Missä menee mielestäsi raja?
Istuin eilen aamulla junassa, olin menossa yliopistolle. Minulle vieras ihminen kuikuilee toiselta puolelta, ja tulee selittämään:
- Hei moi! Minulle tilattiin sieltä Tapiolasta vai olikohan se sittenkin Jumbosta se ja se tavara, niin että jokohan sen vois tänään iltapäivästä käydä noutamassa teiltä keskustasta??
Tuijotin silmät pyöreinä, kunnes tajusin ylipäätään, että rouva oli käynyt edellisessä työpaikassani ostoksilla (en edelleenkään tunnistanut tätä naista, mutta ilmeisesti hän on sitten joskus spotannut mut työvaatteissa...)
Vastasin sitten että asia selvinnee kysymällä sieltä paikan päältä, kun mä en ole nyt töissä vaan mä istun tässä junassa!
Rouva hölmistyi ja meni takaisin omaan loossiinsa istumaan, sen näköisenä että aikoo pian kirjoittaa kiukkusta asiakaspalautetta. Mutta hei, ei kai mun tarvitse alkaa tehdä mitään selvitystä ventovieraille, että mä opiskelen nyt, enkä ole edes kyseisen yrityksen palveluksessa.
Kerroin tästä keissistä sitten entiselle työkaverille, joka myötätuntoisena kuunteli ja tunnisti asiakastyypin Joillain tosiaan on tyyli olla hieman liian tuttavallisia, ja unohtavat ettei me kuitenkaan olla asiakkaiden kavereita, vaikka löydettäisiinkin juuri sopivia tuotteita... Se vähän niin kuin kuuluu työnkuvaan... Tämä entinen kollega on kuulemma ottanut linjan, ettei edes tervehdi vakioasiakkaita, mutta meneeköhän se jo liian radikaaliksi? Siis jos joku todellakin vain tervehtii, niin miksei voisi vastata siihen, johan se kuuluu hyviin käytöstapoihinkin.
Istuin eilen aamulla junassa, olin menossa yliopistolle. Minulle vieras ihminen kuikuilee toiselta puolelta, ja tulee selittämään:
- Hei moi! Minulle tilattiin sieltä Tapiolasta vai olikohan se sittenkin Jumbosta se ja se tavara, niin että jokohan sen vois tänään iltapäivästä käydä noutamassa teiltä keskustasta??
Tuijotin silmät pyöreinä, kunnes tajusin ylipäätään, että rouva oli käynyt edellisessä työpaikassani ostoksilla (en edelleenkään tunnistanut tätä naista, mutta ilmeisesti hän on sitten joskus spotannut mut työvaatteissa...)
Vastasin sitten että asia selvinnee kysymällä sieltä paikan päältä, kun mä en ole nyt töissä vaan mä istun tässä junassa!
Rouva hölmistyi ja meni takaisin omaan loossiinsa istumaan, sen näköisenä että aikoo pian kirjoittaa kiukkusta asiakaspalautetta. Mutta hei, ei kai mun tarvitse alkaa tehdä mitään selvitystä ventovieraille, että mä opiskelen nyt, enkä ole edes kyseisen yrityksen palveluksessa.
Kerroin tästä keissistä sitten entiselle työkaverille, joka myötätuntoisena kuunteli ja tunnisti asiakastyypin Joillain tosiaan on tyyli olla hieman liian tuttavallisia, ja unohtavat ettei me kuitenkaan olla asiakkaiden kavereita, vaikka löydettäisiinkin juuri sopivia tuotteita... Se vähän niin kuin kuuluu työnkuvaan... Tämä entinen kollega on kuulemma ottanut linjan, ettei edes tervehdi vakioasiakkaita, mutta meneeköhän se jo liian radikaaliksi? Siis jos joku todellakin vain tervehtii, niin miksei voisi vastata siihen, johan se kuuluu hyviin käytöstapoihinkin.