Tarinani :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Nelospirtti. Juhannus 1975. Oli mennyt ensimmäisen poikaystävän kanssa välit poikki. Hörpin liikaa valkkaria pusikoissa kamuni kanssa ja sekosin jumaisen komeaan poikaan. Se oli siis kuin kreikkalainen jumala... tai ainakin näytti silloin siltä.

Katseltiin kokkoa ja se teki mulle hirveet jälet kaulaan ja huulikin oli turvoksissa. Jossain vaiheessa käsitin, että se linja-auto, jossa tulin juhlapaikalle, oli mennyt jo ajat sitten ja niin oli poikakin.

Kävelin sitten 10 kilsaa ja varastin pyörän yhden kaupan pihasta, semmosen kunnon vempulan.. liekö edes ilmaa kumeissa. Noh.. poljin hirveessä vesisateessa valehtelematta 20 km kotiin. Menin aittaan nukkumaan ja kun mummo tuli joskus 3 aikaan iltapäivällä herättelemään aamupalalle niin olin kuolla. Sudin turvonneeseen huuleeni pinkkiä huulipunaa (meni entistä hirveemmäksi ).

Sitten kun ilmestyin sukulaisteni eteen (olin siis isäni ainokainen ja koko suvun prinsessa ) niin ilmeet oli näkemisen arvoisia. Setä sanoi, että nyt on paree löytää hyvä meriselitys. Selittelin olleeni kolarissa ja että muihinkin sattui.

Häpeän tätä vieläkin ja tää on eka kerta kun kerron tämän.
Pitänee mainita, että silloin olin vielä niin rehellinen, että talutin sen pyöränraadon 3 km:n päähän matkahuoltoon ja laitoin sen linja-autossa menemään sinne, mistä sen varastinkin ja maksoin rahdin...
 
[QUOTE="vieras";25698626]Nelospirtti. Juhannus 1975. Oli mennyt ensimmäisen poikaystävän kanssa välit poikki. Hörpin liikaa valkkaria pusikoissa kamuni kanssa ja sekosin jumaisen komeaan poikaan. Se oli siis kuin kreikkalainen jumala... tai ainakin näytti silloin siltä.

Katseltiin kokkoa ja se teki mulle hirveet jälet kaulaan ja huulikin oli turvoksissa. Jossain vaiheessa käsitin, että se linja-auto, jossa tulin juhlapaikalle, oli mennyt jo ajat sitten ja niin oli poikakin.

Kävelin sitten 10 kilsaa ja varastin pyörän yhden kaupan pihasta, semmosen kunnon vempulan.. liekö edes ilmaa kumeissa. Noh.. poljin hirveessä vesisateessa valehtelematta 20 km kotiin. Menin aittaan nukkumaan ja kun mummo tuli joskus 3 aikaan iltapäivällä herättelemään aamupalalle niin olin kuolla. Sudin turvonneeseen huuleeni pinkkiä huulipunaa (meni entistä hirveemmäksi ).

Sitten kun ilmestyin sukulaisteni eteen (olin siis isäni ainokainen ja koko suvun prinsessa ) niin ilmeet oli näkemisen arvoisia. Setä sanoi, että nyt on paree löytää hyvä meriselitys. Selittelin olleeni kolarissa ja että muihinkin sattui.

Häpeän tätä vieläkin ja tää on eka kerta kun kerron tämän.
Pitänee mainita, että silloin olin vielä niin rehellinen, että talutin sen pyöränraadon 3 km:n päähän matkahuoltoon ja laitoin sen linja-autossa menemään sinne, mistä sen varastinkin ja maksoin rahdin...[/QUOTE]

Ihana tarina! Täällä muuten toinen yhtä yltiörehellinen :D
 
[QUOTE="aloittaja";25698758]Kyllä se tuolla näyttää olevan. Ei enää ole sitä polkua, jota kuljettiin. Puut on kasvaneet metsäksi ja itse rakennus lahonnut.[/QUOTE]

ok. oli vaan semmonen muistikuva että se olis palanu joskus.
muistin väärin vissiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja päätön;25698781:
ok. oli vaan semmonen muistikuva että se olis palanu joskus.
muistin väärin vissiin.

Olikohan Kukonhiekka vai Kisapursi, joka paloi? En enää muista. 4Pirtti oli kyllä mun nuoruuteni The Mesta :D
 
images
 

Yhteistyössä