V
vieras
Vieras
mä olen viimeiset 11 vuotta elänyt toisten ehdoilla. Olen ollut äiti, tehnyt aamupalat, ruuat, välipalat, leikittänyt, pessyt, vaipattanut, hoitanut, hoivannut, huolehtinut lasten kaikista tarpeista, lohduttanut, nukuttanut, ulkoiluttanut, kuunnellut surut ja kuunnellut kiukut, ymmärtänyt.
Lista olisi loputon jos sitä vielä jatkaisin.
Olen ollut myös vaimo, yrittänyt ymmärtää, kaivannut hellyttä ja jutteluseuraa, antanut seksiä silloinkin kun itse en sitä niin olisi halunnut, herännyt aina ensin aamuisin laittamaan aamupalaa (okei, on miehenikin herännyt ehkä 10 kertaa ennen minua laittamaan aamupalaa itselleen ) luopunut harrastuksistani lapsieni ja mieheni harrastuksien takia, koska ei olisi aikaa enää harrastaa kuin keskellä yötä, ruokkinut myös mieheni, huolehtinut pyykeistä ja tämäkin lista olisi loputon jos jatkaisin.
Olen myös palkkatyössä jossa pesen, siivoan, autan, ymmärrän, huolehdin ruokailusta, välipalasta (vaikka se ei minulle kuulukkaan, mutta kun sitä minulta aina kysytään ) autan aina mihin minua pyydetäänkin koska se kuuluu työnkuvaani ja tänään..
..tänään sen tajusin, että mä taidan olla ihan totaalisen uupunut tähän toisten palvelimiseeen ja oman itseni unohtamiseen ja mistä sen ymmärsin ?
siitä että odotin tätä joululomaa kuin kuuta nousevaa kun sitten mulla on kerrankin aikaa kunnolla lapsilleni ja voin tehdä asioita mitä en ole töiltäni ehtinyt, mutta..
Arvatkaas mitä ?
Mä en ole saannut mitään aikaiseksi, mä olen ollut niin totaalisen väsynyt, että on meinannut itku päästä kun en ole nauttinut tästä lomasta yhtään ja kohta taas takaisin töihin ja samaan oravanpyörään.
Kiitos kun jaksoit lukea=)
Lista olisi loputon jos sitä vielä jatkaisin.
Olen ollut myös vaimo, yrittänyt ymmärtää, kaivannut hellyttä ja jutteluseuraa, antanut seksiä silloinkin kun itse en sitä niin olisi halunnut, herännyt aina ensin aamuisin laittamaan aamupalaa (okei, on miehenikin herännyt ehkä 10 kertaa ennen minua laittamaan aamupalaa itselleen ) luopunut harrastuksistani lapsieni ja mieheni harrastuksien takia, koska ei olisi aikaa enää harrastaa kuin keskellä yötä, ruokkinut myös mieheni, huolehtinut pyykeistä ja tämäkin lista olisi loputon jos jatkaisin.
Olen myös palkkatyössä jossa pesen, siivoan, autan, ymmärrän, huolehdin ruokailusta, välipalasta (vaikka se ei minulle kuulukkaan, mutta kun sitä minulta aina kysytään ) autan aina mihin minua pyydetäänkin koska se kuuluu työnkuvaani ja tänään..
..tänään sen tajusin, että mä taidan olla ihan totaalisen uupunut tähän toisten palvelimiseeen ja oman itseni unohtamiseen ja mistä sen ymmärsin ?
siitä että odotin tätä joululomaa kuin kuuta nousevaa kun sitten mulla on kerrankin aikaa kunnolla lapsilleni ja voin tehdä asioita mitä en ole töiltäni ehtinyt, mutta..
Arvatkaas mitä ?
Mä en ole saannut mitään aikaiseksi, mä olen ollut niin totaalisen väsynyt, että on meinannut itku päästä kun en ole nauttinut tästä lomasta yhtään ja kohta taas takaisin töihin ja samaan oravanpyörään.
Kiitos kun jaksoit lukea=)
