Tarvitsen kipeästi neuvoja: keskustelu alkoholistin lapsen kanssa edessä...

  • Viestiketjun aloittaja Hyvät neuvot kalliit
  • Ensimmäinen viesti
ap
Täytyy edetä tosiaan varoen, tunnustellen ja pitää keskustelu lyhyenä ja lempeänä. Seurata tytön reaktiota ja edetä vähän sen mukaan. Tarjoan apua, jos hän sitä haluaa vastaanottaa.

Kiitos kiitos teille ihanille ihmisille, jotka autoitte minua!
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras vielä:
Joo..ja unohda tässä välissä se sossu. Asia kerrallaan.
Niin, taidan jutella asiasta äidin kanssa, josko yhdessä soitettaisiin tai minä hänen luvallaan.

Olen kyllä vähän miettinyt seurakunnan perhetyöntekijänkin puoleen kääntymistä... Sieltä voitais tarjota lapselle kaikenlaista mukavaa toimintaa, leirejä, kerhoja yms. Lapsella ei ole harrastuksia, koska rahaa ei ole työttömällä äidillä, jonka pitää ostaa pulla viinaa päivässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Mutta semmoinen varoituksen sana, että tuo tyttökin saattaa olla manipuloinnin uhri. Hän saattaa olla kuin minä, joka vasta esikoisensa saatuaan ymmärsi miten väärin sitä oli kohdeltu. Kun äitini on aina osannut filmata ja manipuloida. Niin omansa kuin vieraatkin. Mä luulen että hän itse uskoo asioiden olevan täysin kunnossa.

Tuo taitava psykologinen peli kuuluu täydellisesti alkoholismin taudinkuvaan. Jopa siinä määrin, että läheisen toipumisessa yksi iso ongelma on tajuta että muitakin ongelmia kuin se alkoholismi on ihan oikeasti olemassa ja kun alkoholismi on hallinnassa, (mitä se sitten tarkoittaaki, alkoholistin raitistumista tai itsensä repäisyä irti ja omaan elämään)ne asiat pitää käsitellä ja ratkaista ihan "normaali tasolla" mitä se ikinä tarkoittaa, ilman että saa syytettyä ketään juomisesta.
Ja sitten ollaan taas sillä alueella, että mitkä ongelmat olis olemassa ilman juomistakin ja mitkä johtuu siitä...Loppujenlopuksi sillä ei lienee edes väliä ongelmia ratkaistaessa, mutta kun se syyllisen hakeminen on aina niin kivaa jos jotain ristiriitoja on olemassa.
 
vieras
Valitettavasti seurakunnan työntekijä saattaa aikaa myöten johtaa sossuun. Meitäkin yritti muutama avulias auttaa ja lopputulos ihan hirveä. Siksi en lapsena uskaltanut pyytää apua keneltäkään sukulaiselta tai muultakaan. Enkä naapurista. Pahinta on pelätä aikuisten reaktioita silloin, kun tarvitsisi vain vähän leipää ja paikan istua. Tarvittaessa itse kävelin metsässä ympyrää tai kuljeskelin monen kilometrin päässä asuinalueella katselemassa ikkunasta normaaleja koteja.
 
äityli
Voi mä niin tiedän tuon tilanteen kun olen itse asunut alkoholistiäitini kanssa. Mun mielestä on mahtavaa, että tyttö voi vierailla teidän luona niinkin usein ja pääsee näkemään myös sitä "normaalin" elämän mallia, joka on todella tärkeää. Ja varmasti niinkuin minulle oli, niin myös hänelle äiti on kuitenkin kaikki kaikessa ja se tärkein ihminen maailmassa. Siispä kun juttelet hänen kanssaan, tee se varovaisesti, älä kysele liikaa, äläkä missään nimessä moiti tytön äitiä, koska silloin hän varmasti sulkeutuu tai alkaa puolustuskannalle ja sinusta tulee vain se ikävä täti, jolle ei kannata kertoa murheitaan. Alkoholismi on kauhea sairaus ja on kurjaa, että niin moni pieni lapsi joutuu siitä kärsimään. Lapsuusaika voi lyhetä huomattavasti, kun joutuu miettimään sellaisia murheita, jotka eivät missään tapauksessa lapselle kuulu. Vanhempaansa saa hävetä, kun kavereita tulee kylään ja koulussa, kun pitäisi keskittyä koulutyöhön, joutuu monesti miettimään, missä kunnossa se isä tai äiti on kun menee kotiin. Se on kohtuuttoman raskas taakka lapselle kannettavaksi. Tässä kyseisessä tapauksessa lapsi ei onneksi joudu kuitenkaan ihan yksinään asiaa miettimään, kun hänellä on noin mahtava tukiperhe olemassa.

Sinulla on myös aikamoinen vastuu tytöstä, kun todennäköisesti ainoastaan teillä hän pääsee näkemään ja kokemaan millaista on elää tasapainoisessa ja normaalissa perheessä, jossa on säännölliset ruokailu- ja kotiintuloajat ym. ja teillä ollessaan hän todennäköisesti saa kokea olevansa vain lapsi, tavallisine iloineen ja murheineen.

En halua pelotella tai mitään, mutta tyttö on nyt sen ikäinen, että murrosikä on jo aivan kynnyksellä ja jos tähän asti tytön kanssa oleminen on ollut helppoa ja mukavaa, niin se voi muuttua yhtäkkiä. Onhan näin toki muidenkin murrosikäisten kohdalla, mutta tällä tytöllä kotiolot ovat kuitenkin toiset kuin esimerkiksi sinun lapsillasi ja tämä asia vaikuttaa taatusti myös siihen murrosikään. Muista tehdä hänelle selväksi, että välität ja olet valmis kuuntelemaan aina kun hänellä on asiaa, vaikka vain pientäkin. Ja että teille voi tulla milloin vain ja vaikka olisi tehnyt mitä. Jos sinusta tuntuu, että taakka käy sinulle liian raskaaksi, älä epäröi pyytää apua. Esim. nuorelle on mahdollista saada tukihenkilö, joka voi tehdä nuoren kanssa jotakin tai vain olla hänen kanssaan ja kuunnella. Tämä ei tokikaan sulje teitä pois tytön elämästä, mutta auttaa jakamaan vastuuta useammalle taholle, eikä sinulle jää kaikkea.

Tyttö kyllä tietää äitinsä alkoholismista, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta todennäköisesti hän ei siitä paljoa tule puhumaan eikä häntä saa siihen pakottaa. Parempi on, kun hän teillä ollessaan saa keskittyä muihin asioihin ja puhua koulusta, kavereista ja muusta normaalista. Kännäämistä ja viinapulloja hän kerkeää kyllä murehtia tarpeeksi kotona ollessaan, valitettavasti.
 
Tottakai 12-vuotias tyttö huomaakin jo =) ei sekään mikään tyhmä ole. Jo 8-vuotias on tietoinen tuollaisesta. Eivät lapset niin tyhmiä ole. Ota asia puheeksi, samalla helpotat tytön oloa. Tyttö voi syyttää kaikesta jopa itseään!
 
Ketjua sen enenpää lukematta, niin mulle voi pistää yv:n Itse olen alkoholistiperheestä. Kaikkein eniten maailmassa pienempänä halusin, että läheiset puhuisivat asiasta, kertoisivat että he tietävät, että se ei heidänkään mielestä ole normaalia. Että se ei ole minun syytäni.
 
wendy
Sulla on kultainen sydän, ap! Teet kyllä aivan varmasti oikein, enemmänkin, kuin pitäisi. Sellaista ei nykyään kovin usein näe. Tytöllä on ns. lasinen lapsuus. Tuli mieleen, että toivottavasti äiti ei raahaa kotiin mitään ryyppyseurueita kaiken muun karmean lisäksi. :(
 

Yhteistyössä