Tapaamiskriisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja burn out..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

burn out..

Vieras
Nyt tarttis jonkun neuvon, mistä voi lähteä hakemaan apua, sillä lasteni isän kumppani (joka on lähes teini-ikäinen) alkoi riehumaan minulle kun ilmoitin exälle uutta käännettä ensikesän tilanteesta lasten "minulla" olemisen ajasta, joka koki jo toista kuukautta sitten mullistuksen.

No, se pohjustuksesta, tässä vähän lähtökohtia ja sitten tilanteen kehitystä.
1. alkuun minulla oli toivoton työ (yötyö, isällä päivätyö), lapset jäi erossa isän kanssa asumaan kotiimme.
2. sitten pitkään pk-seudulla asunto-ongelma =rahaa ei ollut tarpeeksi suureen asuntoon.
3. tästä järjestelystä on kulunut aikaa 2v ja lapset käyvät koulua alkuperäisestä kodista käsin. (eli ei voida muuttaa lähivanhempaa tuosta noin vain)
4.Olemme uuden kumppanin kanssa asuneet nyt n.5kk uudessa kodissa, jossa on tilaa lapsille, sekä olen saanut yötyön hoidetuksi pois. Tapaamiset on toteutuneet, yllättävät extrat myös, joululomasta meillä reilusti puolet, hiihtoloma kokonaan, viikonloput. Exä ilmoittelee tarpeista ja menoista, jopa sairastumisestaan, jolloin otan lapset.

5. Odotamme meille yhteistä lasta, joka ei tähän tilanteeseen ollut tilattu (eikä kukaan voi abaut kolmekymppistä, vakaassa parisuhteessa, ok työpaikassa ja elämä kunnossa olevaa ihmistä edellyttää abortoimaan ei-toivottua lasta, vaikkei se vuosikalenteriin olisi mahtunutkaan)
6. Tulevalla lapsella on todettu poikkeama, josta voi selvitä pienellä leikkauksella ja jopa alle kuukauden sairaalajaksolla, mutta koska ultrat ei 100% kaikkea varmista, homma voi olla pahempi ja pisin aika mitä nyt äkkiseltään vastaavissa hommissa on ollu yhtäjaksoista sairaalassa olemista syntymän jälkeen oli 9kk.. eli emme sitä tilannetta voi kuin arvailla.
7. Lapsen syntymä osuu kesälomajaksolle ja tietenkään alkuperäinen suunnitelma lasten kesälomasta ei toteudukkaan. Suullisesti sovittuna kesälomasta olisi ollut minun luonani 2 viikkoa ja niitä vapaa-päiviä, joita normaalisti työnohella on. Nyt kuitenkin exän kumppani on vaatimassa, että pidän lapsia heiden suunnitteleman loman aikaan, joka alkaa n. viikko lasketunajan jälkeen. Lasten isä ei tästä ole pahemmin kommunikoinut ja kun hänelle kerroin hyvin yksityiskohtaisesti, miten kaoottinen tilanteemme tulevan vauvan suhteen on, hän tuntui asian ymmärtävän ja yhteistuumin mietimme ketä meillä on, joille lapsia heidän lomansa ajaksi voisi jättää, jos me olemme sairaalassa. Ja tästä ajasta ei ole sovittu aiemmin, eikä lyöty lukkoon mitään.
8. Lasten muista hoitajista muutama vaihtoehto karsiutui pois, huume hommien takia, oli miten oli, oli kuka oli, mutta en salli kenenkään huumausaineiden kanssa pelaavan olla lasteni kanssa! Eli minun puolelta ei jää kuin yksi aikuinen, joka voisi olla lasten kanssa ja hänen kohdallaan on sellainen ongelma, että on ihan vakituisessa työssä ja siellä lomat jaetaan, kuinka jaetaan. Eihän meistä kukaan voi saada aina lomaansa haluamaan aikana, kun myös muilla ihmisillä on tarvetta saada tiettyihin aikoihin lomia!
9. Exälle tästä hommasta ilmoitettiin 6kk ennen heiden suunnitteleman loman ajankohtaa ja katsoisin, että pitäisi olla mahdollista muokata lomanajankohtaa.
10. Exä ei ole ottanut mitään yhteyttä, vaikka hänelle on lähetetty yhteydenottopyyntöjä.

Mikä taho tän homman selvittää ja kenen vastuulla on lastenhoito? Ja jos exä kumppaneineen on varannut jonkun matkan ja 6kk ennen tätä saavat tietoonsa, että sairaalassa olon ja vauvan tilanteen takia ei voidakkaan HEIDÄN määrittelemällä ajanjaksolla olla lasten kanssa, voiko he vaatia tai saada läpi juridisesti jotain vahingonkorvauksia minulta? Ja voiko exän kumppania juridisesti estää ottamasta minuun yhteyttä, kun hänellä ei ole lasten huoltoon mitään osaa tai arpaa -exä voi hänelle antaa lapset hoidettavaksi, ihan niinkuin hän voi antaa lapsia hoitaa vaikka ystävänsä, sukulaisensa jne. Voimavarat kun ei riitä siihen, että puhelimeen tulee haukkumisviestejä ja "musta on kiva vittuilla sulle, jne" viestejä, kun käydään kuitenkin läpi yhtä paskimmista elämäntilanteista mitä vaan voi olla. Oma kumppanini ei puutu lasten asioihin ollenkaan, se vaan pidättää kiukkuaan. Tai ei puutu lapsia koskeviin päätöksiin tai muuttuviin tilnateisiin mitenkään, jos jokin menee työvuorojen kanssa ristiin, hoitaa lapset, ostaa tapaamisaikoina ylimääräiset ruuat jne. ja on jopa maksanut vaate yms. hankintoja, vaikka meillä kyllä on aiheesta aika selkeästi sovittukin, että se on mun juttu, vähän niinkuin sen menneen elämän lainajutut on sen juttu (vaikka toki, jos sen tilillä ei oo mitään, kyllä mun tililtä sinne siirtyy rahaa). Eli siis hän ei puutu asioihin, joihin ei kuulu puuttuakkaan, mutta toimii kuin toinen vanhempi kun on lasten kanssa. Exääni hän inhoaa, muttei sitä sille ääneen sanoisi koskaan ja käyttäytyy aina asiallisesti.
-niinkuin pitääkin.

Harmi, ettei toimi toistepäin. Itse olen vaan niellyt ja ollut, että ei kuulu minulle ja en saa puuttua exän ja sen kumppanin touhuihin, vaikka lapset soittelee usein, että on kaksin koko päivän ja kertoileevat aikuisten tappeluista, baarireissuista (lapsilla on silloin kyllä aina aikuinen hoitamassa). Ainoa, mihin olen puuttunut tyyliin, että "ei kuulosta kamalan hyvältä", jos lapsi on kipeä ja hänet ja muut käsketään omiin huoneisiin ja jatketaan unia iltapäivän lopulla. Ei jaksaisi riidellä ja tapella ja sotkea välejä, mutta jokin raja on kaikessa.

Kauhean pitkä ja varmasti epäselkeä vuodatus, mutta pointti siis oli, että voiko jos aletaan ensikesästä tappelemaan käräjillä homma kaatua niskaani, vaikka tilanne on tälläinen? Tietysti on täysin mahdollista, että kesään mennessä asiat muuttuu toisessa päässä, vastahan pariskunta palasi yhteen viimevuoden toisen eron jälkeen (jota ennen exän kumppani soitti, että lapset pitäisi hyvästellä, kuulostaen siltä, että tarkoitus on mennä junan alle..)

Arvatkaa alanko neuvotella lastenvalvojalla ensi kerran käynnillä lasten lähivanhemmuuden muuttamisesta? Mutta sekin menee pieleen, jos ei ole mahdollista ennen ensi lukukauden alkua, sillä uuteen kouluun muuttaminen on todella rankka paikka lapsille ja isässähän ei mitään vikaa sinäänsä ole, mitä nyt työajat vaan ei ole parhaat mahdolliset.
 
..ja uutena naisena on äärimmäisen vaikeaa ja raskasta olla isän ja lasten kanssa ja en missään määrin olisi halunnut vaikuttaa tai puuttua joka helkkarin asioihin, ettei tule tällästä nyksä-eksä kaaosta, mistä aina saa lukea helkkaristi.

Kuitenkin lasten vanhemmat hoitaa lastenasiat, uusilta ei voi edellyttää mitään. Ihan ok, jos lapsilla on useita turvallisia aikuisia läsnä elämässä, mutta tämän exän naisen käytös nyt ihan oo ok.
 
Jos tähän mietitään tilanne, että isä olisitkin sinä ja äidillä olisivat lapset, niin asiassa ei olisi mitään epäselvyyttä, eikä mistään korvauksista olisi puhettakaan, jos lapsia ei ota silloin kun on on pikkuinen sairaalassa. Sellaiset höpötykset voi jättää omaan arvoonsa ja käskeä eksääsi ja tyttöä kasvamaan aikuisiksi.

Lasten asuminen isällään on vieläkin tabu, joten en osaa sanoa, vaikka huoltajuuskysymyksissä olisit näinkin pitkän ajan kuluttua hieman alakynnessä. Siitä ei kuitenkaan tule mitään miinuspisteitä, jos et selkeästi hankalassa tilanteessa lapsia voi hoitaa. Sitäkään en usko, että lukuvuoden kesken muuttaminen kovin vaikeammaksi lasten muuttoa tekisi, joten älä stressaa itseäsi turhaan takarajalla. Vähän surettaa se, ettet ole tarpeeksi puuttunut lasten oloihin. Jotenkin kuulostaa siltä, että olet käytännöllisyyden vuoksi joutunut lapsista luopumaan ja käytännöllisyyden vuoksi nytkin täytyy olla vielä hetken hiljaa. Toivottavasti asiat muuttuvat parempaan suuntaan. Voimia!
 
Vaikea tilanne mutta sitä vaan ajattelen että onko sinusta ap kohtuullista että exsäsi ei voi mitenkään suunnitella lomaansa sinun asioidesi vuoksi. Loman siirtäminen ei välttämättä muuta tilannetta koska lapsi harvemmin syntyy just sinä päivänä kun on laskettuaika.
 
Lasten hoito on sen vastuulla jonka luona lapset virallisesti asuvat eli ymmärsin että isän luona.
Kirjoituksesta jotenkin tuli olo että isänsä luona heillä on vakaammat olot kun taas sinulla koko elämä on aika kaoottista.En usko että kovin kevein perustein lasten lähihuoltajuutta lähdetään muuttamaan kun alunperinkin jo ovat jääneet isälle ja aika kauan aikaa jo siellä asuneet ja kaikki on käsittääkseni sujunut hyvin siellä.Lähihuoltajan vaihtamiseen on oltava pätevät syyt eikä se ettet tule exäsi uuden naisen kanssa toimeen ole pätevä syy.
 
Kyllä sinulla on velvollisuus huolehtia lapsesta kuten on sovittu kesälomalla. Expuolisosi voi viime kädessä vaatia vahingonkorvausta (esim jos on matka varattuna) jos teet oharin. Exäsi kumppani käyttäytyy asiattomasti mutta kyllä sinäkin jos aiot jättää lapsia hoitamatta sopimatta asiasta. Vastuu lapsista on yhtälailla etävanhemmalla kuin lähivanhemmalla. En ihan ymmärrä miksi harkitset lähihuoltajuutta jos et edes etävanhempana selviydy lastenhoidosta.
 
eli mulla(äiti olen siis) on lähihuoltajuus. Niin isällä ei ole mitään velvollisuuksia ottaa lapsia luokseen jos ei vaikkapa nyt just huvita.
eli jos sulla tilanne et lasten isä lähihuoltaja niin sen on vaan lapset hoidettava sillon kun sulle ei sovi.
mulla nuissa sotkuissa menny yks viikonloppuduuni sivu suun ja monet monituiset kerrat jääny omat suunnitelmat toteuttamatta kun isukki onkin viime kädessä päättäny olla ottamatta muksuja.
pitemmässä juoksussahan kaikkea voi muuttaa lastenvalvojan luona. mutta harvoin nyt yhestä jutusta tekevät asioille mitää.
mä kanss toisen lapsen synnytyksen lähestyessä mietin et minne laittaa esikoinen(sillon siis 2v) kun isä ilmotti et hän ei lasta hoida, mun vanhemmat eivät saa ottaa lasta(siis ei antanu lupaa, olis kuulemma pois hakenu, ja vanhemmat siis ihan normeja). kunhan kiusas mua viimesee asti.
soittelin sosiaalitoimistoon ja sanovat et ei muuta mahdollisuutta kun et lapsi menee lastenkotiin. ei ole mitään hoitajia 24/7 kaupungilla.
ja siis sillon oltiin vielä naimisissa isän kanssa niin olis ollu oikeus hakea lapsi mummolasta pois.
mut et kaikista kurjintahan toi aina lapsille et joutuvat moiseen välikappaleeks.
koska loppupeleissähän tos riitelee aikuiset omista asioistaan.
ja sit jos ei muuta niin, laitat nykyisen olemaan lasten kanssa kotona ja ite sairaalassa vauvan kanssa. ei ehkä kivaa, mutta kaikki hengissä sit kuiteskii..........
 
[QUOTE="näin meillä";23369220]eli mulla(äiti olen siis) on lähihuoltajuus. Niin isällä ei ole mitään velvollisuuksia ottaa lapsia luokseen jos ei vaikkapa nyt just huvita.
eli jos sulla tilanne et lasten isä lähihuoltaja niin sen on vaan lapset hoidettava sillon kun sulle ei sovi.......[/QUOTE]

Tarkennukseksi tuohon, kyllä huoltajilla (sekä etällä että lähillä) on velvollisuus hoitaa lapsia kuten on sovittu. Mutta jos lähivanhempi (tai etä) tekee oharit niin ei ole keinoja pakottaa häntä toimimaan sopimuksen mukaisesti. Ainoa mitä etävanhempi (tai lähi) voi tehdä on hakea vahingonkorvausta jos esimerkiksi matka jää väliin.
 
Tarkennukseksi tuohon, kyllä huoltajilla (sekä etällä että lähillä) on velvollisuus hoitaa lapsia kuten on sovittu. Mutta jos lähivanhempi (tai etä) tekee oharit niin ei ole keinoja pakottaa häntä toimimaan sopimuksen mukaisesti. Ainoa mitä etävanhempi (tai lähi) voi tehdä on hakea vahingonkorvausta jos esimerkiksi matka jää väliin.

Kyllä meillä on miehellä etävanhempana vain ja ainoastaan oikeuksia, ei velvollisuuksia. Sovittujakaan päiviä ei ole pakko pitää vaan voi juurikin perua, jos ei haluaisi lasta luokseen. Ei mitään korvausvelvollisuuttakaan siis.
 
Ap siis oli suusanallisesti jo sopinut lasten kesälomasta läihihuoltajan kanssa? Jos näin, niin minä katson asian niin että silloin se on myös ap:n harteilla loma hoitaa, jos ei itse pysty lasten kanssa olemaan on ap:n hankittava hoitaja lapsille.
 
Mietitäänpäs. Lasten kesäloma on koulusta 2,5kk. Isä on lähivanhempi, eli vastuussa koko kesälomasta. Alustavasti on sovittu vain etävanhemman töiden lomaan sopivat lomapäivät milloin lapset ovat äidillään.

Isä varaa matkan. 2vk. Aikaa se puolisen vuotta vielä. Päiviäkään ei ole sopinut tarkasti äidin kanssa koska lapset ovat siellä. Kumpi vastaa että lapsilla on hoito? Isä. Jos tilanne olisi päinvastainen, äiti kyllä vastaa, jos isällä on este. Ja eiköhän sairaana syntyväksi pelätty vauva, jonka ensiviikoista ei voi tällä hetkellä kuin arvailla, ole tarpeeksi hyvä este ettei mitään pysyvää voi sopia!

Ja tietääkseni vain vanhemmat keskenään, ei uudet puolisot (eihän heillä huoltajuuttakaan ole), sopivat nämä tapaamispäivät. Jos isä on ymmärtänyt ettei lapsien hoito ole takuuvarmaa että onnistuu äidillä ja vieläpä miksi, pitää isän ihan itse etsiä se varahoitopaikka. Tämä uusi puoliso (isän) saisi opetella ihan itse käytöstapoja.

Jos oikein hankalaksi menee niin sitten piipahdus lastenvalvojalla sopimassa kesän kuviot. Sillä järkikin jo sanoo ettet voi olla yhtä aikaa sairaalassa (edes synnyttämässä) ja hoitaa lapsia.
 

Yhteistyössä