**Tammitaaperot-08**
- Viestiketjun aloittaja Saaru
- Ensimmäinen viesti
Heips!
No Shakilla se on ollut oikein rauhaisaa joulunviettoa
Saarua unohdin eilen kiittää uudesta pinosta, joten siis nyt kaunis kiitos, kun oot taas jäksanut värkätä :flower:
Pikulle voimia muuttopuuhiin ja odotteluihin :hug:
Ja mitäs muuta, me ollaan uusi vuosi nyt ihan kotosalla. Varmaan syödään hyvin ja ihastellaan raketteja tässä lähistöllä. Valkkariakin vois vähän naatiskella ja ihan olla vaan. Eiköhän tuo vuosi vaihdu näinkin =)
Mula on kans useaan otteeseen tässä joulunaikaan tullut mileen nuo vuoden takaiset muistelot loppu-/ja alkuvuodesta. Kovasti silloin oli oottavalla kannalla, vaikka meillä sit kävi niin, että poju syntyi kahta viiikkoa ennen laskettua aikaa, joten sillai "kunnolla" en odotellutkaan vielä, kun olin aika varma,e ttä yli menee iahn varmaan.
Meille uusi pikkuinen on ihan tervetullut milloin vaan. Mutta odotukset ei vielä ole kovin korkealla, kun tuon pojankin alkuunsaattamiseen kului tovi jos toinenkin niin en edes uskalla toivoa, että seuraava kaveri sais pikaisesti alkunsa.
Nyt pitää kiitää....
Voikaahan hyvin =)
No Shakilla se on ollut oikein rauhaisaa joulunviettoa
Saarua unohdin eilen kiittää uudesta pinosta, joten siis nyt kaunis kiitos, kun oot taas jäksanut värkätä :flower:
Pikulle voimia muuttopuuhiin ja odotteluihin :hug:
Ja mitäs muuta, me ollaan uusi vuosi nyt ihan kotosalla. Varmaan syödään hyvin ja ihastellaan raketteja tässä lähistöllä. Valkkariakin vois vähän naatiskella ja ihan olla vaan. Eiköhän tuo vuosi vaihdu näinkin =)
Mula on kans useaan otteeseen tässä joulunaikaan tullut mileen nuo vuoden takaiset muistelot loppu-/ja alkuvuodesta. Kovasti silloin oli oottavalla kannalla, vaikka meillä sit kävi niin, että poju syntyi kahta viiikkoa ennen laskettua aikaa, joten sillai "kunnolla" en odotellutkaan vielä, kun olin aika varma,e ttä yli menee iahn varmaan.
Meille uusi pikkuinen on ihan tervetullut milloin vaan. Mutta odotukset ei vielä ole kovin korkealla, kun tuon pojankin alkuunsaattamiseen kului tovi jos toinenkin niin en edes uskalla toivoa, että seuraava kaveri sais pikaisesti alkunsa.
Nyt pitää kiitää....
Voikaahan hyvin =)
Niin sitä vuosi sitten jännättiin ja onko niin että shakilla tosiaan jo jotain peliä meneillään... ken tietää.
Viime vuodesta:Itsekin eka jännäsin että pysyis mahassa uuden vuoden yli ja sit kärvistelin yliaikaisena 10pv.Mitään kamalan merkittäviä suppareita ei tullut ja sit yhtäkkiä 18.1 meni vedet.Siitä sit yllätyksiä piisasikin kun neiti oli perätilassa ja jouduin saman illan aikana sektioon..siinä oli kyllä mulle järkytystä kerrakseen.mutta hyvinhän mä toivuin leikkauksesta,voin paremmin kun alatiesynnytyksen jälkeen joka oli kestoltaan aikamoinen ja muutenkin järkky.pirteenä olin ja kun oli toista kertaa hommissa niin vauvan hoito oli heti luonnollista ja nautin alusta asti täysillä.sain vauvankin heti syliin jota ei tapahtunut ekalla kerralla..
Niisk...ihana muistella ja lukea teidän muidenkin muisteloita!
Täällä vuosi vaihtuu kotona oleskellen ja hyvin syöden.Illalla jos lapsoset nukkuu rauhassa niin vois piipahtaa katsomassa raketteja ulkosalla!
ken tietää.Viime vuodesta:Itsekin eka jännäsin että pysyis mahassa uuden vuoden yli ja sit kärvistelin yliaikaisena 10pv.Mitään kamalan merkittäviä suppareita ei tullut ja sit yhtäkkiä 18.1 meni vedet.Siitä sit yllätyksiä piisasikin kun neiti oli perätilassa ja jouduin saman illan aikana sektioon..siinä oli kyllä mulle järkytystä kerrakseen.mutta hyvinhän mä toivuin leikkauksesta,voin paremmin kun alatiesynnytyksen jälkeen joka oli kestoltaan aikamoinen ja muutenkin järkky.pirteenä olin ja kun oli toista kertaa hommissa niin vauvan hoito oli heti luonnollista ja nautin alusta asti täysillä.sain vauvankin heti syliin jota ei tapahtunut ekalla kerralla..
Niisk...ihana muistella ja lukea teidän muidenkin muisteloita!
Täällä vuosi vaihtuu kotona oleskellen ja hyvin syöden.Illalla jos lapsoset nukkuu rauhassa niin vois piipahtaa katsomassa raketteja ulkosalla!
Mennään uutena vuotena kaveriperheelle ja voi olla, että jäädään yöksi. Tehdään jotain ruokaa ja ois kiva juoda lasi viiniä sen kanssa.
Tuli kyllä tuossa joulun aikaan viime joulu mieleen. Mulla alkoi tulemaan voimakkaampia supistuksia jouluaattona ja tapaninpäivänä, mutta loppuivat aina sitten reilun tunnin päästä ja kuukausihan siitä vielä meni kärvistellessä. Miehen veli sai just tyttövauvan ja kyllä se tuntui niin pieneltä sylissä. Mitä muuten kannattais ostaa ristiäislahjaksi tyttövauvalle? Mitkä oli teidän mielestä hyviä lahjoja?
Pitäis varmaan varata aika sinne 1 -v kuvaan. Jokuhan oli jo varannut. Mitä olitte suunnitelleet laittavanne lapsille päälle? Otatteko perhekuvia vai vain lapsesta? Me taidetaan ottaa vain lapsesta.
Tuli kyllä tuossa joulun aikaan viime joulu mieleen. Mulla alkoi tulemaan voimakkaampia supistuksia jouluaattona ja tapaninpäivänä, mutta loppuivat aina sitten reilun tunnin päästä ja kuukausihan siitä vielä meni kärvistellessä. Miehen veli sai just tyttövauvan ja kyllä se tuntui niin pieneltä sylissä. Mitä muuten kannattais ostaa ristiäislahjaksi tyttövauvalle? Mitkä oli teidän mielestä hyviä lahjoja?
Pitäis varmaan varata aika sinne 1 -v kuvaan. Jokuhan oli jo varannut. Mitä olitte suunnitelleet laittavanne lapsille päälle? Otatteko perhekuvia vai vain lapsesta? Me taidetaan ottaa vain lapsesta.
Sinne meni teksti jonnekin bittiavaruuteen :kieh:
Vauvahaaveista. En vielä tiedä tuleeko pikkukakkosta. Alunperin oli puhetta kolmesta, mut synnytys muutti mielen. Se oli totaalista tuskaa ja kätilö oli suoraan peräsuolesta. Kyllä siinä oli kusi sukassa, kun vauvaa ei saatu imukupinkaan kanssa ulos. Vasta kätilöiden painaessa mahaa ja imukuppia käyttäen saatiin vauva pihalle. Värkki oli riekaleina ja ns. oma kätilö oli taas naama norsunvitulla muiden poistuttua.
Synnytyksen jälkeen niin fyysinen kuin psyykkinenkin olotila oli haudan takaa. Koko alakerta ja maha oli niin kipeitä. Niiden kahden kuukauden aikana napsin särkylääkkeitä varmasti enemmän kuin aiempien vuosien aikana yhteensä. Siitä törkykätilöstä pistin valituksen, mut vastapallona tuli kiistäminen asiattomaan käytökseen. Kyllä siellä salissa oltiin oikeen polleena, muttei pysty jälkikäteen ottamaan vastuuta käytöksestään.
Jos ja kun pikkukakkosta suunnitellaan niin sen tapahtuu pelkopolin ja terapeutin kautta. :ashamed:
Shakki. Nyt kaikki salat vaan julki, ei saa puhua salaperäisesti
Vauvahaaveista. En vielä tiedä tuleeko pikkukakkosta. Alunperin oli puhetta kolmesta, mut synnytys muutti mielen. Se oli totaalista tuskaa ja kätilö oli suoraan peräsuolesta. Kyllä siinä oli kusi sukassa, kun vauvaa ei saatu imukupinkaan kanssa ulos. Vasta kätilöiden painaessa mahaa ja imukuppia käyttäen saatiin vauva pihalle. Värkki oli riekaleina ja ns. oma kätilö oli taas naama norsunvitulla muiden poistuttua.
Synnytyksen jälkeen niin fyysinen kuin psyykkinenkin olotila oli haudan takaa. Koko alakerta ja maha oli niin kipeitä. Niiden kahden kuukauden aikana napsin särkylääkkeitä varmasti enemmän kuin aiempien vuosien aikana yhteensä. Siitä törkykätilöstä pistin valituksen, mut vastapallona tuli kiistäminen asiattomaan käytökseen. Kyllä siellä salissa oltiin oikeen polleena, muttei pysty jälkikäteen ottamaan vastuuta käytöksestään.
Jos ja kun pikkukakkosta suunnitellaan niin sen tapahtuu pelkopolin ja terapeutin kautta. :ashamed:
Shakki. Nyt kaikki salat vaan julki, ei saa puhua salaperäisesti
Voi mahoton kun onkin porukka käyny turisemassa =)
Neuvola ajoista, ni me on jouduttu ite soittaan nää ajat missä on 2 kk väliä. 1 vuotis neuvola/hammashoito saatiin vasta loppukuulle, joten meiltä mittoja vasta sitten.
Vuoden takaisesta, voi mullakin nousi mieleen tunteita sieltä vuoden takaa, kun odotti esikoisen syntymää koko ajan. Minäkin olin varautunut aluksi että yli mennään, mutta jossain vaiheessa selvis ettei päästetä kyllä ainakaan kauheesti, kun jätkä oli vähän kookkaampi.
Vauvavuodesta, on kyllä ollut ihanaa aikaa, ja hetkeekään en pois vaihtas kyllä. Nopeeta on kyllä menny aika Juurihan nää nyytit haettiin laitokselta.. Sairaalareissu oli aika kamala, mutta nopeestihan siitäkin sitten toipu ja alkoi uudenlaisen arjen opettelu vauvan kanssa. Me on ulkoiltu alusta alkaen tosi paljon ja muutenkin oltu menossa, mutta tietysti myös kotona paljon. Helppohan se on tuo meidänkin poika ollut pääosin, nukkunut tosi hyvin yleensä, vaikka vieläkin meillä heräillään yleensä sen kerran yössä. SUht nopeeta kuitenkin rauhoittuu takasin unille. Maitopulloo meillä ei kyllä tarjoilla enää yöllä. Imetyshän meillä sujui sen 6 kk, sen aikana kyllä tapeltiin useampia kertoja ja toisinaan poika ei muuta tehnyt kuin oli vaan tissillä. Ruokailujen kanssa yleensäkin on meillä ollut ehkä nepahimmat tappelut, ei onnesta kuitenkaan allergioita. Nyt kun on siirrytty normi kotiruokaan niin niin hyvin maittaa. Sairasteluita meillä ollut vähäsen kuumeilue, vauvarokko, enterorokko, pari flunssaa, yksi lääkärireissuko me on tehty muistaakseni, eikä ainuttakaan lääkekuuria. Liikkumisen suhteen poika ei ole ollut mitenkään kiireinen, tuen kanssa kyllä kävelee jo harjoittelee tuettomana seisomista. Kiipeilemään oppi tässä pyhien aikaan. Aika tarkkaavainen on tämä meidän kaveri ja toisaalta arka tekemään, mutta seurallinen hän on ja juttu luistaa ja aina kaupungilla saa pysähdellä useamman kerran kun joku mummo jää pojan kanssa jutulle Aivan ihanaa aikaa siis ollut, ja nythän meillä alkaa tossa loppiaisen jälkeen uudenlainen arki, kun lähden töihin. Viikon siis jo oli ja heti perään 2.5 vk loma =) mutta siitä se sitten alkaa. En pidä tätä pahana ratkaisuna ollenkaan, saadaan kuitenkin vietettyä paljon aikaa perheen kesken, ja pojan hoitopävät pidetään niin lyhkäsinä kuin mahdollista.
1 vuotis kuvauksen varasin juur, ja vaatetuksena vanhanajan vaatteet, sai joulupukilta, ja paljaat varpaat, rekvisiittana varmaan puinen kärry, penkki yms.. Ja vain siis pojasta otetaan kuvaa.
1 vuotissynttäreille kutsutaan ihan kummit ja isovanhemmat ja veljet vaimoineen. Tarjoiluna täytekakku, voileipäkakku, valkosuklaa-mustikkamuffinit, ranskalaiset vohvelit nämä tehdään ite ja varmaan kaupasta jotain pikkunaposteltavaa päälle.
Sit kaikki kellä on mut mesessä ni voipi poistaa, meidän kone tilttas lopullisesti ja nyt tähän uuteen koneeseen ladataan uus messenger uudella osoitteella. Mä nappailen teitii sit takas sieltä kenen kanssa tulee juteltua, mutta anteeksi siksi tämä kun toisilta tulee hirveesti kaiken maailman matoviestejä ja sähköposteja, mistä en ymmärrä hujuakaan, eikä kuitenkaan koskaa oo jutulla mukana..
No mutta mä kipasen iltapalan tekoon. :wave:
Hyvää uutta vuotta 2009!!!
Niin ja onnittelut uusien taitojen oppijoille ja halit kaikille :hug:
-c-
Neuvola ajoista, ni me on jouduttu ite soittaan nää ajat missä on 2 kk väliä. 1 vuotis neuvola/hammashoito saatiin vasta loppukuulle, joten meiltä mittoja vasta sitten.
Vuoden takaisesta, voi mullakin nousi mieleen tunteita sieltä vuoden takaa, kun odotti esikoisen syntymää koko ajan. Minäkin olin varautunut aluksi että yli mennään, mutta jossain vaiheessa selvis ettei päästetä kyllä ainakaan kauheesti, kun jätkä oli vähän kookkaampi.
Vauvavuodesta, on kyllä ollut ihanaa aikaa, ja hetkeekään en pois vaihtas kyllä. Nopeeta on kyllä menny aika
Juurihan nää nyytit haettiin laitokselta.. Sairaalareissu oli aika kamala, mutta nopeestihan siitäkin sitten toipu ja alkoi uudenlaisen arjen opettelu vauvan kanssa. Me on ulkoiltu alusta alkaen tosi paljon ja muutenkin oltu menossa, mutta tietysti myös kotona paljon. Helppohan se on tuo meidänkin poika ollut pääosin, nukkunut tosi hyvin yleensä, vaikka vieläkin meillä heräillään yleensä sen kerran yössä. SUht nopeeta kuitenkin rauhoittuu takasin unille. Maitopulloo meillä ei kyllä tarjoilla enää yöllä. Imetyshän meillä sujui sen 6 kk, sen aikana kyllä tapeltiin useampia kertoja ja toisinaan poika ei muuta tehnyt kuin oli vaan tissillä. Ruokailujen kanssa yleensäkin on meillä ollut ehkä nepahimmat tappelut, ei onnesta kuitenkaan allergioita. Nyt kun on siirrytty normi kotiruokaan niin niin hyvin maittaa. Sairasteluita meillä ollut vähäsen kuumeilue, vauvarokko, enterorokko, pari flunssaa, yksi lääkärireissuko me on tehty muistaakseni, eikä ainuttakaan lääkekuuria. Liikkumisen suhteen poika ei ole ollut mitenkään kiireinen, tuen kanssa kyllä kävelee jo harjoittelee tuettomana seisomista. Kiipeilemään oppi tässä pyhien aikaan. Aika tarkkaavainen on tämä meidän kaveri ja toisaalta arka tekemään, mutta seurallinen hän on ja juttu luistaa ja aina kaupungilla saa pysähdellä useamman kerran kun joku mummo jää pojan kanssa jutulle Aivan ihanaa aikaa siis ollut, ja nythän meillä alkaa tossa loppiaisen jälkeen uudenlainen arki, kun lähden töihin. Viikon siis jo oli ja heti perään 2.5 vk loma =) mutta siitä se sitten alkaa. En pidä tätä pahana ratkaisuna ollenkaan, saadaan kuitenkin vietettyä paljon aikaa perheen kesken, ja pojan hoitopävät pidetään niin lyhkäsinä kuin mahdollista.1 vuotis kuvauksen varasin juur, ja vaatetuksena vanhanajan vaatteet, sai joulupukilta, ja paljaat varpaat, rekvisiittana varmaan puinen kärry, penkki yms.. Ja vain siis pojasta otetaan kuvaa.
1 vuotissynttäreille kutsutaan ihan kummit ja isovanhemmat ja veljet vaimoineen. Tarjoiluna täytekakku, voileipäkakku, valkosuklaa-mustikkamuffinit, ranskalaiset vohvelit nämä tehdään ite ja varmaan kaupasta jotain pikkunaposteltavaa päälle.
Sit kaikki kellä on mut mesessä ni voipi poistaa, meidän kone tilttas lopullisesti ja nyt tähän uuteen koneeseen ladataan uus messenger uudella osoitteella. Mä nappailen teitii sit takas sieltä kenen kanssa tulee juteltua, mutta anteeksi siksi tämä kun toisilta tulee hirveesti kaiken maailman matoviestejä ja sähköposteja, mistä en ymmärrä hujuakaan, eikä kuitenkaan koskaa oo jutulla mukana..
No mutta mä kipasen iltapalan tekoon. :wave:
Hyvää uutta vuotta 2009!!!
Niin ja onnittelut uusien taitojen oppijoille ja halit kaikille :hug:
-c-
Pakko oli munkin lukea uudestaan tuo shakin kirjoitus, ja kyllähän mäkin hiukan rivien välistä jotain olin lukevinani.
Mä en oo vielä varannut aikaa kuvaukseen, mut kaupoilla tänään pojan kanssa käytiin ja jotain kivaa vaatetta hälle koitin kattoa. Mistäs vois löytyä jotain kivoja? Toi Cattien vanhanajan vaatetus olis kans aika kiva.
Kyllä mäkin täällä hiukan pikkukakkosta mietin mutta ei vielä kauheaa kiirettä. Mullakin jäi hiukan synnytyksestä traumoja tai ei oikeestaan muutakun et pelkään ihan hitosti jos taas joudutaan tekee eppari ja tikkaamaan tuhottomasti. Sit ei taas pysty istuu eikä oikeen tekee mitään muutakaan...
Mä en oo vielä varannut aikaa kuvaukseen, mut kaupoilla tänään pojan kanssa käytiin ja jotain kivaa vaatetta hälle koitin kattoa. Mistäs vois löytyä jotain kivoja? Toi Cattien vanhanajan vaatetus olis kans aika kiva.
Kyllä mäkin täällä hiukan pikkukakkosta mietin mutta ei vielä kauheaa kiirettä. Mullakin jäi hiukan synnytyksestä traumoja tai ei oikeestaan muutakun et pelkään ihan hitosti jos taas joudutaan tekee eppari ja tikkaamaan tuhottomasti. Sit ei taas pysty istuu eikä oikeen tekee mitään muutakaan...
Ihania nää tiivistykset teidän vauvavuodesta! :'( :heart: Ihan tulee tippa linssiin! Jos itsekin jotain koittais ruksata..
Eli laskettu aika oli 11.1, mutta neiti päätti syntyä äidin nimipäivänä 20.1. :heart: Supistukset alkoivat kivuliaina tasan 6.00 aamulla ja menin heti suihkuun kärvistelemään... Sieltä kirjaimellisesti ryömin kivuissani puhelimeen soittamaan isovanhemmat hoitamaan esikoista, heillä meni matkaan 1,5 tuntia... :x Tämän ajan kärvistelin suihkussa ja huusin aika kovaan ääneen, kivut oli siis valtavat... Lopulta sain ukon hereille ja sanoi, että nyt lähdetään heti kun lapsenvahdit tulevat ja niin me lähdimme tunnin mittaiselle sairaamatkalle, joka oli tuskien tie. Kaurapussi auttoi hetken, mutta ei paljoa. Sairaalassa heti sisätutkimus ja olin jo 6,5 cm auki! Hetken jaksoin (2 supistusta ) käyrällä maata, mutta sitten piti päästä liikkumaan. Spinaalin sain, mutta se ei auttanut, puutui jalat polvista alaspäin, ei maha... :kieh: Sitten pikkaisen ennen 45 minuutin ponnistusvaihetta sain kohdunkaulan puudutteet, mutta silti tunsin kun alapää repesi oikein huolella viimeisen rajun ponnistuksen aikana! :$ Kesken ponnistusvaiheen ilmoitin jo, että mulle riitti, mä lähden kotiin enkä ponnista enää, iski siis paniikki. Synnytys oli kaikenkaikkiaan niin järkyttävä ja kivulias plus se järkyttävä toipuminen, sama kun sulla GOTRHAUR... Eipä tarvitse enää lapsista haaveilla, niin isot pelot jäi... :ashamed: Mutta tuloksena kello 12.28 syntyi kaunis ja täydellinen, ihan isosiskonsa näköinen tyttö! :heart: Synnytys oli kyllä lyhyt, mutta sitäkin rajumpi.
Ensimmäiset kuukaudet meni kuin unelma, imetys lähti heti sujumaan eikä lisämaitoa tarvittu ollenkaan, mikä oli mulle tärkeetä esikoisen imetysvaikeuksien jälkeen. Emma vaan nukkui ja söi tai tuijotti meitä muita... Muutama yö valvottiin vatsavaivoissa, mutta ei haitannut. Esikoinen kun huusi 22h vrk ekat kolme kk...
Sitten 3-4 kuisena alkoi tää äidistä riippuvaisuus mikä siis jatkuu vieläkin. Koko ajan piti sylitellä, tissitellä , kantaa... Se oli aika raskasta, varsinkin kun esikoinenkin tarvitsi huomiota. Sitten alkoi helpottamaan, kun n 5-6 alkoi ryömiminen ja pääsi itse eteenpäin, sitten viihtyi jo hetken yksin. Univaikeudet alkoivat myös siinä 3-4 kk... Oli huonompia öitä ja sitten taas parempia. Kun yösyönnit jäi pois 9 kk, yöt helpottui. :heart: Emma nousi seisomaan tukea vasten 9kk ja ilman tukea 10 kk. Nyt 11kk ja kävelee jo koko ajan pidempiä matkoja, äidin taapero. :heart:
Tässä vähän jotain... Päivääkään en vaihtaisi, olen nauttinut joka päivästä! Niitä huonoja öitä voisin kyllä vaihtaa.... Isosisko on alusta asti ollut ihanan huolehtiva ja hellä... Kovin jo leikkivät yhdessä päivittäin ja ovat selvästi parhaat ystävät. :heart:
Ai, niin, Emma kävi eilen sillä influenssarokotteen toisella osalla. Pituutta oli tullut kuukaudessa 3, 5 cm ja painoa n 700g Kovasti on siis kasvanut! Nyt siis pituus 74.5 ja paino 9425. :heart:
Eli laskettu aika oli 11.1, mutta neiti päätti syntyä äidin nimipäivänä 20.1. :heart: Supistukset alkoivat kivuliaina tasan 6.00 aamulla ja menin heti suihkuun kärvistelemään... Sieltä kirjaimellisesti ryömin kivuissani puhelimeen soittamaan isovanhemmat hoitamaan esikoista, heillä meni matkaan 1,5 tuntia... :x Tämän ajan kärvistelin suihkussa ja huusin aika kovaan ääneen, kivut oli siis valtavat... Lopulta sain ukon hereille ja sanoi, että nyt lähdetään heti kun lapsenvahdit tulevat ja niin me lähdimme tunnin mittaiselle sairaamatkalle, joka oli tuskien tie. Kaurapussi auttoi hetken, mutta ei paljoa. Sairaalassa heti sisätutkimus ja olin jo 6,5 cm auki! Hetken jaksoin (2 supistusta
) käyrällä maata, mutta sitten piti päästä liikkumaan. Spinaalin sain, mutta se ei auttanut, puutui jalat polvista alaspäin, ei maha... :kieh: Sitten pikkaisen ennen 45 minuutin ponnistusvaihetta sain kohdunkaulan puudutteet, mutta silti tunsin kun alapää repesi oikein huolella viimeisen rajun ponnistuksen aikana! :$ Kesken ponnistusvaiheen ilmoitin jo, että mulle riitti, mä lähden kotiin enkä ponnista enää, iski siis paniikki. Synnytys oli kaikenkaikkiaan niin järkyttävä ja kivulias plus se järkyttävä toipuminen, sama kun sulla GOTRHAUR... Eipä tarvitse enää lapsista haaveilla, niin isot pelot jäi... :ashamed: Mutta tuloksena kello 12.28 syntyi kaunis ja täydellinen, ihan isosiskonsa näköinen tyttö! :heart: Synnytys oli kyllä lyhyt, mutta sitäkin rajumpi. Ensimmäiset kuukaudet meni kuin unelma, imetys lähti heti sujumaan eikä lisämaitoa tarvittu ollenkaan, mikä oli mulle tärkeetä esikoisen imetysvaikeuksien jälkeen. Emma vaan nukkui ja söi tai tuijotti meitä muita... Muutama yö valvottiin vatsavaivoissa, mutta ei haitannut. Esikoinen kun huusi 22h vrk ekat kolme kk...
Sitten 3-4 kuisena alkoi tää äidistä riippuvaisuus mikä siis jatkuu vieläkin. Koko ajan piti sylitellä, tissitellä , kantaa... Se oli aika raskasta, varsinkin kun esikoinenkin tarvitsi huomiota. Sitten alkoi helpottamaan, kun n 5-6 alkoi ryömiminen ja pääsi itse eteenpäin, sitten viihtyi jo hetken yksin. Univaikeudet alkoivat myös siinä 3-4 kk... Oli huonompia öitä ja sitten taas parempia. Kun yösyönnit jäi pois 9 kk, yöt helpottui. :heart: Emma nousi seisomaan tukea vasten 9kk ja ilman tukea 10 kk. Nyt 11kk ja kävelee jo koko ajan pidempiä matkoja, äidin taapero. :heart:
Tässä vähän jotain... Päivääkään en vaihtaisi, olen nauttinut joka päivästä! Niitä huonoja öitä voisin kyllä vaihtaa....
Isosisko on alusta asti ollut ihanan huolehtiva ja hellä... Kovin jo leikkivät yhdessä päivittäin ja ovat selvästi parhaat ystävät. :heart: Ai, niin, Emma kävi eilen sillä influenssarokotteen toisella osalla. Pituutta oli tullut kuukaudessa 3, 5 cm ja painoa n 700g
Kovasti on siis kasvanut! Nyt siis pituus 74.5 ja paino 9425. :heart:Niin ja uudesta vuodesta... Mennään maalle miehen veljen perheen luokse... Syödään ja ammutaan raketit jo 9 jälkeen... sitten kotiin, että pääsee tytöt maate. Emmalleki isi osti suojalasit, vaikka kaukka ja turvasta katsellaankin. :heart:
OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE JA ONNEA VUODELLE 2009!!! :flower:
Emmalleki isi osti suojalasit, vaikka kaukka ja turvasta katsellaankin. :heart: OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE JA ONNEA VUODELLE 2009!!! :flower:
Mä löysin H&M ihanat harmaat suorat housut ja liivin Lucalle. Sitten ostin vielä ruudullisen paitapuseron. Noi ei oo semmoset "perinteiset" enemmänki semmoset pellava/puuvilla tyyppiset.Alkuperäinen kirjoittaja Niipa-85:
Meillä ois tuolla tosi hianot anopin tekemät pellavaiset vanhan ajan vaatteet, mutta ne oli jo keskimmäisellä päällä 1v kuvassa, niin ei tohi samoja laittaa.
Ja tosta epparista ei kandee ressata etukäteen seuraavassa synnytyksessa. Mä pelkäsin samaa kans, ku esikko tehdessä sitä napsastii sitten ihan olan takaa asti. Oli tarjontavirhettä pikkasen niin vissiin ottivat varman päälle. Ja imukuppiakin koitettii yms. Mut seuraavassa synnytyksessä selvittii pienillä nirhaumilla vaikka olikin paljon isompi poika ku esikko. Ja kolmas samoten. Eka synnytys on kuiten tehny jo työtä ja tietä toisille.
1v kuvausvaatteista: mä otin lainaan saman mekon mikä H:lla oli kuvassaan mutta mulla on varalla toinen rimpsumekko jos ei samaa viitsi laittaa.Musta se oli vaan kiva idea et laittais saman mekon molemmille mut katsotaan nyt.
Paljaat jalat meilläkin laitetaan ja samassa kuvaamossa kun kuvataan niin siellä on penkkiä ym.rekvisiittana.tarkoitus olis samalla ottaa sisaruskuva.katsotaan suostuuko H kuvaan =)
Neamma:ihana lukea et teillä tytöillä leikit sujuu yhdessä.meillä H alkanut kiusaamaan Elliä paljon ja Elli muka häiritsee häntä koko aika ym. jotenkin hirmu mustis on ja muutenkin kiukkua täynnä.Sit taas yhtäkkiä on ihan eri tyttö,pusii ja halii pikkuista.Onkohan tää et Elli lähti liikkeelle vaikuttanut asiaan.Kumminkin molemmat annetaan tytöille aikaa tasapuolisesti ja koetettu sillai estää tätä mustasukkaisuutta mutta kun välillä silti on vaan aikamoista komentamista..
Edellisten synnytysten traumoista ym. sanoisin et itsellä oli eka synnytys aika kamala mutta silti uskaltauduin uudelleen.Olin valmistautunut kaikkeen muuhun paitsi siihen että joudun sektioon mutta siitäkin selvittiin.Rohkeesti vaan naiset uudelleen!
Tänään tulee kaveri kylään ja sit valmistaudutaan ottamaan vastaan uusi vuosi!
Paljaat jalat meilläkin laitetaan ja samassa kuvaamossa kun kuvataan niin siellä on penkkiä ym.rekvisiittana.tarkoitus olis samalla ottaa sisaruskuva.katsotaan suostuuko H kuvaan =)
Neamma:ihana lukea et teillä tytöillä leikit sujuu yhdessä.meillä H alkanut kiusaamaan Elliä paljon ja Elli muka häiritsee häntä koko aika ym. jotenkin hirmu mustis on ja muutenkin kiukkua täynnä.Sit taas yhtäkkiä on ihan eri tyttö,pusii ja halii pikkuista.Onkohan tää et Elli lähti liikkeelle vaikuttanut asiaan.Kumminkin molemmat annetaan tytöille aikaa tasapuolisesti ja koetettu sillai estää tätä mustasukkaisuutta mutta kun välillä silti on vaan aikamoista komentamista..
Edellisten synnytysten traumoista ym. sanoisin et itsellä oli eka synnytys aika kamala mutta silti uskaltauduin uudelleen.Olin valmistautunut kaikkeen muuhun paitsi siihen että joudun sektioon mutta siitäkin selvittiin.Rohkeesti vaan naiset uudelleen!
Tänään tulee kaveri kylään ja sit valmistaudutaan ottamaan vastaan uusi vuosi!
Tässä vähän tietoja missä meillä mennään.
Meidän taloudessa on iloinen ja positiivinen Topias-poika.
Hän täyttää siis viikon päästä 1 vuotta.
28.11. (melkein 11 kk) Topiaksen mitat olivat 77 cm ja 9,2 kg.
Topias osaa
- kävellä (oppi Jouluna)
- avata vessan oven kahvasta
- kiivetä sohvalle
- kiivetä portaat ylös
- sanoa ei ja äiti
Topias nukkuu kahdet päikkärit - klo 10-12 ja klo 15-17.
Yöt Topias nukkuu äidin vieressä (klo 21-7) ja herää max. yhden kerran (klo 4).
Topias syö tavallista kotiruokaa (10 kk alkaen) - makkara on lempparia.
Toukomaa & Topias
Meidän taloudessa on iloinen ja positiivinen Topias-poika.
Hän täyttää siis viikon päästä 1 vuotta.
28.11. (melkein 11 kk) Topiaksen mitat olivat 77 cm ja 9,2 kg.
Topias osaa
- kävellä (oppi Jouluna)
- avata vessan oven kahvasta
- kiivetä sohvalle
- kiivetä portaat ylös
- sanoa ei ja äiti
Topias nukkuu kahdet päikkärit - klo 10-12 ja klo 15-17.
Yöt Topias nukkuu äidin vieressä (klo 21-7) ja herää max. yhden kerran (klo 4).
Topias syö tavallista kotiruokaa (10 kk alkaen) - makkara on lempparia.
Toukomaa & Topias
Huomenia. B)
Viime yö meni taas paremmin, puoli viideltä vasta poitsu heräsi ekan kerran kitisemään. Nukkui sitten 7 asti meidän välissä välillä kitisten - tutin, vesipullon ja silittelyn avulla kuitenkin aina rauhoittui ja 7 aikaan ylös nousikin sitten hymyilevä ja aurinkoinen pikkumies. =) Ihanaa että selkeästi ollaan kuitenkin jo voiton puolella, että jospa tää tästä pikkuhiljaa vielä aamukin pitenee..
Välillä oon kyllä miettinyt, että koskakohan meillä on lastensuojeluviranomaiset ovella kolkuttelemassa. Ääntä ja temperamenttia kun löytyy, eilen aamullakin huusi yliväsymystään aamupalan+maidon jälkeen aivan kuin olisi kurkkua leikattu auki, ja heittäytyi pinnasängyn laitoja vasten niin että jouduin pitämään sylissä rauhoittumassa ettei satuta itseään..Mies siinä samaan aikaan lähti koiran kanssa aamulenkille ja kuulemma se huuto kuului ulos asti! Ja asutaan siis 4. kerroksessa ja kaikki ikkunat oli kiinni.. No, reilu 10min huutoa kesti ja sitten rauhoittukin jo nukkumaan takaisin. Mietityttää vaan että mitäköhän meidän alakerran naapurit ajattelee..
Synnytyksestä sen verran, että muuten kaikki meni ihan ok, mutta se ponnistusvaihe..Silloin iski rimakauhu ja paniikki. Eli varmaan vähän samantapainen kokemus ponnistamisesta kuin Neammalla. Oon tässä jälkiviisaana miettinyt, että ponnistusasento oli mulle täysin väärä ja ens kerralla sitten jakkaralla/seisoalteen tms voisi olla paljon parempi ja luonnollisempi asento. Saa nähdä kuinka käy. Ponnistusvaihe on kuitenkin jäänyt sen verran vaivaamaan edelleen, että varmaan tulee siitä juteltua neuvolassa/kätilön kanssa vielä ennen kesäkuuta. Toivon että taas päästäisiin Haikaranpesään, siellähän on onneksi kätilön kanssa synnytyskeskustelu etukäteen ja toiveita myös kirjataan ylös.
Sekin pelottaa vähän, että entä jos anoppi ei ehdikään ajoissa lapsenvahdiksi tms ja joudun yksin synnyttämään. Jotenkin niin paljon turvallisempi olo kun mies on mukana. Täytyy vaan ajoissa lähteä kotoa ajoissa ajelemaan sitten/hälyttää ajoissa lapsenhoito, meiltä kun on uudesta kodista sitten anopille ainakin tunnin ajomatka ja synnytyssairaalaankin varmaan ainakin se 45min..
Viime yö meni taas paremmin, puoli viideltä vasta poitsu heräsi ekan kerran kitisemään. Nukkui sitten 7 asti meidän välissä välillä kitisten - tutin, vesipullon ja silittelyn avulla kuitenkin aina rauhoittui ja 7 aikaan ylös nousikin sitten hymyilevä ja aurinkoinen pikkumies. =) Ihanaa että selkeästi ollaan kuitenkin jo voiton puolella, että jospa tää tästä pikkuhiljaa vielä aamukin pitenee..
Välillä oon kyllä miettinyt, että koskakohan meillä on lastensuojeluviranomaiset ovella kolkuttelemassa.
Ääntä ja temperamenttia kun löytyy, eilen aamullakin huusi yliväsymystään aamupalan+maidon jälkeen aivan kuin olisi kurkkua leikattu auki, ja heittäytyi pinnasängyn laitoja vasten niin että jouduin pitämään sylissä rauhoittumassa ettei satuta itseään..Mies siinä samaan aikaan lähti koiran kanssa aamulenkille ja kuulemma se huuto kuului ulos asti! Ja asutaan siis 4. kerroksessa ja kaikki ikkunat oli kiinni.. No, reilu 10min huutoa kesti ja sitten rauhoittukin jo nukkumaan takaisin. Mietityttää vaan että mitäköhän meidän alakerran naapurit ajattelee.. Synnytyksestä sen verran, että muuten kaikki meni ihan ok, mutta se ponnistusvaihe..Silloin iski rimakauhu ja paniikki. Eli varmaan vähän samantapainen kokemus ponnistamisesta kuin Neammalla. Oon tässä jälkiviisaana miettinyt, että ponnistusasento oli mulle täysin väärä ja ens kerralla sitten jakkaralla/seisoalteen tms voisi olla paljon parempi ja luonnollisempi asento. Saa nähdä kuinka käy.
Ponnistusvaihe on kuitenkin jäänyt sen verran vaivaamaan edelleen, että varmaan tulee siitä juteltua neuvolassa/kätilön kanssa vielä ennen kesäkuuta. Toivon että taas päästäisiin Haikaranpesään, siellähän on onneksi kätilön kanssa synnytyskeskustelu etukäteen ja toiveita myös kirjataan ylös.Sekin pelottaa vähän, että entä jos anoppi ei ehdikään ajoissa lapsenvahdiksi tms ja joudun yksin synnyttämään. Jotenkin niin paljon turvallisempi olo kun mies on mukana. Täytyy vaan ajoissa lähteä kotoa ajoissa ajelemaan sitten/hälyttää ajoissa lapsenhoito, meiltä kun on uudesta kodista sitten anopille ainakin tunnin ajomatka ja synnytyssairaalaankin varmaan ainakin se 45min..
Onpahan tullut tekstiä =) Täällä sitä vaan ollaan taapero puolella Niin nopeasti kyllä mennyt tämä vuosi. Vähän on haikea olo, mutta toisaalta taas on ihana seurata kuinka Veikko oppii uusia juttuja.
Meillä joulu meni mukavasti. Paljon tuli Veikolle lahjoja vaikkei ite oltu ostettu kun yksi paketti. Toinen oli ihan ylikierroksilla koko illan ja leikki uusilla leluilla. Kotiin kun tultiin yhdentoista jälkeen niin äkkiä kyllä nukahti. Ihme kyllä
Uuttavuotta vietetään ihan tässä kotosalla tai käydään anoppilassa. Mies menee huomenna aamulla 5.30 töihin niin hirmusia bileitä ei viittitä pitää
Vauvavuosi on meillä kyllä mennyt tosi helposti. Liekö aika jo kullannu muistot vai mikä on kun en muista oikeestaan mitään ongelmia tuosta vuodesta, jotain pientä välillä, mutta mitään suurempaa. Veikko on aina syönyt hyvin ja nukkunutkin paria hassua yötä lukuunottamatta hienosti. Tissistä vierotukset ja kaikki sujunut helposti. Saa nähdä millanen vuosi tästä seuraavasta tulee, että rupeeko sitten nyt olemaan hankalaa nukkua tms. Vilkas ja touhukas tuo on ollut ja perässä saanut mennä jo pitkän aikaa, eikä omia juttuja ole saanut enää niin tehtyä, mutta niinhän sen kuuluu ollakin. Suht selkeä rytmi meillä löytyi jo aika pienenä ja vain vähän se on muuttunut tähän asti. Suht terveenäkin on Veikko pysynyt paria nuhaa ja kuumetta lukuunottamatta ja vesirokkohan meillä oli jo tossa 4kk iässä, mutta se oli vaan hyvä. Pahempaan olin varautunut täälläkin. Ihana vuosi ollut :heart:
Onnittelut taas kaikille ensiaskeleensa ottaneille :flower:
Meillä on nyt pari viikkoa kävelty jo ihan kunnolla eikä juurikaan enää konttailla. On se ihanan näköistä tepsutusta :heart:
Meillä pääsänyösesti nukutaan vielä 2 unet. Yhteensä 2-3h päivässä ja yöunia 10-11h.
Vuodentakasia aikoja on täälläkin tullu muisteltua, oli se sillon niin ihanaa ja jännittävää samaan aikaan :heart: Ja ihana poitsu meille sitten tulikin :heart: Kakkonen on tervetullut ihan milloin vaan =) Synnytys oli suht helppo vaikkakin pitkä yli 15h, mutta hyvät muistot jäi siitä.
Hyvää uutta vuotta kaikille! Me lähetään nyt ulkoilemaan :wave:
Niin nopeasti kyllä mennyt tämä vuosi. Vähän on haikea olo, mutta toisaalta taas on ihana seurata kuinka Veikko oppii uusia juttuja.Meillä joulu meni mukavasti. Paljon tuli Veikolle lahjoja vaikkei ite oltu ostettu kun yksi paketti. Toinen oli ihan ylikierroksilla koko illan ja leikki uusilla leluilla. Kotiin kun tultiin yhdentoista jälkeen niin äkkiä kyllä nukahti. Ihme kyllä
Uuttavuotta vietetään ihan tässä kotosalla tai käydään anoppilassa. Mies menee huomenna aamulla 5.30 töihin niin hirmusia bileitä ei viittitä pitää
Vauvavuosi on meillä kyllä mennyt tosi helposti. Liekö aika jo kullannu muistot vai mikä on kun en muista oikeestaan mitään ongelmia tuosta vuodesta, jotain pientä välillä, mutta mitään suurempaa. Veikko on aina syönyt hyvin ja nukkunutkin paria hassua yötä lukuunottamatta hienosti. Tissistä vierotukset ja kaikki sujunut helposti. Saa nähdä millanen vuosi tästä seuraavasta tulee, että rupeeko sitten nyt olemaan hankalaa nukkua tms. Vilkas ja touhukas tuo on ollut ja perässä saanut mennä jo pitkän aikaa, eikä omia juttuja ole saanut enää niin tehtyä, mutta niinhän sen kuuluu ollakin. Suht selkeä rytmi meillä löytyi jo aika pienenä ja vain vähän se on muuttunut tähän asti. Suht terveenäkin on Veikko pysynyt paria nuhaa ja kuumetta lukuunottamatta ja vesirokkohan meillä oli jo tossa 4kk iässä, mutta se oli vaan hyvä. Pahempaan olin varautunut täälläkin. Ihana vuosi ollut :heart:
Onnittelut taas kaikille ensiaskeleensa ottaneille :flower:
Meillä on nyt pari viikkoa kävelty jo ihan kunnolla eikä juurikaan enää konttailla. On se ihanan näköistä tepsutusta :heart:
Meillä pääsänyösesti nukutaan vielä 2 unet. Yhteensä 2-3h päivässä ja yöunia 10-11h.
Vuodentakasia aikoja on täälläkin tullu muisteltua, oli se sillon niin ihanaa ja jännittävää samaan aikaan :heart: Ja ihana poitsu meille sitten tulikin :heart: Kakkonen on tervetullut ihan milloin vaan =) Synnytys oli suht helppo vaikkakin pitkä yli 15h, mutta hyvät muistot jäi siitä.
Hyvää uutta vuotta kaikille! Me lähetään nyt ulkoilemaan :wave:
iidukka:kiva että teillä jo parempaan päin yöt menossa.Meillä Elli heräilee n.3 kertaa ja viime yönä puol 3 piti hirveetä huutoo,vissiin maitoo tinkas..4 annoin periksi ja heti jo ennen 6 taas maidolle |O alkaa meilläkin olla sellainen meininki että kerään taas voimia ja sit loppui aamumaidot meilläkin!Pitää vaan henkisesti valmistautua taas siihen muutaman yön huutoon...
Tavallisen maidon aloituksesta Niin mitenkä olitte aloittaneet tuon tavallisen maidon antamisen? Meillä seuraava neukka sitten kun poju on jo 1 vee, niin ajattelin et alkaisin tota tavallista maitoa antamaan jo ennen neukkaa. Tästä on aiemminkin ollut juttua mut en jaksa selata sivuja taaksepäin.
Mitä maitoa olette antaneet?
VAUVAVUOSI on mennyt tosi äkkiä, liian nopeaa. Tosiaan vuosi sitten odoteltiin, koska syntyy.
SYNNYTYS oli ihanaa :heart: Vaikka kesti sen 22h 45 min. Ponnistaminen oli helppoa ja nopeaa, mäkin vielä ponnistin ilman kivunlievitystä, kun just epiduraalin vaikutus loppui.
MAXMILIAN: täälläkin kuumeillaan kakkosesta, joskaan ei niin paljoa kuin ykkösestä. Tulee sitten kuin tulee.. :heart: Mulla kun on niin epäs kierto, että tuskin heti nappaa...:/ Onko muuten muita kellä pitkä/epäsään kierto, nyt raskauden jälkeen??:attn:
SHAKKI: munkin piti palata lukee toi sun teksti uusiksi,kun täällä vihjailtiin. Anna tulla vaan..
NIIPA +TAV MAITOA: mä sekoitin korvikkeeseen tavallista maitoa ja nyt on viikon verran juonut pelkkää tavallista maitoa. Sekoita korvikkeen sekaan pikkuhiljaa. Rasvatonta maitoa oon antanut, ja muistaakseni neukassa sanoivat että rasvatonta.
Mitäs muuta, kuvausta en ole varannut vielä, täytyy miettiä tässä mihin veisi ja mitä laittaisi päälle. Varmaan samat vaatteet laitan Koolle kuin mitä meidän häihin.
Meillä tosiaan häät lähestyvät kovaa vauhtia 2,5 viikkoa aikaa ja kaikkea pitäisi vielä hoitaa...
Pitäis varmaan pestä pyykkiä tänään vielä..Mieskin on töissä vielä ja Koo nukkuu parvekkeella..
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE 2009 ja TOIVOTAAN PALJON + TÄHÄN PINOON
:heart:
SYNNYTYS oli ihanaa :heart: Vaikka kesti sen 22h 45 min. Ponnistaminen oli helppoa ja nopeaa, mäkin vielä ponnistin ilman kivunlievitystä, kun just epiduraalin vaikutus loppui.
MAXMILIAN: täälläkin kuumeillaan kakkosesta, joskaan ei niin paljoa kuin ykkösestä. Tulee sitten kuin tulee.. :heart: Mulla kun on niin epäs kierto, että tuskin heti nappaa...:/ Onko muuten muita kellä pitkä/epäsään kierto, nyt raskauden jälkeen??:attn:
SHAKKI:
munkin piti palata lukee toi sun teksti uusiksi,kun täällä vihjailtiin. Anna tulla vaan..NIIPA +TAV MAITOA: mä sekoitin korvikkeeseen tavallista maitoa ja nyt on viikon verran juonut pelkkää tavallista maitoa. Sekoita korvikkeen sekaan pikkuhiljaa. Rasvatonta maitoa oon antanut, ja muistaakseni neukassa sanoivat että rasvatonta.
Mitäs muuta, kuvausta en ole varannut vielä, täytyy miettiä tässä mihin veisi ja mitä laittaisi päälle. Varmaan samat vaatteet laitan Koolle kuin mitä meidän häihin.
Meillä tosiaan häät lähestyvät kovaa vauhtia
2,5 viikkoa aikaa ja kaikkea pitäisi vielä hoitaa... Pitäis varmaan pestä pyykkiä tänään vielä..Mieskin on töissä vielä ja Koo nukkuu parvekkeella..
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE 2009 ja TOIVOTAAN PALJON + TÄHÄN PINOON
:heart:
Voi perskeles! Mullahan oli sinne rivien väliin lipsahtanut melkoinen kirjotusvirhe. (Täyutyi oikein ite käydä kattomassa, mitä kirjotti) No kyllähän tuo "Paavo" meillä jo puheissa kovasti vilahtelee, mutta taitaa matkata vielä isänsä pusseissa. Vaikka ehkäsyssä on kyllä ollut sellaista tahallista huolimattomuutta, mutta enpä usko vielä tärpänneen. Toisaalta tässä alkaa kyllä olemaan kiire, kun mun hedelmällisyys suorastaan romahtaa tammikuussa, kun tulee 35 v mittariin.
Noitten rivinvälien kanssa saa kyllä olla melkosen tarkkana. Eräs mammakaveri hoksas Irenen odotuksen juurikin huolimattoman lausahdukseni takia. Puhuttiin lihomisesta ja laihduttamisesta ja minä siihen huolimattomasti heitin; "Minäkin vaan lihon ja lihon. Kuinkakohan paljon tässä vielä paisuukaan?" Suurin osa porukasta vaan nyökytteli, mutta yks ryökäle hoksas minun olevan raskaana.
HeMa: Vai teillä on H mustasukkanen? Meillä asia on toisin päin, eli Irene on ihan pirun mustis. Auta armias, jos esikoinen on mun sylissä, niin jo rientää Irkkuli kitisemään viereen ja tönii ja tuuppii esikoista pois tai väkisin änkee itse syliin ja "pakottaa" esikoisen lähtemään. Välillä on ihan pakko vaan huudattaa pientä, ettei saa aina ryöstettyä esikoiselta mun huomiointia!
! v kuvaus: Saa nähdä tuleeko nyt Irenen kanssa mentyä. Esikoista ei käytetty kuvaajalla tuolloin, mutta kerhokuva otettiin seurakunnan kerhossa n. 1v. 2kk ikäesenä, niin ajoi sitten sen asian. Nyt ollaan kyl mietitty ihan valokuvaajaa, mutta saa nähdä sitten...
1v synttäreitäkään en ole vielä miettinyt. Mutta meillähän on niihin aikaa vielä yli kuukausi.
Toukomaa: Oletko antanut Topiakselle ihan tavallista makkaraa vai jotain nitriitittömiä versioita. Mitenkäs muut, kuinka menettelette suolan suhteen? Ite joka kerta mietiskelen, kun on ruokana jotain missä suolaa ei voi välttää (esim. just makkara tai kinkkua), että voisinko jo antaa. Nyt ollaan syöty niinä päivinä purkkiruokaa (tosin jouluna kyl kinkkua maisteltiin). Yleensä otan ennen suolaamista Irenen annoksen ruuasta.
Niipa: Me siirrytään tavalliseen maitoon vasta helmikuussa, kun tulee se 1v. täyteen. Hapanmaitotuotteitten maistelukin on nyt ollut vähän niin ja näin, kun tuossa joulua ennen oli sitä sairastelua, eikä sit oikein tiennyt, mistä ne kititnät johtui, niin pidettiin vähän taukoa. Nyt on taas jääkaapissa piimät ja jugurtit odottamassa. Esikoisen kanssa alotettiin nuo hapanmaitotuotteet 10kk ja sit siinä 1v synttärin kieppeillä siirryttiin tavalliseen maitoon. Minä en lantrannut tuota maitoa mitenkään (täällä moni muistaakseni on lisännyt aluksi maitoa korvikkeen sekaan) vaan ihan raakana tarjosin ruokailujen yhteydessä. Eihän tuota aluksi ihan hirveitä määriä mennyt, mutta pikkuhiljaa tottui. Ja kevytmaidolla aloitettiin meillä koska itsekin sitä juon (rasvaton on neuvolan suositus).
Nyt perunasalaattia värkkäämään.
OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE MAMMOILLE JA TAAPEROILLE!
(Täyutyi oikein ite käydä kattomassa, mitä kirjotti) No kyllähän tuo "Paavo" meillä jo puheissa kovasti vilahtelee, mutta taitaa matkata vielä isänsä pusseissa. Vaikka ehkäsyssä on kyllä ollut sellaista tahallista huolimattomuutta, mutta enpä usko vielä tärpänneen. Toisaalta tässä alkaa kyllä olemaan kiire, kun mun hedelmällisyys suorastaan romahtaa tammikuussa, kun tulee 35 v mittariin. Noitten rivinvälien kanssa saa kyllä olla melkosen tarkkana. Eräs mammakaveri hoksas Irenen odotuksen juurikin huolimattoman lausahdukseni takia. Puhuttiin lihomisesta ja laihduttamisesta ja minä siihen huolimattomasti heitin; "Minäkin vaan lihon ja lihon. Kuinkakohan paljon tässä vielä paisuukaan?" Suurin osa porukasta vaan nyökytteli, mutta yks ryökäle hoksas minun olevan raskaana.
HeMa: Vai teillä on H mustasukkanen? Meillä asia on toisin päin, eli Irene on ihan pirun mustis. Auta armias, jos esikoinen on mun sylissä, niin jo rientää Irkkuli kitisemään viereen ja tönii ja tuuppii esikoista pois tai väkisin änkee itse syliin ja "pakottaa" esikoisen lähtemään. Välillä on ihan pakko vaan huudattaa pientä, ettei saa aina ryöstettyä esikoiselta mun huomiointia!
! v kuvaus: Saa nähdä tuleeko nyt Irenen kanssa mentyä. Esikoista ei käytetty kuvaajalla tuolloin, mutta kerhokuva otettiin seurakunnan kerhossa n. 1v. 2kk ikäesenä, niin ajoi sitten sen asian. Nyt ollaan kyl mietitty ihan valokuvaajaa, mutta saa nähdä sitten...
1v synttäreitäkään en ole vielä miettinyt. Mutta meillähän on niihin aikaa vielä yli kuukausi.
Toukomaa: Oletko antanut Topiakselle ihan tavallista makkaraa vai jotain nitriitittömiä versioita. Mitenkäs muut, kuinka menettelette suolan suhteen? Ite joka kerta mietiskelen, kun on ruokana jotain missä suolaa ei voi välttää (esim. just makkara tai kinkkua), että voisinko jo antaa. Nyt ollaan syöty niinä päivinä purkkiruokaa (tosin jouluna kyl kinkkua maisteltiin). Yleensä otan ennen suolaamista Irenen annoksen ruuasta.
Niipa: Me siirrytään tavalliseen maitoon vasta helmikuussa, kun tulee se 1v. täyteen. Hapanmaitotuotteitten maistelukin on nyt ollut vähän niin ja näin, kun tuossa joulua ennen oli sitä sairastelua, eikä sit oikein tiennyt, mistä ne kititnät johtui, niin pidettiin vähän taukoa. Nyt on taas jääkaapissa piimät ja jugurtit odottamassa. Esikoisen kanssa alotettiin nuo hapanmaitotuotteet 10kk ja sit siinä 1v synttärin kieppeillä siirryttiin tavalliseen maitoon. Minä en lantrannut tuota maitoa mitenkään (täällä moni muistaakseni on lisännyt aluksi maitoa korvikkeen sekaan) vaan ihan raakana tarjosin ruokailujen yhteydessä. Eihän tuota aluksi ihan hirveitä määriä mennyt, mutta pikkuhiljaa tottui. Ja kevytmaidolla aloitettiin meillä koska itsekin sitä juon (rasvaton on neuvolan suositus).
Nyt perunasalaattia värkkäämään.
OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE MAMMOILLE JA TAAPEROILLE!
Siis voi herran pieksut kun tänne on tullu tekstiä En kyllä meinaa perässä pysyä..
Synnytyksestä vielä niin oli kyllä aivan upea kokemus. Ja vielä ilman mitään lääkkeitä jouduin menemään kun ei ne mulle mitään antanu :kieh: Paitti ilokaasun pisti naamalle josta ei ollu mitään apua muutaku että rupesin sekoilemaan salissa niiden pirunmoisten kipujen kanssa.. synnytys kesti kaikenkaikkiaan 5h ja 40 min joten aika nopea näin ekakertalaisena. Tää tuleva synnytys sit joskus voikin olla ihan jotain muuta.. Toivottavasti sekin helppo.
Tyttönenkö se oli joka menkkojen kierrosta kyseli.. Mulla oli parit ekat kuukautiset suht ennallaan mutta sen jälkeen kierto heitteli 30-50 pvää ja nyt siis mennään viikoilla 13 joten elä masennu sen suhteen, kyllä teillä varmasti tärppää =)
Tusta tavalliseen maitoon siirtymisestä niin annoin Roopelle noin viikon verran korvikkeeseen sekotettuna ja sitten suoraan tavalliseen maitoon, mut sen mie sanon et oon kyl antanu ihan kevyt maitoa.. :ashamed:
Mitäs vielä.. nyt ei juolahda mieleen, mutta palaillaan :wave:
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!
En kyllä meinaa perässä pysyä..Synnytyksestä vielä niin oli kyllä aivan upea kokemus. Ja vielä ilman mitään lääkkeitä jouduin menemään kun ei ne mulle mitään antanu :kieh: Paitti ilokaasun pisti naamalle josta ei ollu mitään apua muutaku että rupesin sekoilemaan salissa niiden pirunmoisten kipujen kanssa.. synnytys kesti kaikenkaikkiaan 5h ja 40 min joten aika nopea näin ekakertalaisena. Tää tuleva synnytys sit joskus voikin olla ihan jotain muuta.. Toivottavasti sekin helppo.
Tyttönenkö se oli joka menkkojen kierrosta kyseli.. Mulla oli parit ekat kuukautiset suht ennallaan mutta sen jälkeen kierto heitteli 30-50 pvää ja nyt siis mennään viikoilla 13 joten elä masennu sen suhteen, kyllä teillä varmasti tärppää =)
Tusta tavalliseen maitoon siirtymisestä niin annoin Roopelle noin viikon verran korvikkeeseen sekotettuna ja sitten suoraan tavalliseen maitoon, mut sen mie sanon et oon kyl antanu ihan kevyt maitoa.. :ashamed:
Mitäs vielä.. nyt ei juolahda mieleen, mutta palaillaan :wave:
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!
Suolasta:mä en ole vielä aloittanut tavallisen ruoan antamista vaan Elli saa omat ruoat.Näin ollen suolaakaan ei ole vielä saanut.mausteita kyllä.
makkaraa ei ole saanut ja en ole ajatellut antaakaan vielä...ja jos sit enempi antais niin nitriitöntä ostaisin.
eipä nuo 1v sais syödä kun yhden nakin viikossa...
makkaraa ei ole saanut ja en ole ajatellut antaakaan vielä...ja jos sit enempi antais niin nitriitöntä ostaisin.
eipä nuo 1v sais syödä kun yhden nakin viikossa...
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Tavismaidosta. Meillä aloitettiin viilillä ja jourtilla 10kk iässä ja kuukausi sitten aloitettiin tavallinen maito. Hylaa annetaan, kun tavallisesta meni posket puolukaksi. Muuten ei ole ollut mitään muuta tullut. Kokeillaan sitten myöhemmin uudestaan josko se tavismaito kuiteski kävisi.
Tavisruoasta. Ollaan siirtymässä kotiruokaan. Suolaa käytetään tosi vähän muutenkin ruokaan niin en oo huolissani.. Silloin raskausaikana multa kiellettiin suurimmat herkkuni eli salmiakki ja fetajuusto. Muutenkin tartti vähentää suolan käyttöä, kun verenpaine oli mukamas niin korkealla. Aikas äkkiä tottui vähäsuolaiseen ruokaan ja ei sitä ole enää sillai kaivannutkaan.
Eilen tein sovellettua liha-perunasoselaatikkoa, jonne heitin tuorejuustojen jämät ja pottua jatkettiin porkkanalla.. Hyvin se sörsseli upposi pikkumieheen. Viikonloppuna on luvassa kalakeittoa ja sitäkin sitten saa maistella.
Synnytyksestä vielä. Mulla se kesti 10h45min. Ois kestänyt kauemmin, mut sitä vauhditettiin oksitosiinilla. Olihan ne pari ekaa tuntia ihan ok. Kätilö kirjoitteli tietoja ylös, suihkuteltiin, laitettiin piuhoja kiinni, haettiin kaurapussia jne. Oli ihan rento meininki.. Mulla oli karsee veskihätä, mut ruho oli mennyt ennen mieltä jonkin sortin paniikkiin, en saanut mitään ulos. Pariin otteeseen kävin koittamassa. Ois luullut, et oisin saanut ruiskeen mut ei. Kätilö näemmä tykkäsi mielummin korjata jätökseni pediltä.. Sit tultiinkin jo laittamaan epiduraali ja veskikäynnit sai jäädä. Sit vaihtui työvuorot ja se hapannaama kätilö tuli hoitaan homman loppuun. Se tyrkytti katetria 5 min saamatta sitä saikalleen |O Sanoin sitten et antaa olla, vaikka rakko oli ihan täynnä. Epiduraalin vaikutuksen lakattua pyysin puudutusta ja se kätilö kieltätyi antamasta, koska ei silloinkaan ole mitään puudutuksia ollut, kun hän ollut synnyttämässä.. Siinä vaiheessa meni se mielikin paniikkiin. Auki olin vasta 6cm ja ties kuinka kauan vielä kestää.
Ruho oli edelleen synnytyksen jälkeen ihan lukossa ja täytyi syödä jotain pillereitä, et pissi tuli.. :snotty:
Tosta raskauden huomaamisesta. Mulla alkoi turvotus heti alussa ja jotkut arvasi siitä. Äitini arvasi äkillisestä kahvin vieroksumisesta
Kysynpä nyt teiltäkin tämmöstä tyhmää juttua nyt, kun aihe alkaa olla ajankohtainen. Mie kiroilen kuin vanha merimies. Nyt tietysti koitan hillitä sitä, mutta en tosiaankaan ala miettimään jokaista sananpartta. Sanoin ukolle etten aio rangaista Sampoa kiroilusta mikäli poika alkaa matkimaan äitiään. Ukko on rangaistuksen kannalla. Pitäisikö siinä sitten selitellä, että äiti saa kiroilla, mutta Sampo ei saa ja Sampolle seuraa kiroilusta rangaistus. Tämä aihe on nyt jäänyt meillä vähäksi aikaa sivulle, mutta palaa varmasti lähikuukausien aikana takaisin astialle. Mitäs mieltä te muut olette? :attn:
Kuukautiskierrosta. Alkuun oli aika pitkä väli, vähintään 35 päivää. Nyt se on tasaantunut n.30 päivään. Tämmönen kierto mulla oli ennen pillereiden syöntiäkin, paitsi ei oo enää menkkakipuja Nyt en käytä mitään ehkäisyä ja hyvä niin. Ukko pistää kumia päälle tarvittaessa.
Nyt pakko käydä laittamassa nassikka nukkumattimaahan, kun se tuossa kihnaa ja pitää unilaulua. :wave:
Tavismaidosta. Meillä aloitettiin viilillä ja jourtilla 10kk iässä ja kuukausi sitten aloitettiin tavallinen maito. Hylaa annetaan, kun tavallisesta meni posket puolukaksi. Muuten ei ole ollut mitään muuta tullut. Kokeillaan sitten myöhemmin uudestaan josko se tavismaito kuiteski kävisi.
Tavisruoasta. Ollaan siirtymässä kotiruokaan. Suolaa käytetään tosi vähän muutenkin ruokaan niin en oo huolissani.. Silloin raskausaikana multa kiellettiin suurimmat herkkuni eli salmiakki ja fetajuusto. Muutenkin tartti vähentää suolan käyttöä, kun verenpaine oli mukamas niin korkealla. Aikas äkkiä tottui vähäsuolaiseen ruokaan ja ei sitä ole enää sillai kaivannutkaan.
Eilen tein sovellettua liha-perunasoselaatikkoa, jonne heitin tuorejuustojen jämät ja pottua jatkettiin porkkanalla.. Hyvin se sörsseli upposi pikkumieheen. Viikonloppuna on luvassa kalakeittoa ja sitäkin sitten saa maistella.
Synnytyksestä vielä. Mulla se kesti 10h45min. Ois kestänyt kauemmin, mut sitä vauhditettiin oksitosiinilla. Olihan ne pari ekaa tuntia ihan ok. Kätilö kirjoitteli tietoja ylös, suihkuteltiin, laitettiin piuhoja kiinni, haettiin kaurapussia jne. Oli ihan rento meininki.. Mulla oli karsee veskihätä, mut ruho oli mennyt ennen mieltä jonkin sortin paniikkiin, en saanut mitään ulos. Pariin otteeseen kävin koittamassa. Ois luullut, et oisin saanut ruiskeen mut ei. Kätilö näemmä tykkäsi mielummin korjata jätökseni pediltä..
Sit tultiinkin jo laittamaan epiduraali ja veskikäynnit sai jäädä. Sit vaihtui työvuorot ja se hapannaama kätilö tuli hoitaan homman loppuun. Se tyrkytti katetria 5 min saamatta sitä saikalleen |O Sanoin sitten et antaa olla, vaikka rakko oli ihan täynnä. Epiduraalin vaikutuksen lakattua pyysin puudutusta ja se kätilö kieltätyi antamasta, koska ei silloinkaan ole mitään puudutuksia ollut, kun hän ollut synnyttämässä.. Siinä vaiheessa meni se mielikin paniikkiin. Auki olin vasta 6cm ja ties kuinka kauan vielä kestää. Ruho oli edelleen synnytyksen jälkeen ihan lukossa ja täytyi syödä jotain pillereitä, et pissi tuli.. :snotty:
Tosta raskauden huomaamisesta. Mulla alkoi turvotus heti alussa ja jotkut arvasi siitä. Äitini arvasi äkillisestä kahvin vieroksumisesta
Kysynpä nyt teiltäkin tämmöstä tyhmää juttua nyt, kun aihe alkaa olla ajankohtainen. Mie kiroilen kuin vanha merimies. Nyt tietysti koitan hillitä sitä, mutta en tosiaankaan ala miettimään jokaista sananpartta. Sanoin ukolle etten aio rangaista Sampoa kiroilusta mikäli poika alkaa matkimaan äitiään. Ukko on rangaistuksen kannalla. Pitäisikö siinä sitten selitellä, että äiti saa kiroilla, mutta Sampo ei saa ja Sampolle seuraa kiroilusta rangaistus. Tämä aihe on nyt jäänyt meillä vähäksi aikaa sivulle, mutta palaa varmasti lähikuukausien aikana takaisin astialle. Mitäs mieltä te muut olette? :attn:
Kuukautiskierrosta. Alkuun oli aika pitkä väli, vähintään 35 päivää. Nyt se on tasaantunut n.30 päivään. Tämmönen kierto mulla oli ennen pillereiden syöntiäkin, paitsi ei oo enää menkkakipuja
Nyt en käytä mitään ehkäisyä ja hyvä niin. Ukko pistää kumia päälle tarvittaessa. Nyt pakko käydä laittamassa nassikka nukkumattimaahan, kun se tuossa kihnaa ja pitää unilaulua. :wave:
Kiroilusta:itseltä pääsee välillä ärräpäät kunnolla mutta kyllä olen yrittänyt hillitä ettei H kaikkea itseensä ime..ja sanon aina että ei näin saa sanoa ja että äiti on nyt vähän tuhma.
Kyllähän ne oppii kiroilemaan ennemmin tai myöhemmin mutta ei kuulosta kovin hyvältä jos 3v huutaa V**** kaupungilla eli kyllä tietyt sanat on pannassa..ainakaan tällä hetkellä H:lla ei ole matkimisintoa ja jos P***** kuuluu niin se toruu meitä ja isovanhempia,vaaria ja pappaa.
Täällä on normaalit iltarutiinit suoritettu.Mies kävi naapurin kanssa saunomassa ja ottamassa parit oluet ja tulee sit kotiin.Aika köyhä uusi vuosi mutta tähän on jo tottunut.taitaa olla 5 vuosi kun ei juhlita eli viimeksi kuppia nostettu uutena vuotena kunnolla 6 v sitten.VOI tsiisus..näin se elämä muuttuu.ehkä ensi vuonna sais muksut hoitoon ja jotain....
Kyllähän ne oppii kiroilemaan ennemmin tai myöhemmin mutta ei kuulosta kovin hyvältä jos 3v huutaa V**** kaupungilla eli kyllä tietyt sanat on pannassa..ainakaan tällä hetkellä H:lla ei ole matkimisintoa ja jos P***** kuuluu niin se toruu meitä
ja isovanhempia,vaaria ja pappaa.Täällä on normaalit iltarutiinit suoritettu.Mies kävi naapurin kanssa saunomassa ja ottamassa parit oluet ja tulee sit kotiin.Aika köyhä uusi vuosi mutta tähän on jo tottunut.taitaa olla 5 vuosi kun ei juhlita eli viimeksi kuppia nostettu uutena vuotena kunnolla 6 v sitten.VOI tsiisus..näin se elämä muuttuu.ehkä ensi vuonna sais muksut hoitoon ja jotain....