T
tehimiini harmaana
Vieras
Siis en tietenkään mitenkään perusteellisesti, mutta kyllä mua oikeasti nolotti aika paljon, vaikka tiesin mistä tuo touhu johtui.
Oltiin siis tänään ekaa kertaa muskarissa 1v 7kk pojan kanssa. Yleensä tuo poika on hyväntuulinen, poikkeuksellisen tottelevainen (ainakin taaperoksi) ja muutenkin mukava heppu. Mutta tänään meni kaikki ihan överiksi. Yleensä poika herää kasin aikohin, mutta tänään päättikin herätä jo kello kuusi. Mua harmitti se jo aamulla, koska toi muskari on sellaiseen aikaan että me myöhästytään pojan päikkäreistä tunnin verran. Eli joutuikin sitten tänään valvomaan aamulla 2h pidempään kuin yleensä ennen päikkyjä, ja sen kyllä huomas.
Siellä muskarissa tuosta kuoriutui oikein kunnon riiviö. Hetkeäkään ei ois pysynyt sylissä, tai edes mun lähellä, vaan rimpuili, kiemurteli, valui ja kirkui koko 45min, ja aina välillä pääsi livahtamaan karkuun ja sitten en enää millään meinannut saada kiinni uudestaan. Rauhoittelu, komentaminen, leikkimään ja laulamaan innostaminen, tai yhtään mikään muukaan ei tehonnut. Ja ensimmäisen vartin jälkeen mulla valui jo tuskanhiki valtoimenaan pitkin ostaa ja selkää. Hävetti niin että olin varmaan naamasta ihan punainen, ja muskarin jälkeen koitin tietenkin eteisessä selitellä muille äideille ettei poikani yleensä ole tuollainen, vaan johtuu väsymyksestä. Siihenpä ei sitten kukaan mitään kommentoinutkaan, katsoivan vaan ilmeellä "niin varmaan..."
Ai niin, ja tämän kaiken lisäks poika onnistui sotkemaan sellaista jugurttijuomaa haalariinsa kun annoin hänelle välipalaksi sellaisen kävelymatkalle kun tietty lounaskin myöhästyi saman verran kuin päikkrit. Lopputulos oli puolet juomasta pitkin lapsen rinnuksia, ja se haalari näytti siltä kuin lapsi ois joskus 2 viikkoa sit oksentanut siihen mutta mä en ois sitä silti pessyt. Varmaan ajatteli ne muut äidit siellä muskarissa että oon joku narkkariäiti kun lasta ei oo yhtään kasvatettu ja haalarikin on ihan sontanen.
Että sellanen ensivaikutelma.
P.s. mua ei nyt yhtään sitten lohduta se että tämä tuskin jää ainoaksi kerraksi kun saan tuota lasta hävetä.
Oltiin siis tänään ekaa kertaa muskarissa 1v 7kk pojan kanssa. Yleensä tuo poika on hyväntuulinen, poikkeuksellisen tottelevainen (ainakin taaperoksi) ja muutenkin mukava heppu. Mutta tänään meni kaikki ihan överiksi. Yleensä poika herää kasin aikohin, mutta tänään päättikin herätä jo kello kuusi. Mua harmitti se jo aamulla, koska toi muskari on sellaiseen aikaan että me myöhästytään pojan päikkäreistä tunnin verran. Eli joutuikin sitten tänään valvomaan aamulla 2h pidempään kuin yleensä ennen päikkyjä, ja sen kyllä huomas.
Siellä muskarissa tuosta kuoriutui oikein kunnon riiviö. Hetkeäkään ei ois pysynyt sylissä, tai edes mun lähellä, vaan rimpuili, kiemurteli, valui ja kirkui koko 45min, ja aina välillä pääsi livahtamaan karkuun ja sitten en enää millään meinannut saada kiinni uudestaan. Rauhoittelu, komentaminen, leikkimään ja laulamaan innostaminen, tai yhtään mikään muukaan ei tehonnut. Ja ensimmäisen vartin jälkeen mulla valui jo tuskanhiki valtoimenaan pitkin ostaa ja selkää. Hävetti niin että olin varmaan naamasta ihan punainen, ja muskarin jälkeen koitin tietenkin eteisessä selitellä muille äideille ettei poikani yleensä ole tuollainen, vaan johtuu väsymyksestä. Siihenpä ei sitten kukaan mitään kommentoinutkaan, katsoivan vaan ilmeellä "niin varmaan..."
Ai niin, ja tämän kaiken lisäks poika onnistui sotkemaan sellaista jugurttijuomaa haalariinsa kun annoin hänelle välipalaksi sellaisen kävelymatkalle kun tietty lounaskin myöhästyi saman verran kuin päikkrit. Lopputulos oli puolet juomasta pitkin lapsen rinnuksia, ja se haalari näytti siltä kuin lapsi ois joskus 2 viikkoa sit oksentanut siihen mutta mä en ois sitä silti pessyt. Varmaan ajatteli ne muut äidit siellä muskarissa että oon joku narkkariäiti kun lasta ei oo yhtään kasvatettu ja haalarikin on ihan sontanen.
P.s. mua ei nyt yhtään sitten lohduta se että tämä tuskin jää ainoaksi kerraksi kun saan tuota lasta hävetä.