Tammimasut 2015 MEIDÄN KUU

Isot tsempit kaikille kärvistelijöille!! Tänään sohvalla nyytti sylissä huokaisin, että niin se kaikki raskausajan tuska, ahdistus ja jännitys on ohi ja synnytyksestä selvitty ja käärö sylissä. ?
Kotona takana nyt eka päivä ja kivasti sujuu,mitä nyt uuden arjen opettelua. Maito nousi jo sairaalassa ja käärö tankkaa hyvin. Tällä hetkellä ainakin helpoiten käynnistynyt imetys ku edellisiin vertaa. Huomenna meillä on lääkäri ku karattiin sairaalasta alle 2vrk jälkeen. Sairaalassa olis voinu kyllä viihtyä yhden päivän lisää,koska nyt ollu aika väsynyt ja heikko happi tänään ku eihän sitä voi kotona levätä samoin ku sairaalassa. Se nenän eteen kannettu ruoka on sairaalassa niin luksusta ja mulla sattui niin mukava huonetoveri,että aika kului sutjakkaasti!
Siinäpä onkin hauska juttu kerrottavana. huonetoverin kanssa ku oltiin jutusteltu ilta niin tajuttiin,että ollaankin jo "tuttuja" sillä siellä me nimimerkkien "vaavimasu" ja "amelier" takana olevat naiset käytiin synnyttään peräkkäin samassa synnytyssalissa,toinen aamulla ja toinen sitte illalla.

 

Tämä mamma ois niin valmis jo lähtee synnärille...
Nyt vasta alkanut kunnon liitoskivut vaivaamaan. Lisäksi vauvaa työntää päätään välillä niin kovasti tonne alas, et painaa samal johkin hermoon et meinaa jalka tai jalat mennä alta ..
Pienen liikkeet on kyllä vähentynyt huomattavasti, ja sen vuoksi kävinkin maanantaina äippäpolilla käyrillä: kyllähän se siel liikkui ja kovasti mutten ite vaa tunne enää niitä niin selvästi.. siis tuota ennen olin tehty liikelaskentaa useana päivänä ja aika vaivalloista oli saada tarvittava määrä liikkeitä kasaan....
Seuraava neuvola onkin vasta viikon päästä, ellei sitä ennen mitää tapahdu.
Vatsa ollut täälläkin päivittäin vähä sekasin, edellisessähän se oli sekasin just ennen synnärillä lähtöä,mutta nyt ei ihan niin oo..
PIentä menkkamaista jomotusta välillä ja just öisin, toivon että jotain jo tapahtuis tuol alhaalla...

Edelleen askarruttaa mahdollinen yksin lähteminen synnärille Miten pärjää kipujen kanssa ja mitä jos jotain tapahtuu vauvalle taikka sit mulle.. :/ ei voi mitää et noita tuolee mietittyä.. tahtois nii tuon kumppanin mukaan mutta voipi olla että se joutuu vahtiin nuorimmaista.

odotteluahan tää on... tylsää...

Muruliini82 ja masu-asukki 38+4

 

Tänään on koitettu tehdä lumitöitä ja remuta koirien kanssa ulkona jotta alkais jotain tapahtuun Huomiselle sitten lisää lumitöitä ja ajattelin kokeilla tota akupainantaa mistä oon jonkin verran lukenu netistä... Vaikkei siitä takeita oo onko mitää apua.

Meillä nuorempi koira on hauska ku se nuuskuttaa mun masua tosi paljon ... odottelee jo varmaan aika paljon että tuo asukki astuisi tänne puolelle maailmaa:heart: Välillä saa oikee nauraa ku koira pökkii kuonolla mahaa ja vauva potkii sitä kuonoon ...

Ihana sattuma ollut kun kaksi palstalaista sattunut samaan aikaan samaan paikkaan synnyttään :saint:

39 vko meillä tänään tuli plakkariin

 

Jospa nyt ehtisi muutaman sanan kirjoittaa 10 pisteen tyttö syntyi toissapäivänä 9h synnytyksen jälkeen. Mitat 3150g/49cm. Kaikki meni hyvin ja molemmat voidaan hyvin edelleen Synnytys oli erittäin kivulias mutta siitä on nyt selvitty ja pääasia että on terve vauva sylissä. Kotiin päästään tänään.

Amelier ja vaavimasu, aika hauska yhteensattuma teillä

Onnittelut vauvan saaneille ja voimia loppuodotukseen ja koitokseen muille <3

milliet ja typykkä 2vrk

 

Sylin täydeltä onnea kaikille uusille vauvautuneille!!

 

onnea jakaantuneille! näyttää aika poikavoittoiselta syntyneiden lista

 

Onnittelut vauveleista!

Neuvolassa kaikki ok, jäätävä turvotus taas vaivaa, ja viikossa tullutkin reilu kilo :x Sf-mitta huitelee ihan jossain yläkäyrillä.. Sokereita olen taas mittaillut ja normia näyttää. Kaipa sieltä silti joku kuuden kilon jötikkä tulee. Tuntuu että jotenkin paikkakuntakohtaista se, että miten vauvan painoon suhtaudutaan.. Kun tosiaankin itselläni oli "jo" rv 36 se 3100gr arvio ja siitä vaan tuumattiin että juu, ihan normaali on, painu kotiis siitä jo. Ei mtn puhetta käynnistyksestä, annetaanko tämän vaan rauhassa kasvaa isoksi? :O Ensi viikolla polille taas aika. Miten saan valitettua itseni käynnistykseen?

Onko täällä muuten muita, kenellä radi-diagnoosi? Tuleva vauvanKIN sokereiden seuranta ärsyttää ja lisämaidon tuputus. Sama juttu viime kerrallakin. Vauva viihtyi tissillä, söi ja nukkui. Silti piti väkisin korviketta antaa Yksi tuttu veti röökiä koko raskausajan ja hän pääsi synnäriltä päivässä kotiin, ilman mitään seurantoja tai saarnoja...

38+2

 

Onnittelut Milliet!

Ihana punkteerauskokemus takanapäin. Taas toivoen, ettei ikinä kuuna tarvitsisi moiseen mennä. (viime kerrasta 15v???)

Jospa nyt saisi alkaa taas keskittyä tähän pallomahaan ja hengitysongelmat jäis historiaan.

 

Meidän pieni prinsessa syntyi 7.1 rv:lla 39+4. Synnytys oli vaikea ja nukutuksessa leikattiin vauva ulos. 10 pisteen neiti tuli 3960g, 49cm. Ja ollaan ihan onnesta soikeita koko perhe. Onnea kaikille vauvaantuneille ja voimia vielä odottajille

 

Onnea kovasti vsuvan saaneille

Kääntöä kokeiltu mutta ei voitu sitten tehäkkään kun tuli voimakas supistus joka ei mennyt millään ohi, vauvan sydänäänet laski. Aina kun lääkäri koski mahaan supisti joten se siitä ja sektioon menmään. Aikalailla lasketulle päivälle antoivat ajan, ihmeen viimetippaan kun viimexi leikattiin suunnitellusti 38+6.

Alan oleen tosi väsyny tähän raskauteen, yöt on menny parinviikon ajan 5h unilla, henkisesti tämä raskaus on ollu näistä kolmesta . No reilu pariviikkoa ja tämä on ohi.

37+2

 

Täällä myös menee yöt ihan muutaman tunnin unilla. Ja tällä hetkellä nuorimmainen herää siinä 5-6 aikaan. Joten se on todella masentava tunne kieriä sängyssä vielä 02.00 tietäen, että kohta täytyy nousta. Todella turhauttavaa turhaan valvoa.. : /

 

Onnitteluja vauvan saaneille!

Tsemppiä univaikeuksien kanssa painiville. Itselläkin tahtoo mennä kahteen tai välillä neljäänkin ennenku saan nukuttua. Mutta kun ekaa oottelen niin pystyn aamun nousemista sit venyyttää, mikä kyllä auttaa valtavasti vaikka pientä torkahtelua vaan sit aamulla onkin.

 

Ite saan kyllä unen siinä ei ongelmaa, mutta kun herään niin sitten en saa ja yleensä herään 4-5.30, onnexi viimeyönäsain nkukuttua 9h ja päivälä vielä tunnin. Jotenki eilisen kääntöhomman takia meni voimat täysin, saa nähä miten ensyö sitten.

 

onnea jo jakautuneille... Pian kyllä meillä kaikilla tammimammoilla on käärö sylissä

Eilinen kauppareissu tais täällä vaikuttaa jotenkin:
Eilis iltapvästä asti tosi kipeitä suppareita tullu välillä tiheestikin muttei siis säännnöllisesti. Oltiin jo siinä toivossa et lähteä pian pitäis niin kuin aiemminkin. Tosi tukala olo on tuon reissun jälkee ollu jos vähänkin jotain koittaa tehä. Menkkamaiset jomotukset jatkuivat yölläkin ja piti valveilla,mutta onneksi hieman sai nukuttuakin... Aamulla meni jo hetki ettei mitää ollu,mutta heti aamupalajuttujen jälkee alkoi taas supisteleen....
Jospa se tästä.. Salaa toivonut että jos ei nyt vkl:n aikaa mitä tapahdu, nii sit ensi viikolla, eli ennen laskettua aikaa (ens vkon su)...

Tänää ois 38+6

Muruliini82 ja masu-asukki

 

Täällä alkaa oleen semmoset kivut tuolla nivusissa ja kohdunsuulla että oksat pois. Viime yönä kääntyminen oli jo työn ja tuskan takana.. ja tänään kävely on ollut todella tuskaista sen vähän mitä sitä on pystyny tekee. Supistuksia ei ole ollut kylläkään tms. Mutta alkaa kyllä todella vaivaan tuo ettei pysty enään käveleen. Onko muilla tälläistä ollut lopussa?

Todella toivoin että synnytys käynnistyis pian :saint:

39+2

 

Heippa! Viittiskö joku fb-ryhmäläinen vinkkasta Tialle että käy kattoo viesteistä Muut-kansion?

Paljon onnea täälläkin kaikille jo synnyttäneille!

 

Yvonna. Mulla menny kävely todella vaikeaksi nyt parin päivän sisään. Vasta rv38+3 menossa. Kävely vaikeutui jo reilu viikko sitten. Ilmeisesti liittyi siihen että vauvan pää on kuulemma kiinnittynyt.

Vielä pystyn pikkuaskelin köpöttelemään hetkittäin, mutta sitten saattaa mennä muutama tunti etten juuri pysty liikkumaan. Tulee todella kova kipu tonne alapäähän (luulisin että kohdunsuulle). Myös häpyliitokseen juilii ankarasti.

Omalla kohdalla toivon että edes vähän pystyisin käppäilemään, että voisi käyttää koirat tarpeillaan jne. Toki saattaahan tämä jo kohta syntyäkkin, mutta saisi vielä pari päivää pysyä kyydissä, kun pe iltapäivällä multa halkes poskihammas ja siitä lähti puolet ientä myöten. Maanantaina olis vasta mahiksia saaha se jonkinlaiseen reilaan.

 

Onnea kaikille synnyttäneille, niitä alkaakin tässä ketjussa olla jo paljon

Tänään paukahti täyteen rv 37+0. Eilen syntymäpäivän kunniaksi aamulla tuntui koko raskauden ihka ensimmäinen supistus, menkkamaista jomotusta alavatsalla n. 5-10 min. Mutta siinä se sitten olikin, ihan rauhassa sain kierrellä kaupungilla 4 tuntia ja päälle leikkiä veljen muksun kanssa. Hirveän vaikea miettiä synnytystä tai kivunlievitystä, kun ei ole saanut mitään "esimakua" tulevasta. Vaikea kuvitella miten tulen itse käyttäytymään synnytyskipujen iskiessä. Lieköhän avautumisvaiheesta tulee sitäkin kipeämpi jos ei ole ollenkaan harjoitussupistuksia pehmittämässä paikkoja?

Tavarat alkaa olla hankittuna ja järjesteltynä kaapeissa, jokunen koneellinen olisi vielä pienimpiä vauvanvaatteita pestävänä. Sairaalakassia ei ole tullut vielä ajateltuakaan, sen verran kaukaiselta synnytys tuntuu.

 

Kalpeakuu: Niin sitä ensin mietin itsekin että johtuis siitä et olis pää kiinnittymässä mutta ei se mun kohdalla ainakaan oo koska muutama päivä sitten just neuvolassa kokeiltiin ja siellä se iloisesti heiluu aivan irrallaan edelleen

Tuntuu että ei meinaa enää pysyä kenenkään tahdissa mukana kun vauhti ei vaan riitä. Kivut on sen verran vihlovat. Onneksi meillä on iso aidattu piha et saan koirat vaan päästää ulos. Välillä kun koittanu niiden kaa lenkkiä tehä nyt loppu aikana niin hieman tukalaa on ku noi on niin vilkkaita menee tuolla ulkona.

Mutta kyllä tän kestää kun tietää että keinolla millä hyvänsä se vauva tuolta ulos tulee ja sitten liikkuminen taas helpottuu. Mielenkiintoista vaan kuulla jos muilla tätä samaa vaivaa ... Itsellä alkoi kans tossa varmaa noin vkolla 37 ja nyt tuo alakerran kipu on voimistunut siitä tosi paljon. 4 päivää laskettuun aikaan...jippii <3

 

Heips!

Jos tässä pikaseen koitan kirjottaa vähän synnytyksestä ennen ku on sapuska aika neidillä ja muilla.
Elikkä sillon lauantai iltanahan niitä kipeitä supistuksia tuli pitkillä väleillä ja yöllä ne muuttui vähän tiheämmäksi tullen n. 8-17min välein. Olivat välillä tosi kipeitä jo ja kellottelin siinä aamuyöhän jonnekki kolmeen kunnes ajattelin soittaa synnärille ja kysyä joko kannattais näytille tulla. Sanoivat että hyvähän se olis näytille tulla kun jo viides lapsi. No herättelin ukon ja hän keitteli siinä kahveet ja syötiin vähän jotain ja lähettiin. Matkalla ehin jo ajatella että supistukset tyssäs, mutta lähempänä kävi kyllä selväksi etteine loppunu. Oltiin sairaalassa n 5aikaan ja päästiin suoraa saliin ja kätilö kahtoi kohdunsuun tilanteen niin olin 4cm auki. hän pyöräytti kalvoja vähän irti ja supistuksia alkoki jo siinä tulla tiheämmin ja voimistua. Kohta pyysinkin lämpöpussin ja ilokaasun valmiiksi ja hengittelin siinä. Supistukset kävi jo kipeiksi ja tuli n. 1-2min välein ja pyysin kätilöä tarkistamaan tilanteen ja olin 6-7cm auki. Iski jotenkin paniikki kun olin jo kipeä ja tiesin pahimman olevan edessä. Aloin pyöritellä mielessä mitä seuraavaksi ja ottaisinko jotain lievitystä. Edellisestä synnytyksestä jotenki se kivulias loppuvaihe jäi niin mieleen että se loppuaika pelotti ja hirvitti. Aloin sitten vastoin minun periaatteitani kysellä myös puudutuksista ja päädyttiin spinaaliin. Jännitin sen laittoakin ja tuntui hirveältä maata supistuksien kanssa siinä laitettavana, mutta kaksi supistusta ja sitten laitettiin lääkeaine ja sen jälkeen olinkin ihan kuin mitään ei olis tapahtumassakaan. Käyrä piirsi hirveitä supistuksia peräkanaan ja minä vain söin aamupalaa...ihan epätodellinen olo oli että olen synnyttämässä enkä tuntenut yhtikäs mitään. En edes sitä että lapsivettä oli hiukka lorahtanut alleni kun kätilö tuli tarkistamaan tilannetta ja puhkaisemaan kalvot. Olin jo 9cm auki valmiiksi ja kätilö sanoi että odotellaan vähän aikaa että tulee ponnistuksen tarvetta.
Varsinaisesti sellasta kunnon työnnön tunnetta ei tullut mutta pikkasen tuntui jotain niin sanoin että voisin alkaa ponnistella. Siirryttiin jakkaralle ja sain alkaa ponnistaan. 4min ja tyttö oli syntynyt. Minulle jäi kauhea morkkis siitä spinaalista, kun tiedän että olisin kestänyt ne kivut.. Mutta olen onnellinen siitä että otin sen spinaalin vasta viidennen lapsen synnytyksessä enkä ensimmäisen. Neljä lasta olen lähes luomuna aiemmin synnyttänyt ja nyt "sorruin" ottamaan sen puudutuksen jota taatusti tulen katumaan lopun ikääni, mutta yritän ajatella sen niin, että nytpä minulla on siitäkin kokemus jos vaikka joskus kätilöksi ihteni saisinkin lukea.
Ja sattuipa niin hieno yhteensattuma että sain huonekaveriksi tästä ryhmästä kaiffarin :saint:
Oli hienoa saada rupatella jonkun kanssa ja löytyi aika paljon samankaltaisuutta ja varmasti tullaan olemaan yhteyksissä jatkossakin!!! Kiitokset

Nyt toivotankin kaikille vielä kasassa oleville tsemppiä ja ensisynnyttäjiä rohkaisen kyllä edes yrittämään olla ilman puudutuksia mahdollisimman pitkään. Se on hieno kokemus vaikka sattuukin. Kipu kestää hetken kerrallaan ja ehtii tsempata itseään seuraavaan supistukseen siinä välissä kunnes tietty lopussa kipu tuntuu lähes jatkuvalta, mutta sillonki voi lohduttautua sillä että kohta se on ohi!!!

Nyt uskoisin että meijän poppoo on tässä! Samoin siis varmasti myöski mun palstailu loppuu tähän =)
Mies kyselee onko haikea olo kun neiti on viimeinen, mutta ei kyllä ole. Näin on hyvä. Nyt on sellainen olo että enää ei minuun vauvakuume iske, mutta itselleni ainakaan en silti mitään "lopullista ehkäisykeinoa" haluais..

Mutta nyt alkaa porukka vaatia huomiota joten arkihommat jatkuu.

tsempitykset kaikille!!!

Vaavimasu ja rimpsessa 1vko

 

Neuvolakäynti takana ja mieli vähän maassa.

Vauva jälleen poikittain. Että sillä eteenpäin. Ylhäällä, joten ei mitään pysyvää.

 

Tervehdys vauvahuuman keskeltä Pikkuinen on sulattanut sekä vanhempien että sisarusten sydämet ihan kunnolla :heart: Vauva on onneksi tosi rauhallinen ja imetys on lähtenyt hyvin käyntiin. Ainoastaan raju maidonnousu on aiheuttanut päänvaivaa nyt, mutta eiköhän sekin helpota ajan mittaan..

Synnytyksestä muutama sana: klo 3 yöllä tunsin muutamia voimakkaampia menkkajomotuksia vatsalla. Vessassa käydessä oli tullut hieman erilaista, verensekaista vuotoa, mutta en ajatellut sen vielä tarkoittavan mitään erityistä. Toivoin vain, että olisi merkki synnytyksen lähestymisestä. Klo 4.30 herättelin miehen, kun oli tullut muutama voimakkaampi tuntemus ja samantien sitten lorahtikin lapsivesi Kun saimme isommille lapsenavhdin järjestettyä lähdimme sairaalaan, jossa ensin käyrille. Olin 3cm auki. Supistuksia ei juurikaan tullut, joten osastolle niitä odottamaan. 9 aikaan supistuksia alkoi tulla säännöllisesti ja koko ajan kipeytyen. Tässä vaiheessa olin auki vasta 4cm. Saliin pääsin klo 12 aikaan. Ilokaasulla pärjäsin kohtalaisesti kunnes olin 8cm auki. Sen jälkeen supistuksia tuli jatkuvasti ja tosi rajuina ja loput 2cm olivat erittäin tuskallisia. Ilokaasulla menin kuitenkin loppuun saakka, vaikka tuskin siitä enää paljon apuja oli loppuvaiheessa. Tiesin kivun kuitenkin helpottavan heti kun vauva on ulkona ja sillä ajatuksella jaksoin tsempata loppuun saakka.

Voimia kaikille odotuksen loppumetreille :hug:

milliet ja typy 5pv :heart:

 

Pikaisesti tulin ilmoittamaan että meille syntyi valloittava,ihana poika viime lauantaina (rv41).synnytys käynnistettiin lapsiveden mentyä ja kaikki sujui hyvin. paljon onnea synnyttäneille pienistä nyyteistä ja tsemppiä loppumetreille teille vielä omaa kääröä odottaville.

 

Isosti onnea kaikille vauvan saaneille!

Tein uuden ketjun, jonne voi tällä samalla porukalla kirjoitella vauva-ajan ihanuudesta ja kamaluudesta

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/2433735-tammimasut-2015-syntyneet/#post30585953

 

Naaba87 pitäskö perustaa faceenki joku tuommonen ryhmä sen sais salaisexi?

Täälä edelleen yhtenä kappaleena ja yöt valvotaan :/ tänään oli viiminen neuvolakäynti ellei tuu parinviikonaika mitään erityistä. Seuraava aika neuvolaan onki vauvankans.
Tänään vihlonu alaselkää montatuntia. Toivosin että lähtis syntyyn ennen leikkauspäivää ei osais niin jännittää. Noparinviikonpäästä pitäs olla jo hoikempi