Tänään tuli se päivä kun ensimmäisen kerra häpesin omaa lastani. :D

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tehimiini harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tehimiini harmaana

Vieras
Siis en tietenkään mitenkään perusteellisesti, mutta kyllä mua oikeasti nolotti aika paljon, vaikka tiesin mistä tuo touhu johtui.

Oltiin siis tänään ekaa kertaa muskarissa 1v 7kk pojan kanssa. Yleensä tuo poika on hyväntuulinen, poikkeuksellisen tottelevainen (ainakin taaperoksi) ja muutenkin mukava heppu. Mutta tänään meni kaikki ihan överiksi. Yleensä poika herää kasin aikohin, mutta tänään päättikin herätä jo kello kuusi. Mua harmitti se jo aamulla, koska toi muskari on sellaiseen aikaan että me myöhästytään pojan päikkäreistä tunnin verran. Eli joutuikin sitten tänään valvomaan aamulla 2h pidempään kuin yleensä ennen päikkyjä, ja sen kyllä huomas. :D

Siellä muskarissa tuosta kuoriutui oikein kunnon riiviö. Hetkeäkään ei ois pysynyt sylissä, tai edes mun lähellä, vaan rimpuili, kiemurteli, valui ja kirkui koko 45min, ja aina välillä pääsi livahtamaan karkuun ja sitten en enää millään meinannut saada kiinni uudestaan. Rauhoittelu, komentaminen, leikkimään ja laulamaan innostaminen, tai yhtään mikään muukaan ei tehonnut. Ja ensimmäisen vartin jälkeen mulla valui jo tuskanhiki valtoimenaan pitkin ostaa ja selkää. Hävetti niin että olin varmaan naamasta ihan punainen, ja muskarin jälkeen koitin tietenkin eteisessä selitellä muille äideille ettei poikani yleensä ole tuollainen, vaan johtuu väsymyksestä. Siihenpä ei sitten kukaan mitään kommentoinutkaan, katsoivan vaan ilmeellä "niin varmaan..." :D

Ai niin, ja tämän kaiken lisäks poika onnistui sotkemaan sellaista jugurttijuomaa haalariinsa kun annoin hänelle välipalaksi sellaisen kävelymatkalle kun tietty lounaskin myöhästyi saman verran kuin päikkrit. Lopputulos oli puolet juomasta pitkin lapsen rinnuksia, ja se haalari näytti siltä kuin lapsi ois joskus 2 viikkoa sit oksentanut siihen mutta mä en ois sitä silti pessyt. Varmaan ajatteli ne muut äidit siellä muskarissa että oon joku narkkariäiti kun lasta ei oo yhtään kasvatettu ja haalarikin on ihan sontanen. :D Että sellanen ensivaikutelma.

P.s. mua ei nyt yhtään sitten lohduta se että tämä tuskin jää ainoaksi kerraksi kun saan tuota lasta hävetä. :D
 
jos ensimmäisen 15 minutin jälkeen olisi tuskan hiki niin lähtisin kotiin ja päästäisin lapsen levolle..ja narkkaäidiksi tuskin epäillään väsynene lapsen takia...
 
No, ennätät vielä varmaan pari kertaa nolostua ennen hänen täysi-ikäisyyttään, ihan voi lyödä vetoa asiasta. Hyvä harjoitella näillä pienillä asiaankuuluvilla jutuilla.

Mutta kuten toi sun jo sanoi: miksi annoit lapsen häiritä muita heidän muskarituntinsa ajan?
 
[QUOTE="sun";25460782]Mikset lähteny pois muskarista kun lapsi ei rauhoittunut? Oisivat toiset ainakin saaneet nauttia tunnistaan.[/QUOTE]

No mä koitin kyllä sanoa että meidän ois varmaan parempi lähteä kotiin rauhoittumaan, mutta ohjaaja oli sitä mieltä että ei missään nimessa, että onhan se ymmärrettävää ettei toinen oikein tajua mitä pitäis tehdä kun oli tosiaan ekaa kertaa koko elämässään muskarissa. Itsehän olisin tietenkin mielelläni tuossa tilanteessa vaan liuennut paikalta. :D

Noh, toivotaan että ens kerta menee jo paremmin. :)
 
Me oltais ja ollankin lähdetty vastaavassa tilanteessa kesken pois muskarista. Minka ihmeen takia siellä pitää olla kun lapsi ei selvästikkään tykkää (vaikka yleensä onkin onneissaan) ja syy on tiedossa?
 
Mua hävettäis tuos tilantees sun tekemiset, ei sen lapsen.
Miksi ihmees et vieny lasta kotiin, vaan jäit pilaamaan muidenki muskarihetken..Siitä ne ilmeet tais lähinnä kertoo...
 
No mä koitin kyllä sanoa että meidän ois varmaan parempi lähteä kotiin rauhoittumaan, mutta ohjaaja oli sitä mieltä että ei missään nimessa, että onhan se ymmärrettävää ettei toinen oikein tajua mitä pitäis tehdä kun oli tosiaan ekaa kertaa koko elämässään muskarissa. Itsehän olisin tietenkin mielelläni tuossa tilanteessa vaan liuennut paikalta. :D

Noh, toivotaan että ens kerta menee jo paremmin. :)

Ens kerta menee varmasti paremmin, mutta minäkin ihmettelen että miksette vain lähteneet pois. Ohjaajahan ei tunne poikasi rytmejä saati tiedä millainen poika on "normaalisti", joten antaisin hänen kehoituksilleen vähemmän painoarvoa.

Ja kyllä, lasta saa "hävetä" jatkossakin, mutta sehän tästä elämästä tekeekin niin rikasta. Kun ei koskaan tiedä millanen päivä tulee :)
 
[QUOTE="vieras";25460810]Jos teillä on noin tarkat rutiinit, tiesit varmaan jo etukäteen, että odotettavissa on ongelmia?[/QUOTE]

No ei meillä mitenkään ihan himotarkat rutiinit ole, sen tunnin venymisen poika olis varmaan kestänyt ihan fine, mutta sitten kun heräsikin jo kuuden aikaan niin meni vähän liian pitkäks tuo valvominen. Ois tosiaan vaan pitänyt luottaa intuitioon, mutta siks halusin kumminkin mennä kun ei päästy ekalle kerralle kun tää lukukausi alkoi, koska poika oli kipee. Olis musta ollut kurjaa olla pois kaksi ekaa kertaa.

Mutta joo, sori tää avaus, ja sori kaikille jotka ei paikalla edes ollutkaan etten lähtenyt pois ohjaajan kiellosta huolimatta, olen aika huono äiti kun en tuollaista tajunnut. :(
 
Hei, nou hätä, mun mielestä. Jos siellä muskarissa oli yhtäkään äitiä, joilla oli lapsia (!!??) niin varmasti ymmärtivät, mitä tuon ikäiset osaa tehdä, jos sille päälle sattuvat. Miten voi olettaa, että alle 2 vee osaa olla joka paikassa, kaiken aikaa, hienosti?!

Mua olis ehkä hymyilyttänyt, jos olisin ollut samassa ryhmässä teidän kanssa. Itselläni on 1v10kk kaksoset ja, no, meno on vähän lennokasta välillä... :)
 
Me oltais ja ollankin lähdetty vastaavassa tilanteessa kesken pois muskarista. Minka ihmeen takia siellä pitää olla kun lapsi ei selvästikkään tykkää (vaikka yleensä onkin onneissaan) ja syy on tiedossa?

Juu, no onneks oot parempi äiti kuin minä. Ei mulla oo mitään hajua voiko tollasista harrastusasioista lähteä vaan menemään kesken kaiken.

Ja ehkä huonosti ilmaisin alunperinkin, poika ei siis ollut missään vaiheessa kiukkuinen, vihainen tai raivonnut, vaan ei vaan malttanut pysyä paikoillaan, osallistua leikkeihin ja lauluihin saatika totella mua kun oli väsynyt ja kiinnostunut niistä muista lapsista. Ja se kiljuminenkin oli sellaista iloista huudahtelua, ja muutenkin lähinnä nauroi mulle kun yritin saada tyypin aisoihin. Ei siis ollut kyse siitä ettäkö se muskari ois ollut jotenkin vastenmielinen, hänellä ei vaan keskittyminen ja rauhoittuminen enää toimineet tarpeeksi.
 
Anna juosta siellä muskarissa (lasten harrastus, lasten ehdoilla), ei kukaan voi odottaa että taapero pysyy kiltisti paikoillaan, kunhan ei hajota paikkoja niin antaa liikkua!

Olisiko ollut mahdollista ottaa pienet päikyt ennen muskaria?
 
Se on murheellista kun ei kuvitelmat äidin ja lapsen yhteisestä saumattomasta harrastusmukavuudesta kohtaa.
Kävelitkö lapsen kanssa, mikset päästänyt häntä sylistäsi tutkimaan paikkoja ja antanut hänen sitä kautta rauhoittua?

Tuon ikäinen ei tee väärin, hänen vanhempansa voivat sen sijaan toimia hupsusti.
 
Heh, uskon että hiukan nolotti. :) Ehkä sitten seuraavalla kerralla menee paremmin, toivotaan.

Itse saan joka kerta "hävetä" omaa 2v lastani kun käydään lähikaupassa. Se siellä huutelee vieraille ihmisille, tervehtii kaikkia, sanoo naisia mummoiksi jne... Lisäksi matkii kovaan ääneen ihmisten naurua tai yskimistä. Jos kassa yrittää puhua jollekkin toiselle asiakkaalle, huutaa lapseni vieressä "TÄTI! TÄTI!". Minkäs teet, pakkohan se on kaupassa käydä. :)
 
[QUOTE="noh";25460950]Se on murheellista kun ei kuvitelmat äidin ja lapsen yhteisestä saumattomasta harrastusmukavuudesta kohtaa.
Kävelitkö lapsen kanssa, mikset päästänyt häntä sylistäsi tutkimaan paikkoja ja antanut hänen sitä kautta rauhoittua?

Tuon ikäinen ei tee väärin, hänen vanhempansa voivat sen sijaan toimia hupsusti.[/QUOTE]

Tottakai annoin myös olla lattialla ja tutkia paikkoja, mutta jos kaikki muut koittaa leikkiä ja laulaa, niin kai se ois suotavaa että se lapsi edes pysyy siinä mun lähistöllä eikä juokse kuin joku maratoonari ympäri huonetta 45min.

Ja kyllä se poika nyt jonnin verran onnistui myös osallistumaan siihen ihan muskarointiin, mutta pääasiassa ois vaan mielummin vaeltanut, juossut ja leikkinyt muiden lasten kanssa.

Ja siis juu, lähinnä itseäni hävetti kun tuntui että muut ajatteli etten saa yhtään pidettyä lasta kurissa, vaikka oikeasti asia ei ole niin, vaan päin vastoin mm. sukulaiset on ihmetelleet että ihan oikeastiko tuo poika tottelee sua noin hyvin.
 
Ihana päivä sinulle! Opit, että lapsi ei ole kauko-ohjattava!

Terve häpeän tunne ei ole koskaan pahasta. Muskari-opettaja olisi tietysti voinut oloanne helpottaa kertomalla, että onhan tässä ryhmässä se kiintiökonttaaja tälläkin kertaa, saa nähdä kenen vuoro on tulevalla viikolla.
 
mun isä oli silloin ku poika oli 2v ja mummolassa hoidossa sanonu mun äitille että sen pitää pyyhkiä pojan perse. Mentii sit kauppaan jossa oli myyjänä mun vanha koulukaveri jota en ollu vuosiin nähny. Oli tosi kiva ku koulukaveri ihasteli "voi sulla on jo ton ikänen lapsi" niin vastauksena kuulu kärryistä "perseperseperse". Nyt on 10v mutta toi on jääny traumaattisimpana mieleen...
 
Eipä tuossa vahinkoa ole päässyt tapahtumaan :D Silloin kun omat lapset oli pieniä, olisin puhtaasti jättänyt väliin jos ja kun tiedän, että lapsi on yliväsynyt jo tuohon aikaan. Mut ajan kanssa.. eiköhän siellä jokaisen lapsi joskus vähän kiukkua.
 

Yhteistyössä