Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
**Tammikuun tuhisijat 2013 Marraskuussa**
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Kazzie, post: 27575173, member: 56655"]</p><p>Hei kaikki,</p><p></p><p>Toivottavasti huolitte vielä mukaan? Tässä tietoni: <span style="color: #FF0000">Kazzie/32/2./- LA 13.1.13</span></p><p></p><p>Olen taustaillut pitkään mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Voitte toki lisätä mut ryhmään, vaikka lähinnä nyt haenkin tukea tähän olotilaan ja toivoisin teidän muiden kommentteja ja kokemuksia jos kenelläkään vaan on ollut samanlaista tilannetta. Olen siis lukenut teidän muiden kuulumisia jo aiemmin. Mun oli pakko löytää joku paikka mihin purkaa omaa oloa. Tuntuu ettei ole ketään kenen kanssa puhua ja jos on niin kukaan ei mua ymmärrä. Tuntuu ettei tännekään kehtaa omia tunteita purkaa vaikka näin nimettömänä sen teenkin. </p><p></p><p>Varoitus siis jo etukäteen, tästä tulee hyvin omanapainen ja pitkä viesti. </p><p></p><p>Tilanne on se, että meillä on ennestään reilu parivuotias lapsi. Mieheni on hoitanut häntä kotona kun minä olen ollut töissä. Kaikki on mennyt ihan loistavasti ja hän on mielestäni tehnyt kaiken paremmin kuin hyvin. Nyt sitten kun jäin äitiyslomalle niin hän ilmoittautui työnhakijaksi, koska hänellä ei ole töitä. Olen koko ajan jotenkin mielessäni ajatellut, että hän jäisi kanssani kotiin hoitamaan vauvaa kun se syntyy. Minulla ei ole käynyt mielessäkään että hän menisi töihin. Itseasiassa olemme taloudellisesti todella tiukilla tämän tilanteen takia, mutta niin hassua kuin se onkin, olen mielummin köyhänä hänen kanssaan kotona kuin kotona päivät yksin kahden lapsen kanssa. Miksikö näin? En tiedä. </p><p></p><p>Ensinnäkin minua pelottaa, kun mieheni on koko ajan ollut tukena kotona. Pelkään etten jaksa kahden kanssa, en edes halua ajatella asiaa. Viimeksi jotenkin oli niin helppoa kun meitä oli kaksi hoitamassa pientä. Sitten pelkään, että minusta tulee se tylsä kotiäiti (en tarkoita tätä mitenkään pahalla ketään kotona olevaan äitiä kohtaan tai sitä että kaikki kotiäidit olisivat tylsiä. Päinvastoin! Tämä on nyt vain oma ajatukseni siitä, millaiseksi en missään nimessä halua muuttua), joka odottaa miestä kotiin päivät pitkät. Sitten kun mies tulee kotiin niin olen pahalla tuulella kun itse olen ollut lasten kanssa koko päivän ja kaivannut aikuista seuraa. Pelkään että minulle jää kaikki vastuu kotona ja hän ei jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen. Pelkään ettei minulla oli edes sitä vähää omaa aikaa, mikä minulla on ollut aiemmin. Ihan oikeasti pelkään etten tule kestämään tätä tilannetta. </p><p></p><p>Asiahan on nyt siis niin, että mies ei ole vielä saanut edes töitä. Mutta kun ajattelen, että jos saa, mitä sitten? Mitä jos hän saa juuri nyt kun vauva syntyy? Pelkään että kaikki muuttuu kun nyt kaikki on niin hyvin. (paitsi raha-asiat, mutta rahakaan ei saa mieltäni muuttumaan, vaikka yritän kuinka järjellä ajatella asiaa) Olemme puhuneet tästä tilanteesta ja hän vakuuttelee minulle ettei asiat muutu huonompaan suuntaan vaan päinvastoin. Itse kuitenkin vaan ajattelen negatiivisesti. </p><p></p><p>Olen menossa juttelemaan kyllä näistä tunteista ammattilaisen kanssa. Tiedän että hormonit vaikuttavat tähän ja varmasti monet tunteet ovat nyt voimakkaampia kuin miten normaalisti olisi, mutta en silti saa näitä ajatuksia pois pään sisältä. Tämä kuulostaa varmaan ihan naurettavalta, että saan melkein paniikkikohtauksen kun vaan ajattelenkin että mies olisi päivät töissä ja minä yksin täällä kotona. Olen nähnyt niin monen kaverin vierestä kuinka väsyneitä he ovat ja kuinka parisuhde on kärsinyt tämän vuoksi. En halua että meillä muuttuu asiat samalla tavalla..</p><p></p><p>Tämän lisäksi tämä raskaus ei ole muutenkaan ollut helppo. Suoraan sanoen inhoan olla raskaana. Viimeksikin oli vaikeaa, mutta ei näin vaikeaa. Vauva-ajasta tosin nautin täysin siemauksin. Tuntui että kaikki muuttui paremmaksi kun sain lapsen tähän maailman ja ulos omasta kropastani. Esikoisen kanssa tosin oli helppoa, hän nukkua alusta asti pitkät yöunet ja kaikki meni muutenkin hyvin. Nyt tietysti yksi pelko lisää on se, että jos toinen onkin ihan täysi vastakohta ja kuten jo pitkän viestin kirjoitin, JOS olen päivät yksin.. </p><p></p><p>Nyt olisi kiva kuulla, että olenko ihan tosiaan ainut näiden ajatusteni kanssa? Tunnen itseni todella ulkopuoliseksi, minulla on lähipiirissä ystävä joka odottaa ja ystäviä joilla on pieniä lapsia. Silti tuntuu ettei kukaan jaa samanlaisia ajatuksia minun kanssani. Mielipiteitä ja kommentteja otan mielelläni vastaan..aika kuluu muutenkin niin hitaasti. Haluaisin vaan että olisi jo tammikuu..</p><p></p><p>Kiitos kun jaksoit lukea <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Stemppiä teille kaikille odotukseen! </p><p></p><p>Kazzie 32+3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Kazzie, post: 27575173, member: 56655"] Hei kaikki, Toivottavasti huolitte vielä mukaan? Tässä tietoni: [COLOR="#FF0000"]Kazzie/32/2./- LA 13.1.13[/COLOR] Olen taustaillut pitkään mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Voitte toki lisätä mut ryhmään, vaikka lähinnä nyt haenkin tukea tähän olotilaan ja toivoisin teidän muiden kommentteja ja kokemuksia jos kenelläkään vaan on ollut samanlaista tilannetta. Olen siis lukenut teidän muiden kuulumisia jo aiemmin. Mun oli pakko löytää joku paikka mihin purkaa omaa oloa. Tuntuu ettei ole ketään kenen kanssa puhua ja jos on niin kukaan ei mua ymmärrä. Tuntuu ettei tännekään kehtaa omia tunteita purkaa vaikka näin nimettömänä sen teenkin. Varoitus siis jo etukäteen, tästä tulee hyvin omanapainen ja pitkä viesti. Tilanne on se, että meillä on ennestään reilu parivuotias lapsi. Mieheni on hoitanut häntä kotona kun minä olen ollut töissä. Kaikki on mennyt ihan loistavasti ja hän on mielestäni tehnyt kaiken paremmin kuin hyvin. Nyt sitten kun jäin äitiyslomalle niin hän ilmoittautui työnhakijaksi, koska hänellä ei ole töitä. Olen koko ajan jotenkin mielessäni ajatellut, että hän jäisi kanssani kotiin hoitamaan vauvaa kun se syntyy. Minulla ei ole käynyt mielessäkään että hän menisi töihin. Itseasiassa olemme taloudellisesti todella tiukilla tämän tilanteen takia, mutta niin hassua kuin se onkin, olen mielummin köyhänä hänen kanssaan kotona kuin kotona päivät yksin kahden lapsen kanssa. Miksikö näin? En tiedä. Ensinnäkin minua pelottaa, kun mieheni on koko ajan ollut tukena kotona. Pelkään etten jaksa kahden kanssa, en edes halua ajatella asiaa. Viimeksi jotenkin oli niin helppoa kun meitä oli kaksi hoitamassa pientä. Sitten pelkään, että minusta tulee se tylsä kotiäiti (en tarkoita tätä mitenkään pahalla ketään kotona olevaan äitiä kohtaan tai sitä että kaikki kotiäidit olisivat tylsiä. Päinvastoin! Tämä on nyt vain oma ajatukseni siitä, millaiseksi en missään nimessä halua muuttua), joka odottaa miestä kotiin päivät pitkät. Sitten kun mies tulee kotiin niin olen pahalla tuulella kun itse olen ollut lasten kanssa koko päivän ja kaivannut aikuista seuraa. Pelkään että minulle jää kaikki vastuu kotona ja hän ei jaksa tehdä mitään enää työpäivän jälkeen. Pelkään ettei minulla oli edes sitä vähää omaa aikaa, mikä minulla on ollut aiemmin. Ihan oikeasti pelkään etten tule kestämään tätä tilannetta. Asiahan on nyt siis niin, että mies ei ole vielä saanut edes töitä. Mutta kun ajattelen, että jos saa, mitä sitten? Mitä jos hän saa juuri nyt kun vauva syntyy? Pelkään että kaikki muuttuu kun nyt kaikki on niin hyvin. (paitsi raha-asiat, mutta rahakaan ei saa mieltäni muuttumaan, vaikka yritän kuinka järjellä ajatella asiaa) Olemme puhuneet tästä tilanteesta ja hän vakuuttelee minulle ettei asiat muutu huonompaan suuntaan vaan päinvastoin. Itse kuitenkin vaan ajattelen negatiivisesti. Olen menossa juttelemaan kyllä näistä tunteista ammattilaisen kanssa. Tiedän että hormonit vaikuttavat tähän ja varmasti monet tunteet ovat nyt voimakkaampia kuin miten normaalisti olisi, mutta en silti saa näitä ajatuksia pois pään sisältä. Tämä kuulostaa varmaan ihan naurettavalta, että saan melkein paniikkikohtauksen kun vaan ajattelenkin että mies olisi päivät töissä ja minä yksin täällä kotona. Olen nähnyt niin monen kaverin vierestä kuinka väsyneitä he ovat ja kuinka parisuhde on kärsinyt tämän vuoksi. En halua että meillä muuttuu asiat samalla tavalla.. Tämän lisäksi tämä raskaus ei ole muutenkaan ollut helppo. Suoraan sanoen inhoan olla raskaana. Viimeksikin oli vaikeaa, mutta ei näin vaikeaa. Vauva-ajasta tosin nautin täysin siemauksin. Tuntui että kaikki muuttui paremmaksi kun sain lapsen tähän maailman ja ulos omasta kropastani. Esikoisen kanssa tosin oli helppoa, hän nukkua alusta asti pitkät yöunet ja kaikki meni muutenkin hyvin. Nyt tietysti yksi pelko lisää on se, että jos toinen onkin ihan täysi vastakohta ja kuten jo pitkän viestin kirjoitin, JOS olen päivät yksin.. Nyt olisi kiva kuulla, että olenko ihan tosiaan ainut näiden ajatusteni kanssa? Tunnen itseni todella ulkopuoliseksi, minulla on lähipiirissä ystävä joka odottaa ja ystäviä joilla on pieniä lapsia. Silti tuntuu ettei kukaan jaa samanlaisia ajatuksia minun kanssani. Mielipiteitä ja kommentteja otan mielelläni vastaan..aika kuluu muutenkin niin hitaasti. Haluaisin vaan että olisi jo tammikuu.. Kiitos kun jaksoit lukea :) Stemppiä teille kaikille odotukseen! Kazzie 32+3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Eurovaalit ovat henkilövaalit, johon SDP ei satsannut, koska kotimaassa on tarpeeksi korjattavaa
Tänään 18:40
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Kilttimiehen vaimo sai Tramalia 😵💫
Tänään 17:41
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Pariisi-Kultaranta 6-0
Tänään 17:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Eipäs ole suuren suuri tuo budjetti
Tänään 13:49
viisikymppinen isoäiti
11 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Vihreä liikenne on täysin holtitonta ja liikennesäännöistä piittaamatonta
Tänään 11:33
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Päivälleen vuosi sitten: Pekka Haavisto johti Alexander Stubbia 63-37"
Tänään 11:16
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Minulla on hempee mielinen poika
Tänään 11:10
viisikymppinen isoäiti
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Ylen toimittajalle huomautettiin, kun jutussa oli liikaa heteromiehiä, aktivistit kouluttavat toimittajia – Tämä ei ole journalismia!"
Tänään 11:06
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Olen tähän asti ajatellut, että persut on pienituloisien ja köyhien puolella
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 11:36
Luettu: 929
Aihe vapaa
2.
Kansa antoi haisevan vastalauseensa persuille - Li Anderssonille n. 200.000 ääntä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:35
Luettu: 906
Aihe vapaa
3.
Sanna Marin olisi räjäyttänyt SDP:n eurovaalipotin
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:09
Luettu: 712
Aihe vapaa
4.
Media onnistui tuhoamaan perussuomalaisten vaalivoiton
Started by vierailija
Tiistai klo 10:36
Luettu: 582
Aihe vapaa
5.
Vasemmistoliitto ohitti Demarit, Keskustan, Persut ja Vihreät
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:12
Luettu: 580
Aihe vapaa
6.
Sanna Marin luopui mustasta nahkatakistaan ja vaihtoi seksyihin pyllybikineihin
Started by vierailija
Maanantai klo 23:49
Luettu: 562
Aihe vapaa
7.
no mitenkäs tämä uudistus vaikuttaa elämääsi
Started by viisikymppinen isoäiti
Tiistai klo 10:28
Luettu: 536
Aihe vapaa
8.
Venäjä vie tehokkaimman ydinasetuotteita tuottavan ydinreaktorinsa kuubaan
Started by vierailija
Sunnuntai klo 00:49
Luettu: 534
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Kilttimiehen vaimo sai Tramalia 😵💫
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Huono vaalitulos on hajottamassa demareita kahteen keskenään riitelevään leiriin
Latest: Echo
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Pariisi-Kultaranta 6-0
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
5.
Li Anderssonille annetut äänet menivät hukkaan - ei saa mitään aikaiseksi Brysselissä
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
6.
Oletko maistanut muurahaisen pissaa?
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
7.
Miksi foorumin keskusteluissa korostuvat poliittiset aiheet ja ääripäiden edustajat?
Latest: Echo
15 min sitten
Aihe vapaa
8.
Relaatiot 20!
Latest: MAG1
45 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
**Tammikuun tuhisijat 2013 Marraskuussa**
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu