Tarha vs kotihoito

Haluaisin asiallisen keskustelun tästä aiheesta kiitos.

Elikkäs en halua nyt keskustella aiheesta kumpi parempi paikka vaan siitä millaiset kokemukset teillä on tarhasta ja kotihoidosta? Miten olet kokenut oman hoitosi vaikuttaneen elämääsi? Täällä aina kiistellään noiden kahden väliltä mutta mikä todellisuus?

Itse olen ollut tarhassa ja kotona. Tarhasta on jäänyt tosi hyvät muistot. Ala-asteelle mentäessä tuli paljon kavereita tarhasta samalle luokalle ja osa niistä on vieläkin ystävinä Muistan myös tarhasta ihanat juhlat joissa sai pukeutua keijukaisiksi ja muita hauskoja juttuja kuten naamiaiset ja leikkihetket salissa. Kotihoitokaan ei ollut kamalaa mutta sillon kaipasin kavereita joita sitten olikin illalla aina kotipihassa kun muut olivat päivähoidossa. Meillä siis niin että olimme aina joka kolmas päivä hoidossa kun isällä sellainen työ että oli vapaat meidän lasten kanssa kotona.

En koe että tarha oli huono asia elämässäni.

 

Pikkuisen typerää alkaa puhua jostain tarhasta 20 vuotta sitten ja tämän päivän tarhasta. Että hieman on maailma muuttunut ja tarhat.

 

kaverin tyttö reilu 3v oli tosi kiinni äitissään. Ei osannu yhtään leikkiä muitten lasten kanssa. Kun oli muita lapsia niin halus olla vain äidin sylissä. Päivähoidon aloitettuaan reipastu ihan silmissä ja leikkii nykyään siinä missä muutkin ikäisensä.

 

Pikkuisen typerää alkaa puhua jostain tarhasta 20 vuotta sitten ja tämän päivän tarhasta. Että hieman on maailma muuttunut ja tarhat.

Ovat varmasti ja tarha ainakin parempaan suuntaan. Ja varmasti asiat ovat muuttuneet taas 20 vuoden päästä kun omat lapset laittavat lapsiaan hoitoon. Mutta koen jännäksi ettei kenelläkään ole kokemuksia asiasta vaikka tarhaa ja kotihoitoa joka suunnasta niin mollataan :|

 

Eri lapsilla ja perheillä on erilaiset tarpeet, joten vastakkainasettelu näissä on mielestäni turhaa.

 

Itse olen ollut pph ja päiväkodissa 70-luvulla ja todellakin pelkkiä ihania, iloisia muistoja =) Kuten vaikka perjantain laulu- ja tanssituokio jumppasalissa kun hain aina sitä samaa poikaa kanssani tanssimaan

 

Pikkuisen typerää alkaa puhua jostain tarhasta 20 vuotta sitten ja tämän päivän tarhasta. Että hieman on maailma muuttunut ja tarhat.

Ovat varmasti ja tarha ainakin parempaan suuntaan. Ja varmasti asiat ovat muuttuneet taas 20 vuoden päästä kun omat lapset laittavat lapsiaan hoitoon. Mutta koen jännäksi ettei kenelläkään ole kokemuksia asiasta vaikka tarhaa ja kotihoitoa joka suunnasta niin mollataan :|

parempaan suuntaan, kun ennen sai olla tarha, vaikka siellä ei olisi ollut montakaan lasta?

Nykyisin pitää kuljetella lapsia ympräri kaupunkia.

 

Eri lapsilla ja perheillä on erilaiset tarpeet, joten vastakkainasettelu näissä on mielestäni turhaa.

Ei tässä asetella mitään toisiaan vastaan vaan kyselen kokemuksia molemmista.

 

En ole ollut tarhassa. Todennäköisesti tarhassa olo olisi ollut minulle hyväksi, mutta ikävä kyllä virikepaikkoja ei tainnut 25 vuotta sitten olla.

 

parempaan suuntaan, kun ennen sai olla tarha, vaikka siellä ei olisi ollut montakaan lasta?

Nykyisin pitää kuljetella lapsia ympräri kaupunkia.

Hei nyt en ole kysellyt nykypäivästä vaan siitä millaista olis sillon kun itse olimme hoidossa. Jos et halua vastata kysymyksiin niin ole kiltti äläkä kirjoita tänne enää.

 

Mummo hoiti ensin minu esikouluun asti.Kaipasin kavereita ja niitä retkiä,juhlia ym mihin ne pääsi tarhassa. Muuten en muista koko ajasta mitään sen hyvempää kuin huonompaakaan. Muistan eskariin menon;se oli ihanaa ;pääsi ryhmään ja kavereiden luokse,oli reppu ja omat naulakot.Olen aina ollut ja olen ed. erittäin sosiaalinen ja nautin ihmisistä ja menosta.

 

Päiväkotien parhaita puolia ; sosiaalista seuraa ja oppii toimimaan erillaisten ihmisten kanssa,mitä pienempi sen helpommin "hyväksyy" myös erityislapset ja oppii pitämään niitä "normaaleeina". Myös se että siellä aikuiset ovat omasta tahdosta kouluttautuneet ammattiin on hyvä juttu-äidiksihän voi tulla ilman tutkintoa tai edes haluamista.

 

Mä oon ihan kyllästynyt näihin tarha vastaan päiväkoti-aloituksiin. Ihan oikeesti! Kun ihmisten elämäntilanteet ja perheitten sisäiset tilanteet voi olla NIIIIIN eri, ettei voi lähtee rinnastaa että tää on pirusta ja tää on taivas.
Olkaatte onnellisia, että Suomessa on sosiaalihuolto kuitenkin näinkin hyvällä tolalla, ettei lapsia myydä vaimoiksi tai pedofiileille tai että lapset olisi kadulla. (Siis tarhaikäiset.)

 

Mä oon ihan kyllästynyt näihin tarha vastaan päiväkoti-aloituksiin. Ihan oikeesti! Kun ihmisten elämäntilanteet ja perheitten sisäiset tilanteet voi olla NIIIIIN eri, ettei voi lähtee rinnastaa että tää on pirusta ja tää on taivas.
Olkaatte onnellisia, että Suomessa on sosiaalihuolto kuitenkin näinkin hyvällä tolalla, ettei lapsia myydä vaimoiksi tai pedofiileille tai että lapset olisi kadulla. (Siis tarhaikäiset.)

Luitko alotuksen?

 

Mä olin pph:lla ja seurakunnan kerhossa (vihasin kerhoa), ja katkerana kuuntelin kavereiden kertomuksia päiväkodista. Olisin halunnut päiväkotiin, mutten päässyt - silloinkin ryhmät olivat täynnä, paikkoja oli vaikea saada, ja tulorajatkin taisi olla.

6-vuotiaana pääsin päiväkotiin eskariin ja mulle aukeni taivas.

 

En osaa sanoa, en ole ollut kummassakaan. Päiväkotiin en päässyt, koska siihen aikaan ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kaikki vähänkin parempituloiset joutuivat pysymään kaukana kunnan hoitopaikoista. Olisin halunnut sinne missä kaveritkin olivat.

Mutta sen tiedän, lapsuudessani päiväkodin ryhmät olivat pienempiä ja henkilökuntaa enemmän. Kodinomaista hoitoa oli enemmän.

Oman lapsen kanssa olen kokeillut sekä koti- että päiväkotihoitoa. Nykyiset päiväkodit ovat ok yli 2-vuotiaille, mutta se pienempää en päiväkotiin pistäisi.

 

Mutta sen tiedän, lapsuudessani päiväkodin ryhmät olivat pienempiä ja henkilökuntaa enemmän. Kodinomaista hoitoa oli enemmän.

Oman lapsen kanssa olen kokeillut sekä koti- että päiväkotihoitoa. Nykyiset päiväkodit ovat ok yli 2-vuotiaille, mutta se pienempää en päiväkotiin pistäisi.

No jaa. Meidän pojan ryhmässä (0-3 v) oli esim. tänään 10 lasta, ja tätejä viisi kappaletta . Totesinkin, kun pojan sieltä hain, että hyvin on asiat, ei todellakaan voi valittaa henkilökuntapulasta =)

On toki päiväkoteja ja päiväkoteja... :/

 

Mä olen ollut päiväkodissa. Muistan, että tykkäsin tosi paljon. Hyviä muistoja jäänyt, mä oon ollut sellanen aktiivinen ja sosiaalinen lapsena, muistan kuinka kaipasin sisaruksia (olen ainokainen) ja meidän taloissa ei asunut lapsia. Heh, muistan vieläkin kuinka tykkäsin häärätä pikkukeittiössä..