Tarvitsen pikaista neuvoa ja mielipiteitä!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja En tiiä taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

En tiiä taas

Vieras
Lapsi ei nähnyt 2 viikkoon isäänsä, koska on alkoholisti ja luultavasti täyttää arkielämän psykopaatin kriteerit. Eli lapsi ei hänellä oikeasti edes kiinnosta. Tapaamissopimukset on tehty, noudattaa niitä oman mielensä mukaan. Samana päivänä lupaa tulla ja sitten kohta häneen ei saa mitään yhteyttä. Lapsi kärsii tästä kovin ja ikävöi isäänsä. Sitten kun hän on lapsensa kanssa ja tuo lapsen kotia, lapsi itkee sydäntä särkevästi ettei isi lähtisi ja jää tänne jne.. Ja isällä ei kiinnosta vaikka mitään tähdellistä menoa hänellä ei ole. Mitä minun pitäisi tehdä? Antaa lapsen kärsiä jatkuvasti tästä tilanteesta ja siitä miten isä kohtelee lastaan?
 
En antaisi lapsen kärsiä jatkuvasti vaan hakisin yksinhuoltajuutta. Ensin kysyisin isältä onko hänellä aikeita muuttaa toimintojaan jos vaihtoehto on tämä. Luultavasti olet jo kysynyt, ja jos ei auta niin et voi asialle mitään, jos hän ei ole itse kiinnostunut lapsestaan.
 
Minkä ikäinen lapsi? Kertoisin ikätason mukaisesti mikä isää vaivaa noin suurpiirteisesti. Siis kertoisen alkoholiongelmasta ja jostain sitoutumisvaikeudesta tms. Jos mahdollista, en puhuisi tapaamisista ennen kuin samana päivänä. Tärkeää olisi että lapsi kerrottaisiin, ettei isän käytös johdu hänestä. En siis olisi lopettamassa isän tapaamisia jos lapsi kerta mielellään isää tapaa... Toisaalta, keskustelisin yh-vaihtoehdosta ja selvittäisin isän kiinnostustusta isyyteen ja lapseensa. Tsemiä, on varmasti vaikeaa sinulle
 
Auttaisiko harvemmat tapaamiset? Eli sitä yh-meininkiä. Olisiko isän kenties helpompi sitoutua silloin? Toisaalta jos on alkoholiongelma, silloin se alkoholi on aina se ykkönen, halusi tai ei. Muistat sitten että sinä et ole syyllinen etkä vastuussa lapsen isän käytöksestä ja lapsesi sen myös ymmärtää.
 
varmasti kamalaa katsottavaa, ja tulee raivokkaita ajatuksia ja tarve pelastaa lapsi kaikelta pahalta.

Mutta maito on jo maassa. Lapsen kannalta kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, jos isä kerran juo eikä välitä. Eli sinänsä et pysty pelastamaan lasta. Varo siis, ettet itse ala hemmotella lasta kokopäiväisesti hyvittääksesi. Ja ettet ala erottaa lasta moraalisen ylemmyyden nimeen isästä. Voi tosin olla aiheellista rajoittaa kanssakäymistä muista syistä.

Mutta mietin vain, että olisiko ehkä niin, että mitä harvemmin tapaamisia on, niin sitä loukkaavampaa lapselle kun isä tekee oharit. Vai onko se loukkauskertojen lukumäärä pahin. Ehkä ammattilaisilla olisi jotain näkemystä asiasta.
 
Lapsi on 3-vuotias. Minulla on yksinhuoltajuus. Olen aina sanonut lapselle että isi on kipeä kun hän on ollut juomassa. Lapsen isä on hyvin hyvin vaikea tapaus. Kun meillä oli lastenvalvojalle aika, hän ilmoitti minulle sinä päivänä että on varannut oman ajan sinne, tietysti että pääsee valehtelemaan oman mielensä mukaan. Oli sanonut lv:lle että haluaa mahdollisimman paljon nähdä lapsiaan, joten ehdotin tapaamista JOKA AINOALLE päivälle viikossa. Itse omalla ajallaan oli vähentänyt puoleen. Ne ei pitäneet joten on siitäkin vielä vähennetty eivätkä nämäkään pidä että 3 kertaa viikossa. Hän ei suostu siihen kerta viikkoon, on kuulemma liian vähän. Hänen kiinnostus lapsiin on täysin mitätön. Esimerkkinä tämä; ajoin muuan vuosi sitten autolla kyseinen isä kyydissä ja tämä lapsi nukkui takana istuimessa. Olin raskaana. Isä menetti hermonsa ei mistään syystä ja keskellä tietä talvella liukkailla keleillä löi täysin odottamattomasti käsijarrun pohjaan. Kolari olisi tullut jos olisi autoja ollut vastassa. Eikä katunut tekoaan millään asteella. Empatiakyvytön ja täysin tunteeton ihminen kyseessä. Lapsi kyllä viihtyy isänsä kanssa mutta onko se vaivan väärti, jos 2 viikkoa ikävöi isäänsä ja sitten hänet jätetään itkemään kun on muutaman tunnin viettänyt isänsä kanssa?
 

Yhteistyössä