

 

[moi]

Ihmettelen vain miten kehtaat puhua heistä tälläisella yleisellä paikalla Täällä on varmasti sunkin tuttuja ja ehkä jopa appivamhempiesi tuttuja.... Ei varmaan ois kiva jos nämä jutut kulkeutuis heidänki korviin, näissä piireissä kun liikutaan. Ei millään pahalla vaan ystävyydellä

 

[Mie]

Semmosia ne saattaap olla ne vanhemmat... pitäs uskaltaa sanoa heille asioista jotka häirihtee ja tietenki heidänki pitäs osata kunnioittaa teidän perheen sääntöjä ja tapoja. Voisitko jutella heidän kanssaan?

 

[jadal]

Ihmettelen vain miten kehtaat puhua heistä tälläisella yleisellä paikalla Täällä on varmasti sunkin tuttuja ja ehkä jopa appivamhempiesi tuttuja.... Ei varmaan ois kiva jos nämä jutut kulkeutuis heidänki korviin, näissä piireissä kun liikutaan. Ei millään pahalla vaan ystävyydellä

mä otan sen riskin, tiedän, vaikka pidänkin sitä aika epätodennäköisenä.
Omat tutut ei haittaa, itse asiassa tässäkin ketjussa on niitä...
johonkin mun on vaan pakko tyhjentää näitä tunteita.

 

[miniä]

voi ei, otan osaa! Meillä anoppilanväki tykkää vierailla kans välillä pitkiäkin aikoja. Lapsen kans ei kiinnosta olla, tai ainakaan tehdä mitään sen kanssa. Me maksetaan kaikki viulut ruokineen. eivät tykkää käydä missään ja jos lähdetään, esim joku lasten tapahtuma, juoksevat kokoajan mun ja muksun perässä ja puolen tunnin päästä on jo kauhee hoppu pois. Ryyppäävät illat ja myös lapsen valvomisaikaan katsotaan kaikenmaailman kotimaisia kiroiluohjelmia. Se on heidän tyylinsä eivätkö näe siinä mitään pahaa, niin ovat omat muksunsakkin kasvattaneet. Meillä ollu kotna vähän erikulttuuri ja pidän tiettyjä asioita etusijalla ja ne jutut mulle itsestäänselvyyksiä. Jos sanon jostan asiasta, olen hirveen hysteerinen tai kasvaan kuulema oppikirjojen mukaan lastani. Jos ihmisellä on jotain periaatteita lapsen kasvatuksen suhteen, ei se sitä tarkoita että ne on kirjasta luettuja.
Toivottavasti sulla tilanne jotenkin paranee!

 

[jadal]

voi ei, otan osaa! Meillä anoppilanväki tykkää vierailla kans välillä pitkiäkin aikoja. Lapsen kans ei kiinnosta olla, tai ainakaan tehdä mitään sen kanssa. Me maksetaan kaikki viulut ruokineen. eivät tykkää käydä missään ja jos lähdetään, esim joku lasten tapahtuma, juoksevat kokoajan mun ja muksun perässä ja puolen tunnin päästä on jo kauhee hoppu pois. Ryyppäävät illat ja myös lapsen valvomisaikaan katsotaan kaikenmaailman kotimaisia kiroiluohjelmia. Se on heidän tyylinsä eivätkö näe siinä mitään pahaa, niin ovat omat muksunsakkin kasvattaneet. Meillä ollu kotna vähän erikulttuuri ja pidän tiettyjä asioita etusijalla ja ne jutut mulle itsestäänselvyyksiä. Jos sanon jostan asiasta, olen hirveen hysteerinen tai kasvaan kuulema oppikirjojen mukaan lastani. Jos ihmisellä on jotain periaatteita lapsen kasvatuksen suhteen, ei se sitä tarkoita että ne on kirjasta luettuja.
Toivottavasti sulla tilanne jotenkin paranee!

oma tilanne on kyllä suorastaan taivaallinen, verraten siihen mitä kirjoitit.

eikö teillä miestäsi häiritse tuo tilanne?

 

[miniä]

voi ei, otan osaa! Meillä anoppilanväki tykkää vierailla kans välillä pitkiäkin aikoja. Lapsen kans ei kiinnosta olla, tai ainakaan tehdä mitään sen kanssa. Me maksetaan kaikki viulut ruokineen. eivät tykkää käydä missään ja jos lähdetään, esim joku lasten tapahtuma, juoksevat kokoajan mun ja muksun perässä ja puolen tunnin päästä on jo kauhee hoppu pois. Ryyppäävät illat ja myös lapsen valvomisaikaan katsotaan kaikenmaailman kotimaisia kiroiluohjelmia. Se on heidän tyylinsä eivätkö näe siinä mitään pahaa, niin ovat omat muksunsakkin kasvattaneet. Meillä ollu kotna vähän erikulttuuri ja pidän tiettyjä asioita etusijalla ja ne jutut mulle itsestäänselvyyksiä. Jos sanon jostan asiasta, olen hirveen hysteerinen tai kasvaan kuulema oppikirjojen mukaan lastani. Jos ihmisellä on jotain periaatteita lapsen kasvatuksen suhteen, ei se sitä tarkoita että ne on kirjasta luettuja.
Toivottavasti sulla tilanne jotenkin paranee!

oma tilanne on kyllä suorastaan taivaallinen, verraten siihen mitä kirjoitit.

eikö teillä miestäsi häiritse tuo tilanne?

Ei niin paljoa kuin minua, hänhän on kasvanut siinä porukassa eikä näe asioita samoin kuin minä. hänestä ihan oko kun tilanne rauhallinen eikä kukaan rähise. Minä taas näen tilanteen niin etten haluaisi antaa lapselleni tuollaista mallia.
Onko sull anoppiin sellaiset välit että pystyisit keskustelemaan ihan vakavissaan tuosta asiasta? Esim tuo kaappijuttu, jotain tyyliin ihana kun teit tuon mun puolesta mutta haluaisin laittaa tavarat omaan järjestykseeni, vaikka ne nytkin hyvin ovat?

 

[ihan kuin meillä]

ymmärrän sua niin hyvin...

 

[jadal]

meillä on kyllä hyvät välit, mutta ei kuitenkaan sellaiset, että osaisin mennä sanomaan.
Anoppikin kun on sellainen "liian kiltti", että varmasti loukkaantuisi, mutta ei vahingossakaan näyttäisi sitä.

 

[miniä]

meillä on kyllä hyvät välit, mutta ei kuitenkaan sellaiset, että osaisin mennä sanomaan.
Anoppikin kun on sellainen "liian kiltti", että varmasti loukkaantuisi, mutta ei vahingossakaan näyttäisi sitä.

jos tuo kuitenkin rassaa, ota se riski että vähän loukkaantuu, tilaisuuden tullen anna kiitosta , ja välit palautuu? Itse olen kans semmonen peruskiltti ja tiedän loukkaantuvani helposti, myös sillon kun tiedän itsekkin ettei syytä olisi. Silti toivoisin että ihmiset kehtais sanoa mulle sillon kun alan olemaan rasittava.

 

[vieras]

Ehkäpä se olisikin hyvä ratkaisu, että muuttaisivat samalle paikkakunnalle. Pysyisivätpä ehkä sitten kotonaan edes öisin. Silloin ei olisi tarvetta majailla teillä päiväkausia, vaan olisi helppo vaan piipahtaa ja sitten jokaisella olisi se oma rauha kotonaan...

 

[Anne]

Ymmärrän sen, että isovanhemmat haluavat nähdä lasenlapsiaan ja on todella hieno juttu jo lasten kannaltakin, etä välit ovat kunnossa ja on rakastavat mamma ja pappa lähellä, mutta
tuo pitkäaikainen luuhaaminen toisten nurkissa on todella huono juttu.

Varmastikaan miehesi vanhemmat eivät sitä ilkeyttään tee. Eivät vain tajua että tekevät todella suuren virheen tuolla puuttumisellaan.
Kaappien järjestys, päiväunet, ruuanlaitot jne.

Joe et pysty sanomaan heille tästä, sinun pitää ottaa paikkasi talon emäntänä takaisin anopilta teoilla.
Tämä on helppoa koska asutte omakotitalossa.

Nyt ulkoistat anopin ja apen.
Kesäkukkien istutusta, marjapensaita lapsille, kasvimaan perustus ja vanhan uudistus ja hoito.
Jotain nikkaroimista ja rakennelmaa lapsia varten ulos.

Sillä välin kun vanhukset hääräävät ulkona alat tehdä ruokaa ja laittamaan lasta nukkumaan ja otat sisätyöt haltuun.

Jos ulkotyöt ei onnistu niin sitten kovemmat keinot käyttöön.
Anopille kauniisti vain aamulla sanot, että et halua että hän rasittaa itseään työllä ja pyydät anopin istuskelemaan sohvalle ja lyöt kahvikupin käteen ja lehden nenän eteen.
Sitten passaat häntä ja huolehdit kaikki nenän eteen (tietenkin sillä voimilla kuin raskaus antaa myöden) mutta ideana on että huomaamatta viet anopilta hommat.
Puuhailet siinä ja juttelet iloisena, mutta pidät anopin paikoillaan.

Anoppi tylsistyy ja haluaa kotiin.