TAMMIKUUN TOIVOT tammikuussa

Voimia sulle Lara83, on varmasti turhautunut olo! Eiköhän kaikilla yliaikasilla oo :p

Mulla on tänään ollut ihan ihan vähän oireita, verrattuna siis aikaisempiin päiviin joiden oiresaldo on ollut melkeinpä nolla. Nyt saunan jälkeen tuli jopa muutama ikävältä tuntuva suppari, ei kuitenkaan kipeitä. Noh, parempi ku ei mitään.

Toisaalta ei sais valittaa tästä toimettomuudesta. Näin mammalomalla oon päässyt viemään koiraa todella pitkille lenkeille just sillo ku itelle sopii, on voinut mennä saunaan vaikka keskellä päivää ja tehdä melkeenpä mitään vaan ilman kummosempia rajotteita ja silti sitä oottaa, että sais syliin oman vauvan joka rajottaaki elämää sitten ihan kunnolla. Pitäis oikeesti vaan nauttia tästä omasta ajasta. Just saunassa ajattelin, että onpa ihanaa kun voi tehä ihan mitä vaan ja just omaan tahtiin. Haha, eiköhän se vauva ala sieltä tulemaan siinä vaiheessa ku oikeesti alkaa nauttimaan tästä vapaa-ajasta :D

Aamulla on neuvola, saa nähdä mitä terkkari sanoo kun vielä sinne lyllerrän :D

Alien 40+0
 
Huomenta!
Voi vattu mikä yö takana. Pari tuntia olisinko pätkissä nukkunut, nivuset ja sektiohaava on kun tulessa kun yrittää vähänkin liikkua :headwall: Pitäis sinne äippäpolille lähteä, ei jaksais kun yhteensuuntaan on 80 km matkaa.... No jospa sieltä viisaampana tulisi takaisin, tai hyvällä lykyllä vauva kainalossa :D En kyllä käynnistystä mielellään haluaisi, että ootellaanhan kuiteskin vielä pari viikkoa, ja katsellaan sitten.

Kirppunen 40+0 vihdoin ja viimein :heart:
 
..hyvin nukuttu yö takana :) eikä enää veristä vuotoa, eikä sitä limatulppaakaan.. menee varmaan se kaks viikkoa vielä :whistle:

nyt marjapuuron keittoon..

Käyttekö jo muut tuolla vauvapuolella lukemassa? aivan mahtavia opetusstooreja näin esikoista odottavalle..
 
Huomenta kaikille!! Rv 41+4 ja jotain tapahtuu, limaista veriviiruista vuotoa tullut aamusta alkaen =) Joten eiköhän kohta tapahdu ja paineen tunne sen kun kasvaa... Olisikohan niin että tytsy pelästyi huomista yliaikakontrollikäyntiä ja mahdollista käynnistystä ja päätti että kai tässä vissiin itsekkin vois irtisanoa vuokrasopimuksen :LOL: No täytyy tästä lähteä ulos parin kilsan kävelylle niin eiköhän vauhditu!!
Tsemppiä päivään kaikille!!
 
Piti tulla ihan fiilistelmään tänne. Tasan vuosi sitten oli meidän tytön LA ja jänniä aikoja elettiin. No, meillä meni sitten ihan virallisesti yliaikaiseksi ja syntyi lopulta käynnistyksellä rv 42+2 |O . Ei auttaneet mitkään apukeinot, ja niitä kyllä ehdittiin kokeilemaan :LOL: . Jaksamisia kaikille viime hetkiin. Hemmotelkaa itseänne kaikin mahdollisin keinoin (kylpyä, jalkahoitoa, hyvää ruokaa, herkkuja...), olette sen ansainneet ;)
 
... :wave: oon jo siirtynyt tuonne vauvapuolelle, mutta piti tulla vaan kommentoimaan, etten minä nyt kyllä todellakaan mitenkään UPEALTA näytä niin kuin Anar väittää :LOL: Viime yönä tasan 2h unta ja silmät verestää, itkin aamulla taas koska esikoinen herätti kovalla äänellään vauvaa myöten koko porukan klo 05.30 joten tästä on hehkeys kaukana :headwall:

Tarkoitukseni ei siis ole pelotella ketään tulevasta arjesta, meillä tää nyt näyttää vaan vielä olevan melko kaaosta... :kieh:

Paljon suppareita kaikille ja nähdään vauvapuolella!!

-Lappitar ja Ipanapa 13vrk
 
Huomenia.

Enkelitytön äidille voimia sairaalaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saisit vauvan piakkoin syliin.

ON: Hoi. Eilen olin mammamiitissä ja siellä käytiinkin sit ihan kunnon lenkillä.. Reilu tunti seikkailtiin pyynikin ja pispalan harjuilla, tiukkoja ylämäkiä mahtui matkaan useampikin. Huh. Onneksi lenkin päätteeksi päädyttiin korvaamaan menetettyjä kaloreita näkötornin äärimmäisen herkullisilla munkeilla. Oli muuten hyviä, mut sellasen lenkin jälkeen ois varmaan maistunu pikkukivetkin herkullisilta. Lopputuloksena oli sit vaan hirveesti kipuja kummalisissa paikoissa. Reidet, peffa, alavatsa ja häpyluu on tosi kipeenä ja liikkuminen on tosi tuskallista. Mutta tuntuu et vauva ois eilisen ansiosta painunu taas hiukka alemmas. Ainakin sen verta tuntuu tota painetta häpyluussa.

No lenkiltä kun pääsin ja olin just bussiin istumassa, suuntana koti niin eikös tullu soittoo päiväkodilta että esikoisella on 38,3 kuumetta ja pitäis tulla hakee pois mahdollisimman pian. No bussilla sit päiväkodille ja kun kello oli jo melkeen 3 ni samalla kertaa otin sit molemmat muksut mukaan ja vaapuin tuskallisesti kotio. Yö menikin sit kuumeista esikoista hoitaen, kun ei kuumeen ja kipuilun vuoksi oikein saanu unta ja sit jos sattu unenpäästä saamaan kiinni ni kohta jo heräsi sit painajaisiin. Ei oo helppoo toi pikkumiehenkään elämä.

Mutta nyt on tää mamma ihan tööt, kun kaikkien kipujeni kanssa piti koko yö vähän väliä hypätä esikoisen luona. Onneksi on sen verta iso poika että jos mä en saa sitä päivällä päikkäreille niin saa sit kattoo DVD:tä sen aikaa et tää mamma vetää päikkärit. Ohhoh.

Mut jos nyt sit menis vaikka soffalle lepuuttaa kipuilevaa kroppaansa.


tulia & viljami 39+1
 
Huomenta kaikille,

Kirppunen vei sanat mun suustani eli tältäkin löytyy toinen jonka viimeyö meni kanssa vaihteeksi vatuiksi :kieh: .

Heräsin vessaan kolmelta ja empä voi kehua nukkuneeni sen jälkeen kuin muutaman maksimisssaan puolen tunnin pätkän. Alkaa olla tämän mamman pinna vähän piukalla ja aloitinkin aamuni loistokkaasti ripittämällä sekä miehen että osan lapsista (ne onnelliset pelastuivat jotka olivat ehtineet lähteä jo kouluun :LOL: ). Joo ja taisi saada koirakin siinä samalla oman osansa :kieh: . Pitää varmaan soitella perään ja pyytää anteeksi kun sen verran tiukkana taisin mies reppanalle ihan syyttä olla :headwall: .

Osalla teistä taitaa olla jo lähtö ihan lähellä. Supistuksia sinne ja toivottavasti Kirppunenkin saat jäädä jo nyytinhakureissulle kun kerran paikalla jo olet :hug: .

Jokohan Enkelitytön äiti ja Sef ovat urakkansa suorittaneen, toivottavasti :heart: .

Hyvä Anar että vuoto rauhottui. Kyllähän verinen vuoto vähän säikäyttää, vaikka sitten kuuluisikin asiaan. Itseasiassa mulle lääkäri sanoi kun mulle sitä vuotoa tuli, että jos loppuraskaudessa tulee veristä vuotoa vähänkään runsaammin niin aina pitää tulla näytille, niin ettei se nyt ihan jokapäivästä/tavallista kai sitten olekkaan.

alien mulla on vähän ollut samat mietteet sun kanssasi tämän loppuraskauden kanssa, kuten eilen taisin kirjoitellakkin. Eli nyt kannattaisi ottaa irti kaikesta siitä vapaudesta ja aikatauluttomuudesta, mikä kyllä pakostakin vähenee sitten kun vauva syntyy :) .

Nyt taidan kaatua vähäksi aikaa pitkälleni, josko sitä saisi vielä vähän torkuttua ja kirkastettua ajatusta . Iltapäivällä onkin aika jalkahoitoon, joten hemmottelua olisi tiedossa ja hyvä niin :) .

Jaksamisia kaikille ja supistuksia halukkaille :wave:

:heart: Anni ja masu 38+5 :heart: ja enää kaksi päivää h-hetkeen (hui...)
 
Täällä taasen. Oli kyllä vaikeeta nousta puol 9 mutta johtuu varmaan siitä, että saan unta joka yö siinä 3 aikaan :kieh:

Neuvolassa ei ollut mitään ihmeellistä, sf-mitta oli 30cm, pienentynyt sentillä viime kerrasta ja nyt vauva on kuulemma toooosi alhaalla. Muuten ei mitään uutta. Kaikki ok. Paino oli onneksi -200g/vk eli taas voi hyvällä omalla tunnolla herkutella :D
Positiivista on se, että ensi ma neuvolassa (jos sinne joudun vielä raahautumaan) pääsen varaamaan yliaikaiskontrolliajan..

Kyllä meinas itku tulla kun näki neuvolassa niitä ihan pienen pieniä nyytejä, millo sitä saa oman!

Niisku1 toiv pääset pian tositoimiin!

Taidan nukahtaa pystyyn..

Alien 40+1
 
alien kuinka on mahdollista että paino tippuu? itse odotan sitä päivää.. synnytyksessä varmaan sitten ;)

tulia mä kans käynyt pyynikillä nyt parina päivänä lenkillä koiran kanssa, kyllä siellä kelpaa kävellä! pikaista paranemista teille!

Niisku1
hui, zemppiä tulevaan koitokseen!

Anar mä käyn kans lukemassa kuinka muilla tammikuisilla on lähtenyt vauva-arki sujumaan, itseä jännittää tuo imettäminen, kiva lukea muiden kokemuksia!

jaksamista kaikille!

minea 39+5
 
Mun kaksivuotiaalle syntyi pikkusisko lauantaina 17.1. klo 2.22.
Mitat: 50 cm ja 3860 g. Pipo 35 cm. Mystistä on muuten se, että mun esikoinen
syntyi lauantaina klo 2.21 - siis lähes minuutilleen samaan aikaan
viikosta. Eikö ole ihmeellistä?

Mähän pelkäsin hirveästi synnytystä kun se edellinen oli niin
traumaattinen. Nyt valitettavasti kaikki kauhut toistuivat. Ainoa
parempi juttu tässä synnytyksessä oli se että tää meni nopsaan ja
käynnistyi ilman käynnistelyä, spontaanisti. Muuten meni ihan
kauhukertomukseksi.

Mullahan oli viikon välein sellaset yöt että supisteli tosi kipeästi.
Sit aamulla oli taas ihan kivuton olo. Perjantaina aamuyöstä kipeät
supistukset taas alkoi kolmelta ja jatkui koko aamun ja päivän.
Hälytin mutsin Savosta asti (6 tunnin junamatka) tyttöä hoitamaan.
Mies meni vielä töihin, koska en uskonut mitään tapahtuvan. Yhden
maissa iltapäivällä supistelut taas loppuivat ja ajattelin että siinä
se nyt taas oli. Neljän maissa alkoi taas ja koveni ja tiheni koko
ajan. Soittelin naistenklinikalle, jossa oli sulku päällä.Kättäriltä
sitten sanoivat että tule kun et kestä enää olla kotona. Mä
kärvistelin sit aika kipeänä kotona iltakymmeneen asti. Halusin saada
Seelan nukkumaan ennen lähtöä. Heh. Kympiltä sit miehen kans
lähdettiin ja äiti jäi kuopuksen kanssa kotiin.

Kotipihassa jo autossa alkoi supistella niin kovaa että itkin ja
huusin kivusta. Supparit tuli noin 5-7 minuutin välein. Kun päästiin
perille, mentiin heti synnytyssaliin ja kohdunsuu oli jo 3,5 senttiä
auki. Siitä vaan ilokaasua vetämään ja täyteen vauhtiin. Tuskaa oli,
kalvot puhkaistiin ja pian sitten kätilö (mies, muuten : ))
ehdottikin epiduraalia. Viimeksihän se ei mulla toiminut kun
pistettiin väärin... Nyt olin ihan innoissani, että jospa se auttais.
No anestesialääkäri tuli ja alkoi pistää. Pistäminen sattui ihan
hirveästi! Lääkäri pisteli monta kertaa niin että olin ensin
kyljellään, sit istualtaan. Se pisti mua yli puoli tuntia eri
kohtiin! Huusin ja potkin ja kirosin ja yritin lyödä lääkäriä kun
sattui niin kovasti. Se pistäminen sattui monia kertoja enemmän kuin
tuskalliset supparit. Niin ei sais olla...Myöhemin kätilö kertoi että
ei ollu ihan ammattitaitoinen hänen mielestään se lääkäri. Huusin
Juhalle että "älä anna niitten tappaa mua". Mä luulin oikeasti että
ne on seonnut ja tappaa mut. Tuon loputtoman pistämisen jälkeen se ei
siis saanut sitä epiduraalia laitettua. Sitten laitettiin spinaali ja
se toimi - tunnin ajan supistukset tuntui paljon siedettävämmiltä.

Ponnistusvaihe meni upeasti. Spinaali ehkä vielä vaikutti hieman ja
vedin vielä ilokaasua. Vauva syntyi muutamalla ponnistuksella.
Kahdeksan pistettä - kaksi meni velttoudesta ja väristä. Musta
vauveli oli ihan Seelan näköinen. = )

Ajattelin, että nyt tästä selvittiin ja jää traumaksi vaan tuo
loputon epiduraalin pistäminen. Leikkasin napanuoran itse!

Sitten tapahtui se mitä oli pelännyt: istukka ei taaskaan syntynyt.
Kätilö ja lääkäri ja toinenkin kätilö kävivät vuorotellen survomassa
mahaa ja kiskomassa napanuorasta. Vuosin verta tosi paljon. HUusin
kivusta ja pelosta kun mahaa runnottiin, vedin ilokaasua ja kirosin.
En kestänyt että tällaista tapahtuu taas! Ja taas toistui myös se
että leikkaussaliin menoa piti jonottaa... Mulle kun luvattiin
pelkopolila että jos istukka ei ala syntyä, saliin mennään heti (ei
revitä käsin tuntitolkulla taas). Mahaa siis survottiin tosi moneen
kertaan ja mä kävin jo ihan hysteeriseksi ja tärisin.

Sitten lähdettiin leikkaussaliin ja mä ajattelin, että onneks tää
kipu loppuu kun mut nukutetaan. No eikös siellä ole se sama
anestesialääkäri joka keksii että eipäs nukutetakaan vielä kun
annetaan spinaalipuudutus ja revitään se istukka puudutuksessa! Mä
itkin ja huusin että kukaan ei pistä mua mihinkään ja kukaan ei revi
mun mahaa enää ilman nukutusta! Sit ne vaan piteli mua ja pisti sitä
spinaalia, moneen kertaan taas. Tuska oli hirvittävä. Ja eihän se
tietenkään taaskaan onnistunut... Lopulta sitten nukutettiin ja
istukka saatiin nukutuksessa ulos. Verta menetin kaksi litraa ja
sainkin kaksi pussia sitten tilalle. MYös kanlyyli laitettiin ja
nesteytystä. Istukka oli ollut kuulemma todella tiukassa, tiukemmassa
kuin viimeksi.

Nukutuksesta herättyäni ajattelin että nyt lopulta kaikki on ohi ja
pääsen vauvan luo. Mutta sitten ne sanoi että kohtu ei tyhjene
verestä kunnolla ja sitä pitää taas alkaa painaa. Laskin että kätilöt
kävi survomassa jo ennestään kipeää ja murjottua mahaa 8-10 kertaa
vielä leikkauksen jälkeen, siellä leikaussalissa. Mä muistan että mä
olin huutanu jo niin paljon että mun ääni oli sellasta käheää urinaa
kun mä huusin EI ENÄÄ! EI ENÄÄ! Aina oli muutaman minuutin tauko ja
sit ne taas survoi...

Lopulta pääsin osastolle, missä Juha oli odottamassa vauvan kanssa.
Sain nesteytystä ja

Sori kun on näin kauhee stoori mutta on helpompi kirjoittaa tästä
kuin kertoa puhelimessa tai kasvotusten. Itkettää ja ahdistaa
hirveästi tästä synnytyksestä puhuminen, tai edes sen ajatteleminen.

Kotiuduimme maanantaina. Vauva on ihan avaruusolion näköinen. ; )
PÄivisin vauveli yleensä syö rintaa kaksi tuntia, sitten nukkuu 1-2
tuntia. Hereillä ollessa imee koko ajan, ei suostu olemaan muuten
yhtään. Yöllä herää tunnin välein syömään ja valvoo monta tuntia
putkeen - viime yönäkin huusi ja kiukkusi kolme tuntia ja imetin ja
röyhtäytin ja vaihdoin vaippaa, mut mikään ei auttanu.

Mun nännit on ihan verisillä riekaleilla. Olen koittanut hoitaa
kaalinlehdillä ja Lansinohilla, mut ei auta. Mitäköhän sitä vielä
keksis? Rintakumia en huoli kun sen kanssa tuli viimeksi niin paljon
ongelmia. Sitäpaitsi kokeilin sitä äsken ja kipu imettäessä oli yhtä
kova kuin ilman. Mahtaako ne nännit parantua ollenkaan kun ne on ihan
auki ja vauva imee tuntikausia päivittäin? Hyvin se osaa imeä mutta
itse itken imettäessä kipua. Vinkkejä otetaan vastaan!

Esikoinen on ottanut kohtalaisen hyvin tulokkaan vastaan. Voi johtua
siitä, että mummo on täällä vielä. Mummo lähtee huomenna joten voi
käydä hulinaksi. Onneks mun mies jää huomenna isyysvapaalle.

Laittelen kuvia jahka vähän toivun.

Ja anteeksi vielä kamala vuodatus - taisi mennä oman terapian
puolelle. Muuten sen synnytyksen jälkeen kävi useampi lääkäri ja
kätilö vielä juttelemassa mulle ja kyselemässä, pärjäänkö.
Ammattiapua saan jos haluan, sitten kun vähän aikaa kuluu.
 
Niiskunen
Voi hitsi et mulla jännittää huominen. Tässä olen pakkaillut sairaalakassia ja mietin, et onkohan kaikki tarvittava mukana. Onneks mies kyllä sit voi tuoda tarvittavat tavarat jälkeenkin päin.
Saa nähdä onko kättärillä ruuhkaa, et saako olla yksin huoneessa. Tähän aikaan huomenna voi hyvässä lykyssä olla jo vauva sylissä. Ja kuudelta aamulla herätys. :)

Alien mulla oli kans tippunut paino viimesellä käynnillä. 400g/vko. Terkka kysyikin, et mitä mä olen tehnyt? Kerroin syöneeni suklaata joka päivä. :LOL:

Koittaakahan nyt loputkin saada aikaseks supistuksia, niin pääsette tositoimiin.
Mä alan nyt siivoamaan, kun äiti tulee illalla pohjoisesta, niin täytyy olla siistiä, ettei sen tarvi heti rueta aamusta siivoamaan. :)
 
Niiskunen
Onnea Niinanii Olipas sulla taas kauhukokemuksia. Leikkasivatko ne ihan mahan auki että saivat istukan ulos?
Mulla oli sama juttu noiden tissien suhteen esikoiselta. En pystynyt imettämään, kun verta vaan tuli nänneistä. Mä otin sitten pumpun käyttöön ja sillä sain ne paranemaan. Se ei edes sattunut niin paljon, kun pystyi itse vaikuttamaan siihen imuvoimaan. Nyt ajattelin ottaa laitokselle oman pumpun mukaan, kun mulla ne sähköpumput vetää kans tissit verille. Molemmat pojat ei oo osanneet kumpikaan imeä tissistä kunnolla, niin sitten olen pumpannut niille maidon. Nyt toivonkin, että tämä uusin tulokas osaisi edes vähän paremmin imeä.
Tsemppiä sulle! :hug:
 
Niiskuselle hyvää reissua! :)
Niinaniille onnea tyttövauvasta! :flower: Tosi ikävän kuuloista toi istukka-juttu.. :(
Niisku iik taidat päästä kohta nyytin hakuun! Tahtoo myös! Jospa tääkin asukki pelästyis perjantaista kontrollia ja tulis vielä sitä ennen pois..

Hmm...tollasta en ookaan kuullut että vauvat syntyis tasan 9kk hedelmöityksestä ;) En tiedä tarkkaa päivää kylläkään mutta mulla on aavistus mikä kerta vauva ois voinut alkunsa saada. Täytyykin vetästä kalenteri esiin :D

Täällä ei ihmeempiä, joitain harjotussuppareita illalla mutta yöllä ei mitään tuntemuksia, muuten vaan tuli taas huonosti nukuttua |O

Lunta sataa kivaa :) Tosin mä oon jo vähän alkanut oottamaan kesää :) Mulla taitaa vuodessa olla kaks kohokohtaa, joulu ja kesä :D

Mukavaa päivää mammoille ja taasen niitä SUPISTUKSIA!!

41+1..
 
Niinanii :'( ...sulle on sattunut jo liikaa kaikkea kamalaa. Ei tuo oo enää reilua! Sulla on nyt mies siellä apuna, niin ota siitä kaikki irti! Sun pitää saada oma napa kuntoon!!!!

Lappitar näytti oikeasti tosi hyvältä! Se on aina ollut tuommonen vaatimaton.. toisissa väsy ei vaan näy..

minea täällä kans imetys tuottaa jo harmaita hiuksia, vaikkei ole mitä imettää.. siihen liittyy niin paljon vaikeuksia ja hyvähän se on lukea muiden kokemuksia. Tietää sitten mitä ainakin voisi yrittää jos ei meinaa onnistua.. kestovaipat on mulla toinen heikko paikka, koska aion täyskestoilla ja saas nähdä miten käy... itse olen ollut pienenä oikea ripulitehdas :x
 
Ihanko sä pelkästään pumppasit ja hörpytit vauvalle että sait rinnat paranemaan? Millainen pumppu sulla on? Mulla on Avent Isiksen käsikäyttöinen jota en nyt ole vielä ottanut käyttöön.

Ajattelin että se pumppaaminen sattuis ihan yhtä paljon...
 
Niinanii: Onnittelut tyttövauvasta. Hurjalta kyllä kuulosti toi synnytyskertomus, ihme lääkäreitä, kun ei saa epiduraalia laitettua ja kurjaa et vaikka on pelkopolilta luvattu jotain ni siitä ei sit pidetä kiinni. Ota ehdottomasti kaikki ammattiapu vastaan, mitä vaan saat, jos vähänkin tuntuu et ois tarve päästä purkaa fiiliksiä jollekin. Tsemppiä toipumiseen, nyt kun mies on isyyslomalla niin koeta laittaa oma napa etusijalle, että pääset kunnolla toipumaan rankasta kokemuksesta.

minea: Joo kyllä tosiaan on hyvä lenkkeily maasto toi pyynikki. Kivusta ainakin huomaa et lenkissä oli oikeesti tehoja, ettei ollu mikään lälly lenkki. Josko sitä sit synnytyksen jälkeen koittais useemminkin tulla pyynikille ravaamaan mäkiä ylös ja alas.. Josko sitä sit lähtis läskit sulamaan. Reisissä ja takamuksessa olis ainakin extraa, saa nyt sit nähdä minkä verran tohon mahaan jää kun tää pallero ulkoistaa itsensä yksiöstään.


tulia & viljami 39+1
 
Moi!

Täällä heti omaa napaa taas... eli eilen neuvolassa kaikki oli ok, mun hemppakin oli noussu lisäraudan ansiosta. Tosin sen on kyllä olossa huomannukkin kun ei enää oo ihan niin väsy. Vauva oli vähän laskeutunu kuulemma, ite en oo huomannu, tosi paineen tuntua on ollu jonkin verran. Olispa ihanaa kun vauva kiinnittys ja rupeis syntymään. Tuntuu kauheelta että vielä saattaa mennä jopa kolmekin viikkoa...

Joku kyseli sitä yliaikasjuttua HUS:in alueella, ja ite oon menossa naistenklinikalle, siellä kuulemma annetaan mennä viikolle 42 ennen käynnistystä jos kaikki on muuten ok...

Niinanii jaksamista sulle! Vaikka täytyy myöntää että en lukenu koko juttua ettei pelko iske, mä oon aika herkkä...

Lisääntyykö muilla painontunne häpyluussa kävelyn jälkeen?

monna & nappula 38+6
 
Moro!

Niinaniille onnittelut tyttövauvasta :flower: ja voimia rankasta kokemuksesta toipumiseen! :hug:

Runttipullalle kiitokset synnytyskertomuksesta!

ON: ei uutta. Nyt pari yötä mennyt ihan kohtuullisesti ilman supisteluja, mutta selkäkivut herättelee tasaisin väliajoin. Oonkin ottanut aina illalla panadolin, että saa edes alkuyön nukuttua jotenkuten.

Taidan ottaa tirsat, kun esikoinenkin nukkuu päikkäreitä.

Andie ja luumu 39+4
 
Niiskunen
Niinanii Joo mulla on sama pumppu. Annoin kyllä ihan tuttipullosta sitä maitoa sitten, kun ei muutenkan sit imetys onnistunut kunnolla. Ihan parissa päivässä parani rinnat. Ja Bepanthenia kului ihan kiitettävästi.
 
Onnea kaikille vauvaantuneille :heart: :heart: :heart:

Ninanii, hurjalta kuulosti tuo synnytys, inhottavaa kun jo toisen kerran peräkkäin tapahtuu kaikki samalla kaavalla, vaikka kuinka on pelkopolit juostu ja lupailtu että otetaan nuo kaikki huomioon. :hug: No palkinto on kuitenkin kaikken paras :heart:

Täällä ei mitään uutta, ahistaa ja sillee, ja nyt käy ärsyttää toi puhelinkin mikä soi taukoamatta, että joko? Toisaalta kyllä välillä osaan nauttiakin tästä olemisesta, ihana ilma tein just lumityöt ja leikin koiran kanssa tossa pihalla.

Ainin ja olin eilen ihan valokuvaajalla, mahakuvissa. Kuvaaja yks mun kaveri ja otettiin kyllä kaikkia tosi hauskoja otoksia, sitten kun niitä on vielä käsitelty, niin voi olla että on kyllä tosi hauskoja... no katotaan. ajattelin että ihan taatusti tulee lähtö sillloin eilen kun mahaan oli maalattu, esim rantapallo, olisi ollut hauska nähdä kätilöiden ilmeet... Mutta ei.

No voikaa hyvin nämä viimeiset päivät!

JiiMi & Jantteri 39+2
 
Chamorphis
Niinanii onnittelut tyttövauvasta! :flower: :heart: Kamala kokemus sulla muuten. :hug:
Kiitos muillekkin noista synnytyskertomuksista!
Omas navas ei sen kummempaa. Yöllä tuli muutama kipeempi supistus ja ajattelin et JES! Niin kait ne pelästy sitä kun loppuivat samantien! :D Tänään on häpyluu ollu sen verran hyväs kunnos, että innostuin kolaamaan pihan lumesta käynnistymisen toivos. Ja pyh sanon minä! Ehkä vähän sain mahan kipeeksi mut siinäpä se. Pitää lämmittää myöhemmin sauna ja sit vielä se kolmas ässä lisukkeeksi siihen jos vaikka koko touhun yhteisvoima auttais! :p
Näkeekö muut ihan päättömiä unia?! Mä näin viime yönä sellasta unta, et joku toinen synnytti Nasun ja et sillä oli kax äitiä. Sitten kaiken muun hyvän lisäksi Nasu syntyi varmaan puolivuotiaana kun tuntui olevan sen verran sujuvat liikkeet jo kun vaihtoi rinnalta toiselle ihan itte! :D :LOL:

Chamorphis ja irtisanottu häätöä tottelematon Nasu 40+1
 
Moikka taas!
Pikaisesti tulin kertomaan miten synnytys meni, varmaan moni tykkää lukea kokemuksista :)
Tämähän oli siis mulle kolmas lapsi ja toinen joka syntyi alateitse. Ensimmäinen synty leikkauksella. Me vietettiin ti 13.01 melkein koko päivä TAYS:ssa kun vanhimmalta tyttäreltä leikattiin kitarisat. Tyttö jäi sairaalaan yöksi tarkkailuun, koska hänellä on ollut kuorsaamis ja unikatko ongelmaa. Tultiin kotio about 22 aikaan ja siinä sitte vielä ennen nukkumaanmenoa miehen kanssa hommailtiin... :whistle: Kun vitsailin, että kannattas ny kiksauttaa vielä kun saattaa jäädä hetkeen viimeseks kerraks :LOL: No, klo 4.50 heräsin supistukseen, joka tuntu ihan erilaiselta kun aikasemmat harjotussupistukset. Se oli sellanen aaltomainen ja eri tavalla kipee. Niitä tuli 10-13 min välein ja viis kertaa. Nousin kuuden jälkeen ylös ja menin keittiöön tekeen aamupalaa, ja supistuksia alko tulla tiheemmin 4-7 min välein. Mies sitten nouso puol 7 ylös ja ihmetteli mitä teen jalkeilla, sanoin että varaudu lähteen töistä pois tänään kun nyt vähän niinku supistelis tiuhaan. Jäin yksin kotio (kuopus oli tädillään yökylässä, onneks!!) ja yritin vielä nukkua, mutta alko jo tehä sen verran ilkeetä ettei uni tullu. "pikkuhiljaa" supistukset tiheni, 2-3min oli väliä . Soitin miehelle klo 8:n jälkeen, että tarttis varmaan tulla kotio kun sattuu jo ihan kivasti. No mies tuumas, että pärjääkkö vielä hänen ruokkikseen asti (olis päässy 11sta jälkeen) vai tuleeko heti. Sanoin, että enpä tiiä, kun siihen on vielä kolme tuntia aikaa, että en taida. No mies pääsi, luojan kiitos, lähteen töistä heti ja oli siinä puol 9 aikaan kotona. Supparit ne vaan muuttu kipeemmiks, mut sanoin että ollaan vielä kotona kun kerran kestän. Soitin siinä aikani kuluks siskolle, ettänyt tuli lähtö. Sisko vähän hoppuutti, että voisitte kylä jo lähtee, kun ne supistukset muuttuu sitte ihan yht`äkkiä kamaliks. Totesin, että kaippa me kohta lähetään ajeleen. Soitin sitte synnärille ja toivottivat tervetulleeks. Oltiin sairaalalla joskus 9.10 ja pääsin heti käyrälle. Siinä sitte irvistelin ja tuskailin kun kätilö häippäs omille teilleen. Kun tuli takasi niin teki sisätutkimuksen, olin 4cm auki. Kätilö kehotti menemään suihkuun ja tein työtä käskettyä. Tuli suihkuun huuteleen, että hän ehdottais mulle spinaalipuudutusta, kun on kuulemma uudelleensynnyttäjälle hyvä :eek: Kohta selviää, miksi laitoin ton hymiön! Kätilö häippäs valmisteleen toimenpidettä ja jäin suihkuun kun oottelin samalla, että joku tuo välipalaa kun oli nälkä. No välipala tuli ja lähin suihkusta pois, mutta sattu jo niin etten saanu syötyä!! :kieh: Kätilö kokeili taas ja olin 6cm auki, auennu pari senttiä jossain 25minuutissa. No sitten jo siirryttiin pikkuhiljaa synnytyssalin puolelle. Olin ihan tuskissani ja huusin, missä kaikki kuppaa kun piti puudutus saada!! No vihdoin lääkäri tuli ja kello oli siis siinä vaiheessa vähän yli 11 kun se yritti tuikkia mulle sitä spinaalia. No siinä sitte sen tuskasen laittamisen jälkeen odotin josko helpottais!!! No paskanmarjat, kun oli kolme helvetin kipeetä supistusta tullu, huusin lääkärille että niin koska tän oikeen pitäis vaikuttaa?? :headwall: Lääkäri siinä sönkötti, että no kyllä sen pitäisi HETI vaikuttaa kun puudute on laitettu!! Vaan eipä tapahtunu mitään ja tuskat senkun koveni. Lääkäri meni jo hieman paniikkiin kun huusin niinku viimestä päivää! Mittaili vähän väliä mun verenpainetta, joka oliki tosi korkeella. Lääkäri&kätilö oli tosi pahoillaan ettei puudute jostain syystä auttanukka, tosin se voivottelu ei kyl auttanu mun kipuihin yhtään. Huusin kätilölle, että saisinko ny ees ilokaasua, ettei tarvis vallan ilman lievityksiä olla ja sainki sitte juu. Ilokaasu autto edes vähäsen, nojoo, pää oli ihan sekasin enkä tajunnu mistään mitään, paitsi että kipu oli valtavanjärkyttävän kova :kieh: Kätilö kokeili taas ja totes, että tää on yhdeksän, melkein kymmenen senttiä auki, joten siirrytään tohon synnytyspenkkiin. No mut autettiin siihen ja sain alkaa pikkuhiljaa ponnistaan, mut ensin vähän "pihtailin" kun sattu niin perkeleesti :'( Hetken päästä pyysin, että saisin ponnistaa jakkaralla, ja kätilö laitto kamat valmiiks ja autto mut jakkaralle. Mies jäi taakse pitämään musta kiinni. Varsinaiseen ponnistamiseen meni mun mielestä aikaa about 10min, ja sieltähän se likka tuli pihalle ilokaasun voimalla klo 12.04!! :heart: Oli ihan mielenkiintosta tuntee koko ajan mitä alapäässä tapahtuu, ja kyllä, todellakin vauvan pää kiristi kun se sieltä piti ensimmäisenä pihalle työntää!! Mutta loppuvartalo tuliki sitte sujuvasti... Vauva nostettiin suoraan mun rinnalle kyljelleen ja siinä se sitten katteli äiteensä ja isäänsä ihan ihmeissään! Aloin jo panikoida, että miksei se itke ja paniikissa kyselin onko kaikki ok. Mutta hoitajat vaan rauhotteli,ettei mitään hätää, kaikkihan on hyvin! Vauva vaan ei halunnu rääkyä ensimmäisenä, vaan totes, että on kivempi pällistellä tätä ihmeellistä maailmaa kaikessa rauhassa :D
Istukka synty itekseen hetken päästä, ei ongelmaa. Kätilö tarkasti alapään, oli turvoksissa kun vesimelooni, mutta selvisin parilla nirhaumalla, joihin ei tarvinnu laittaa tikkejä. Tai kätilö kysy haluunko niihin yhdet tikit, mutta koska hänen mielestään ne paranis itekseenkin, niin sanoin etten halua tikkejä ollenkaan. Ja vehje onkin parantunu hyvin. Oltiin synnytyssalissa yli tunti, enneku hoitajat tuli sanoon, että päästään osastolle. Annoin tytölle tissiä heti kun alkoi hamuilla ja imikin rintaa melkein puoli tuntia.
Että semmosta. Vähän jäi paha maku suuhun kun puudute ei auttanu. Ja varsinkin, kun kätilö päätti asian mun puolesta, en tajunnu sanoo että eikös epiduraalin vois laittaa kun se laitettiin viimekskin. Mutta, ei voi mitään... Terveydenhoitaja kävi tänään kotikäynnillä ja totes, että sehän oli sitten periaatteessa luomusynnytys. Niin, ilokaasua vain... Onneks sen kivun kuiteski unohtaa, joskus, niin että uskaltaa EHKÄ vielä lisää lapsia yrittää.. Kun jokanen niistä pitää synnyttää, tavalla tai toisella.
Onneks lopputulos on NIIIIIIIIN täydellisen ihana, että kannatti :heart:
 

Yhteistyössä