Inhimillinen tekijä
TV2 klo 22.05
YLE TV2 keskiviikkona 29.10.
Inhimillinen tekijä:
Pitkät jäähyväiset
- Lapsen kuolemasta ei ole tarkoituskaan selvitä, jos se tarkoittaa lapsen unohtamista. Näin sanoo illan Inhimillisessä tekijässä kirjailija Juha Vakkuri, jonka Karo-pojan kuolemasta on kymmenen vuotta. Karo kuoli syöpään 15-vuotiaana.
Inhimillisen tekijän toisen vieraan, kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen tytär Iina menehtyi taannuttavaan, harvinaiseen LINCL-sairauteen. Iina oli 14-vuotias kuollessaan. Ohjelman kolmantena vieraana on filosofi Leena Vilkka, jonka tytär Tekla menehtyi aivorungon syöpään runsaat kaksi vuotta sitten.
Helena Itkonen tarttuu illan Inhimillisessä tekijässä vaikeaan aiheeseen: lapsen kuolemaan. Illan keskustelu on rauhallinen, vieraille annetaan tilaa. Leena Vilkka ja Anne-Mari Virolainen kuvaavat, miltä tuntuu saada diagnoosi, joka merkitsee lapselle kuolemantuomiota.
Ohjelmassa keskustellaan siitä, miten perheen arki järjestyy, kun yksi lapsista on vakavasti sairas. Jokaiselle keskustelijalle lääkäri oli antanut tärkeän neuvon huolehtia perheen arjesta ja perheen terveiden jäsenten jaksamisesta. Lapsen vakava sairaus suistaa perheen arjen helposti pois raiteiltaan ja kiristää myös vanhempien välejä.
Vieraat puhuvat myös kateudesta ja vihasta sekä ärtymyksestä, jota toivoton tilanne herättää. Silti vanhemmat kertovat, että toivosta ei halua luopua ennen kuin vasta viimeisellä hetkellä.
- Pelko katoaa toivon kanssa samalla hetkellä, sanoo Juha Vakkuri.
- Mikään ei ole enää pelkäämisen arvoista.
Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mistä perheet ovat saaneet iloa ja voimaa ja mitkä asiat olivat auttaneet jaksamaan. Vieraat kertovat, miten suru lapsen kuolemasta muuttuu vuosien saatossa. Menetetty lapsi on edelleen perheen puheissa ja elämässä läsnä. Ystävät alkavat unohtaa ja kahvipöydässä tulee kiusallisia tilanteita, kun menetetty lapsi tulee puheeksi.
Vaikeaa aihettaan illan Inhimillinen tekijä käsittelee hienotunteisesti. Vieraat kertovat rauhallisesti kokemuksistaan. Ohjelmassa todetaan, että surusta voi nousta myös uudenlainen elämänilo.
TV2 klo 22.05
YLE TV2 keskiviikkona 29.10.
Inhimillinen tekijä:
Pitkät jäähyväiset
- Lapsen kuolemasta ei ole tarkoituskaan selvitä, jos se tarkoittaa lapsen unohtamista. Näin sanoo illan Inhimillisessä tekijässä kirjailija Juha Vakkuri, jonka Karo-pojan kuolemasta on kymmenen vuotta. Karo kuoli syöpään 15-vuotiaana.
Inhimillisen tekijän toisen vieraan, kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen tytär Iina menehtyi taannuttavaan, harvinaiseen LINCL-sairauteen. Iina oli 14-vuotias kuollessaan. Ohjelman kolmantena vieraana on filosofi Leena Vilkka, jonka tytär Tekla menehtyi aivorungon syöpään runsaat kaksi vuotta sitten.
Helena Itkonen tarttuu illan Inhimillisessä tekijässä vaikeaan aiheeseen: lapsen kuolemaan. Illan keskustelu on rauhallinen, vieraille annetaan tilaa. Leena Vilkka ja Anne-Mari Virolainen kuvaavat, miltä tuntuu saada diagnoosi, joka merkitsee lapselle kuolemantuomiota.
Ohjelmassa keskustellaan siitä, miten perheen arki järjestyy, kun yksi lapsista on vakavasti sairas. Jokaiselle keskustelijalle lääkäri oli antanut tärkeän neuvon huolehtia perheen arjesta ja perheen terveiden jäsenten jaksamisesta. Lapsen vakava sairaus suistaa perheen arjen helposti pois raiteiltaan ja kiristää myös vanhempien välejä.
Vieraat puhuvat myös kateudesta ja vihasta sekä ärtymyksestä, jota toivoton tilanne herättää. Silti vanhemmat kertovat, että toivosta ei halua luopua ennen kuin vasta viimeisellä hetkellä.
- Pelko katoaa toivon kanssa samalla hetkellä, sanoo Juha Vakkuri.
- Mikään ei ole enää pelkäämisen arvoista.
Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mistä perheet ovat saaneet iloa ja voimaa ja mitkä asiat olivat auttaneet jaksamaan. Vieraat kertovat, miten suru lapsen kuolemasta muuttuu vuosien saatossa. Menetetty lapsi on edelleen perheen puheissa ja elämässä läsnä. Ystävät alkavat unohtaa ja kahvipöydässä tulee kiusallisia tilanteita, kun menetetty lapsi tulee puheeksi.
Vaikeaa aihettaan illan Inhimillinen tekijä käsittelee hienotunteisesti. Vieraat kertovat rauhallisesti kokemuksistaan. Ohjelmassa todetaan, että surusta voi nousta myös uudenlainen elämänilo.
