Tammikuun tähtöset 2014

En yhtään oo kateellinen paivih, meillä poika ei masukipujen takia nuku kuin muutaman tunnin pätkiä yöllä ja vähemmänkin nyt kun ollaan omaan sänkyyn laitettu herra nukkumaan : / pikkasen oon ollu päivisin väsyny! Enää alle kaks viikkoa kun poika täyttää 3kk, toivottavasti masuvaivat sitten helpottaa.

Me ostettiin pinnasänky Ikeasta, sen saa kahteen korkeuteen säädettyä ja yhden laidan otettua pois kun lapsi on tarpeeksi iso nukkumaan ilman sängyn laitaa. Ylempää tasoa ollaan vielä käytetty. Aika peruspinnis ja makso muistaakseni ~100€.

Me huolestuttiin myös kun vauvan kakkausväli kasvoi mutta se on kuulemma ihan normaalia täysimetyksellä oleville. Meidän poika kakkii nyt jopa vaan kerran viikossa eli tuskin on hätää vaikka teillä muutama päivä jäisikin väliin ilman torttua

Lapsiluku meillä tulee olemaan puheiden perusteella 2 tai 3, ehkä jopa enemmänkin jos vaan varat ja hermot riittää Mulla oli suunnitelmissa alkaa toista tekemään loppuvuodesta, mies ei ihan oo varma onko vielä sillon valmis mutta onneks on aikaa vielä totutella ajatukseen Ehkäisynä meillä on tällä hetkellä kondomi, en halunnu alottaa mitään hormonaalisia imetyksen takia ja kun kuitenkin suht pian tarkoitus alkaa pikkusisarusta tekemään

Olettekos muut menossa tai harkinneet edes vauvauintia? Mä ajattelin käydä ainakin kokeilemassa, tulis vähän vaihtelua arkeen ja uutta tekemistä pojan kanssa

 

Mulle iski eilen illalla mahatauti, kummastakin päästä tulee tavaraa enempi ku sois äidinmaidon luovutus on nyt kyl tauolla, pelottaa ettei tätä menoo maidot riitä tolle omallekaan... toivon niiiin ettei tää imetys nyt tyssää tähän, kyllä syö naista tällanen! Mut kiitän geenejäni siitä et raskausaikana kroppa rohmus noita varastorasvoja. En oo ylipainonen nytkään mut onpahan ns. ylimääräistä.

Joo vauvauinti ja muskari on toivelistalla olis ihana, varsinki toi muskari.

 

Taitaa olla tauti vähitellen paranemassa, vähänkö oon iloinen! maidotki tuntu riittävän eilen - mut näki et sitä ei tuu yhtä reippaasti ku yleensä. En tiiä johtuko siitä vai mistä mut tyttö ei pulautellu paljo mitään eilen! :O Ja sentään imetin paljo makuultaan ku oli niin heikko olo että yritin saada hoidettua kaiken mahdollisimman pitkälle sängystä nousematta.

Aiemminki oon huomannu nyt viime aikoina sen et tytön kärsii laittaa pitkälleen syönnin jälkeen nopeemmin ku ennen. Kakka kyl on sit nykyään aina tosi löysää mut onpahan toi refluksi helpottanu. Ehkä ne maitohappobakteeritipat alkaneet oikeesti auttaa, vaikuttavat varmaan tohon kakkaanki. Jospa seki muuttuis ku tipat jää pois.

Miten teillä muilla vauva suhtautuu musiikkiin, onko kokemusta? Meillä taidetaan tykätä! telkkariahan toi olis töllöttämässä millon vaan, sen huomas jo kauan sitte - kaikenlaiset valot on se juttu - mut eilen ku ei ite millään jaksanu olla pystyssä piti kehitellä jotain jotta tyttö viihtyis pötkötteleen vaan sängyssä ni kateltiin ja kuunneltiin Youtubesta sit lastenlauluja tykkäs, ainaki joistaki ihan selkeesti. Metrolla mummolaan pyörii nyt äidinki päässä

 

Ai niin, unohtu äsken kysyy, Mijau ootteko kokeillu mitään maitohappobakteeritippoja? Niillä voi ilmeisesti saada hoidettua vauvan koliikkia ja refluksia, voisivat sitte helpottaa yöuniaki. Meillä meni Relat alusta asti mut niillä ei ollu riittävää tehoa joten vaihdettiin tehokkaampiin, Symbioflor-nimisiin.

On kyllä niin kurjaa ku pienellä on vaivoja ja sitä itkua on kauheeta kuunnella jos ei mikään tunnu auttavan. Meillä onneks ei ollukaan koliikkia vaan se kauhee iltahuuto lakkas ku äiti älys laittaa tyttöä paremmin nukkuu päivällä.

 

Meillä onneksi mahavaivoilta ja muilta säästytty tähän mennessä, pahimmat itkut on itketty yliväsymyksen takia. Eilenkin illalla oltiin koko porukka sohvalla ja en huomannut ajoissa tytön väsymyksen merkkejä (on kuin veteen piirretty viiva) ja sitten alkoikin melkein tunnin itkut! Väsymysitku on jotenkin ihan erilaisen kuuloistakin kuin vaikka nälkä tai muu mielipahaitku, kuulostaa ihan kuin se vauva vaan huutaisi "ämmämmääämmmäää" Silloin ei auta mikään muu kuin super-rauhalliset eleet ja määrätietoinen nukutus. Jos erehdyn edes sanomaan mitään, huuto vain yltyy. Sitten kun itku lakkaa edes hetkeksi, tyttö saattaa sammua ihan parissa sekunnissa uneen.

Ootteko te muut miettineet synnytystä minkä verran? Mulla on nyt viime päivinä pyörinyt se jostain syystä mielessä tosi paljon, se miten se alkoi ja sitten lopulta se mieletön tunne kun sun oma pieni lapsi makaa rinnan päällä, jokainen lihas kehossa tärisee ponnistuksen jäljiltä ja se tunnekuohu pään sisällä. Vieläkin nousee kyyneleet silmiin :')

 

kaiho, tosiaan sama täällä, luultiin koliikiksi kun tyttö alkoi iltaisin itkeä ihan lohduttomasti mut se tais ollakin väsymystä kun kerran loppu siihen et alettiin enempi nukuttaa sitä päivällä. Eipä tuo kyllä mikään helppo nukutettava oo päivällä, nytki nukahti vasta ku otin sen viereeni meidän sänkyyn.

Oon joo itekin kelaillu synnytystä. Mulla se vaan ei ollu ollenkaan noin
hyvä kokemus. Synnytys alkoi kirkkaiden vesien menolla puolenyön jälkeen maanantaina ja supistukset parin tunnin sisään alle 10 min välein heti ja jatku siitä sitte tiistaiaamuun jolloin tyttö syntyi. Reppana yritti tulla hartiat leveenä, jumittu ja teki siinä lopussa hätäkakat ja veti sitä vettä keuhkoihin asti ja joutui siks lastenosastolla viettämään ekan viikon

näin ite tytön ekan kerran yli 3 h syntymästä. Siellä se nukku monet piuhat päässä ja mietin et onks tää meidän... olihan se niin lutunen piuhoissaankin mut tollanen tilanne et vauva viiään pois äidin luota on jotain ihan kauheeta. Varsinki ku meille ei kukaan voinu kertoo oikein mitään. Miehen työkaverilta vasta saatiin kuulla miten tavallista toi on ja et hyvin ne vauvat toipuu. Mun mies joka oli enämpi hereillä ja tolkuissaan siinä syntymähetkellä järkytty tosi paljon siitä varsinki ku tosiaan mitään ei sille oikein kerrottu. Se suunnilleen murehti et jääks toi ees henkiin ekat pari päivää elettiin sillee et ei oikein tienny haluuks ees kuulla mitää onnitteluja ku ei tienny miten täs käy. Jälkikäteen niin ärsyttäny toi henkilökunnan toiminta! Olisivat nyt kertoneet et kyl näistä yleensä hienosti ja äkkiä toivutaan...

ekan viikon ite juoksin ensin oman osaston ja lastenosaston ja sit kodin ja lastenosaston välillä ja pumppasin maitoa tytölle. Oma toipuminen jäi ihan huomiotta. Kaks valvottua yötä ennen tytön syntymää sai jatkoa lyhyillä yöunilla ku ei malttanu lähteä vauvan luota ja sit lopulta ei saanu unta kun sen joutu jättään sinne yksin :'( tosin siitä tais kärsiä enemmän äiti ku tyttö. Mut oon kyl miettiny et miten vauva kokee tollasen dramaattisen alun ja eron tutusta äidistä... no sittemmin se on saanu nähä äitiä varmaan liianki kanssa ku täällä sitä pääasiassa yksin hoitelen mies osallistuu mitä töiltään ehtii mut mun kanssahan tuo eniten on en vaihtais näitä rooleja mistään hinnasta.

 

Noniin, meillä 3kk neuvola takana. Kyllä se särkee äidin sydäntä, kun pieneen ihmiseen tuikataan rokotteet. AU!
Mutta hyvin on pikkumies kasvanu 6225g ja 60,8cm. Fyssarille saatiin lähete, kun ei tuo pikkumies jaksa kannatella päätään. No ei kai, ku mahallaan viihy sekuntiakaan. Mutta no, ennemmin nyt kun myöhemmin, jolloin treenaaminen oisi hankalempaa Ja luvan kanssa saadaan alkaa aloittelemaan soseita tuohon pulautteluun. Nam, porkkanaa ja perunaa. Niillä aloitetaan.

Synnytystä olen miettinyt paljonkin ja meillä tosiaan vähän sama tilanne ku Maddilla. Mutta pojalle riitti vain tunti keskoskaapissa ja sitten pääsi äitin viereen osastolle. <3 Voi niitä aikoja. Ei minkäänlaista kammoa jäänyt. Aivan ihana kokemus kaikinpuolin.

 

paivih, onnea kun teillä on toi ohi! Menikö kaikki yhellä piikillä?

Meidän tyttökään ei hirveesti viitti olla masullaan, ehkä refluksin takia tai siks ku siinä ei pääse sillai liikkuun. Mut oon pitäny sitä aina sen verran ku viihtyy siinä ja kyllähän toi ite kannattelee päätään... meilläkin kyl vois olla asiaa fysioterapeutille ku tyttö kääntää päätään aina mieluiten oikealle vasemmalle menee mut sitä pitää houkutella sinne.

 

Maddi, meillä sama eli tyttö kallistaa päätään mieluiten oikealle maatessaan, neuvolassa sanottiin että on aika tavallista että jompi kumpi puoli on se missä enemmän viihtyy alkuun, tasoittuu sitten viimeistään kun alkaa liikkumaan enemmän.

 

Meillö kans poika pitää mielellään vasemmalle päätä enemmän, oikealle saa houkutella tai jos telkkari tai joku muu ääni kuuluu niin kääntää kyllä. Mutta mieluummin vasemmalle.

Vielä ei itkun itkua ole tullut rokotteista sen neuvolan jälkeen. Kaks piikkiä, molempiin reisiin. Ja älkää katsoko vauvan ilmettä kun ne tuikataan. Se alko itkettää ku toinen näytti peuralta ajovaloissa. Hui! Molemmissa reisissä siis pistokohat. Ja rota-rokote suun kautta. Mutta josoa isoja ei tulisi.

 

kaiho, kiitti tiedosta! Neuvolalääkäri sano meille vaan tuosta et "pitää sitte treenata sitä toistaki puolta" ja mun mielikuvituksekas tulkinta oli et muuten tyttö kasvas kieroon ku porsaan saparo mut ihan kiva kuulla ettei täs nyt tarvi yhtenään olla tytön niskalihaksii jumppaamas mikäli suoraselkäisen tyttären haluu miten sitä ite vanhempana ottaaki kaiken niin vakavissaan...

paivih, ihan hyvä ehdotus... olla kattomatta siis. Uteliaana luonteena kyl varmasti silti katon no, osallistuin tytön hoitoon silloin osastolla, pidin siitä kiinni ku laitettiin irronnut kanyyli takas ja ku otettiin verikokeita ym... mulle aina vinkattiin ensin siirtymisestä muualle toimenpiteen ajaks mut järkeilin sit et samat hommat ne tekee oon mä siellä tai en ja et ainaki voisin yrittää auttaa tyttöä ni jäin sit aina sen viereen kattomaan. Ei kaduttanu yhtään, jopa koin että pystyin rauhoittamaan toista <3 yhen verikokeen oton pistämisessä tyttö rääkäs sekunnin kymmenyksen ajan mut lopetti heti ku aloin juttelee ja silittää rauhallisesti =)

Muuten, oksentelu ja ripuli loppu joo mut tauti lykkäs eilen alkuillasta kuumeen - kerralla yli 38 asteen nyt muutaman tunnin yöunien jälkeen taas parempi olo. Maidot onneks viel riittäny!! Välillä kuivumisen takii on vähä ollu tiukassa mut sit taas tilanteen korjaannuttua tissit pingottaa hulluna maidosta... tai ainaki meikäläisen hermot :kieh: mulla se on nyt niin että maitoa vaan tulee yli kysynnän, pakko välillä pumpata ylimääräisiä pois mut välillä ei jaksa ja sit ollaan lähellä tukoksen kehittymistä... eilenki illasta meni toinen tissi kipeeks ja yritin sitä tyhjennellä. Nyt aloitin syötön siitä tissistä ja mitä tekee tyttö: ei tyhjennä ees sitä yhtä tissiä ongelma se on tääkin, maitoa voi oikeasti tulla liikaa. Kipiänä en kyl nyt jaksa pumpatakaan keskellä yötä mur...

 

Ihan pakko iloita, laitoin tytön klo 20 maissa nukkumaan ja herättiin klo 7 ilman yhtään välisyöttöä! Ihan säikähdin kun katsoin kelloon. Oli kyllä nälkäinenkin, 2dl meni enshätään ja vaipanvaihdon jälkeen vielä n. 0,5dl

Mietin kanssa että saataiskohan täälläkin aloittaa kiinteät aikaisemmin ton runsaan pulauttelun takia, olen selaillut varhaisen aloittamisen haittoja ja hyötyjä, kallistun ehkä siihen että jos lupa saadaan niin 3,5kk vois olla ajankohta milloin aloiteltais.. Eniten tossa pulauttelussa hämää vaan se, että joskus on päiviä ettei pulautuksia tuu juuri ollenkaan, ja seuraavana päivänä on lattiat, sohvat, äidin ja lapsen vaatteet märkinä... Tuossa yks päivä vaihdoin tytölle bodyn 4 kertaa, itselleni 5, ja ihan pienestä tahrasta en vaihda. Tuntuu että toi sakeuttaja ei enää "toimi" kuten alkuun.

Haluaisin lähteä käymään lapsimessuilla 11.-13.4, mutta en ole varma kannattaisko pirpanaa ottaa mukaan meiltä kuitenkin 2,5h ajomatka helsinkiin, ja isällänsä on kertausharjoitukset.. Pitää vielä pohtia.

 

Minä en ole selannut haittoja ja hyötyjä. Täällä meilläpäin tiedän nyt kaksi tapausta lähipiiristä, joille lupa on annettu aikaisin. Alle 3kk iässä jo aloitettu soseet, kun kasvua ei tapahdu. :O Hurjaa, mutta totta.

Eilisen neuvolan jäljilt pikkumies on nukahtanut 20.07, söi puol 12 ja puol 7. Klo 9 annoin maitoo ja ajattelin, että ylös noustaan. Mitä sitä, toinen laitto silmät kiinni ja jatko unia

 

Joo, oon pari tapausta kuullut myös missä on alle 3kk aloitettu kiinteät neuvolan ohjeistuksella, syitä en tarkemmin tiedä. Keskosvauvojen kohdalla vissiin on yleisempää tuo varhainen kiinteiden aloitus.

Liikutteko paljon kaupungilla vauvan kanssa? Me käydään noin kerran viikossa "humputtelemassa", sisältäen ostoksilla käyntiä jos jotakin tarvetta on, kahvilla / syömässä, ja muuten vain pörräämässä. Ihan outoa miten ihmiset tulee juttelemaan kun on vauva mukana, versus siihen kun yksin pyöri tuolla. Tavallaan ärsyttävääkin, en ole mikään small talkin - taitaja, vaan lähinnä vaivaudun ja menen lukkoon kun ventovieraat tulee höpöttelemään kun olen vaikka kahvilassa syöttämässä vauvaa. Ja kauppojen kassalla käydään aina sama keskustelu, "onpas paljon tukkaa vauvalla" "joo niinhän tuota on" "meidän kummin kaiman naapurin lapsella oli myös" jne.. Kun tekisi mieli vaan maksaa ostokset, kiittää ja häippästä Ehkä jos olisin itse jotenkin sosiaalisempaa sorttia niin vois olla ihan mukavaakin.

 

Me liikutaan kyllä tosi paljon kaupoilla. Ihmekkää ku ikinä oo siis rahaa kun aina menee ostamaan "jotain pientä" Täällä meilläpäin ollaan varmaan niin sisäänpäinkääntyneitä jurnukoita niin ei kukaan ikinä puhu kellekkää vieraalle. Kaupan kassat on ainoita jotka kommentoi pikkumiestä Toki, ei haittaa. En itsekään ole mikään ventovieraille juttelia Paitsi näin suht anonyyminä

 

Joo täällä on mukava kirjotella ja lukea toisten samassa elämänvaiheessa olevien juttuja. Ei ole oikein kavereita keillä olisi sama tilanne, ja ymmärrän että vauvan mahantoiminta, kasvukäyrät ja syöttövälit ei ehkä ole kiinnostavimpia asioita maailmassa, ellei itsellä ole vauvaa

 

kaiho, jee hyvä teidän vauva! niin tiedän ton tunteen ku saa vauvan nukkumaan paremmin... meillä kyl nukutaan yöllä hienosti (tosin viime yönä viiden aikaan oli tytön mielestä aivan loistava aika tehdä äänenavaus- ja jokelteluharjoituksia) mut päiväunet ei oikein oo sujunu, ainakaan kauaa. Mut sit tänään, tyttö nukahti tissille puol yks, siitä omaan sänkyyn jossa unta riitti reilu puol tuntii mut oli niin väsyneen oloinen valvottuaan koko aamupäivän et yritin viel nukuttaa... vaunuissa nukkuu usein päivällä parhaiten mut nyt toipilaana en jaksanu lähtee vaunuileenkaan ni aattelin vähän huijata pientä puin päivävaatteiden päälle villaisen haalarin ja vetäsin päähän ohuen puuvillamyssyn ja lykkäsin tytön vaunuihin ja siellä nukkuu edelleen! Ei varmaan viikkoihin oo nukkunu sisällä tällasia päikkäreitä!

onpahan iteki saanu vähän yrittää toipua viime päivien sairastelusta. Paino putos yli kilon! Yritän kyl nyt saada pidettyy sen maksimissaan tuossa, yhtään en kaipaa lisäpainoo vaik sairastelun takii onkin hyvä olla hiukan ekstraa tarvittaessa. Mut sitähän on vielä joten lisää en tarvi.

Mä en aio alkaa kiinteitä syöttää kovin pian, vissiin sairastumisriski kasvaa jos alle 4 kk tai yli 6 kk otetaan kiinteät mukaan. Toki monet ei oo millänsäkään mut kun meillä ei ainakaan vielä oo syytä tuputtaa kiinteitä ja haluun imettää niin sillä mennään ainaki sinne 4 kk ikään. Innolla kyl ootan sitä, oli niin hauskaa antaa tytön maistella puolukoista tiristettyä mehua ja kattoo miten toinen mussuttaa sitä niin mielissään, hassu!

paivih, onko yhtään helpottanu refluksiin kiinteät? Toivottavasti alkaa auttaa! Meillä nyt jokin on tehny tehtävänsä, pulauttelu oikeesti vähentyny paljon, on kyllä ihanaa niitä supertehokkaita maitohappobakteeritippoja epäilen kyllä syyksi, varmaan toimivat siks kun tytöllä taustalla ne antibiootit ekoina päivinä.

Mekin ollaan vähän käyty kaupungilla ym. mut lähinnä maksimissaan pari kertaa viikkoon. Vaunuiltu on lähes päivittäin paitsi nyt ku oon ollu kipeenä. Mulle tulee ressi ku pitää lähtee jonnekki ton pienen kans ja viihdyn hyvin kotona joten toi on toiminu ihan hyvin. Varmaan vauvan kasvaessa ja ilmojen lämmetessä ja nyt pulauttelun vähennyttyä (jos pysyvä muutos) tulee käytyä enemmän ulkona vaunujen kaa saa muuten paremmin tietä suojatiellä, autot väistää niin paljo auliimmin ku jos yksin olisin... ja jo raskausaikana huomas et ihmiset tulee jutteleen, varsinki eläkeläiset ja tädit oikeastaan salaa nautin kaikesta saamastani huomiosta ku muuten en oo ollenkaan huomionhakuinen ja toki oon ylpeenä esittelemässä tyttöä kaikille joita tippaakaan kiinnostaa

 

Oon huomannu saman, että autot antaa paremmin tietä.

Monesti ikäkin tekee tehtävänsä pulautteluun. Vielähän soseet on hyvin makuannoksia. Kun porkkanaa on nyt maisteltu. Eilen teelusikallinen ja tänään ruokalusikallinen noin, niin on ollut vähän parempana. Paitsi yön jäliltä aamulla tuli nenästäkin puklua. Voi että itketti poikaa kovin. Reppana. Noh, huomenna jos sen koko ruokalusikallisen Neuvola täti sano, ettei ehkä suun motoriikka ole vielä kypsä lusikalle. Mutta kyllä meillä on. Ihana pikkumies aukoo suuta lusikalle kuin linnunpoikanen. <3 Ja eikös vanhakansa sano, että silloin on valmis soseruuille kun suu aukeaa lusikan lähentyessä? Toisaalta surullista, että mun vauva on jo niin iso. Mutta toisaalta ihana, kun saadaan maistella uusia MAKUJA.

 

Surkeeta ku tää tauti ei vaan vieläkään oo kunnolla parantunu, elimistö vähä kuivana, maidon tulo vähäisempänä eikä viikonlopuksi sovittu vierailukaan taida onnistua pöh. Pitää vissiin parantaa vastustuskykyä jotta välttyy tällaselta.

paivih, ite en vanhan kansan jutuista perusta tässä kohtaa, meillä lusikka menny nätisti suuhun tippoja annettaessa alusta asti :O mutta viis niistä, hieno juttu että teillä on saatu kiinteistä hyviä kokemuksia, jospa se siitä alkas helpottaa

 

Meillä on pinnasänkynä Brio, jonka mallia nyt en muista. Käytettynä ostettiin ja kahteen tasoon saa nostettua pohjan. Alunperin olisin halunnut myös laskettavan laidan, mutta musta väri kuitenkin sitten nousi tärkeämmäksi kriteeriksi eikä uutta ollut varaa ostaa, niin päädyttiin sitten tähän malliin. Ei kyllä ole ollut edes tarvetta tuolle säädettävälle laidalle. Ylemmässä tasossa ollaan pohjaa vielä pidetty, niin ei tarvitse selkä vääränä vauvaa kurotella sängystä.

Itsekkäästi ajatellen en haluaisi enää toista lasta, mutta itse olen kasvanut sisarusten kanssa ja haluan kyllä antaa tuolle pikkuiselle myös mahdollisuuden samaan. Kuten oma äitinikin sanoi, niin on se kuitenkin loppupeleissä helpompaa useamman kanssa, kun niistä on toisilleen seuraa eikä tarvitse aina olla aikuisen viihdyttämässä. Jotenkin sitä vaan haluaisi antaa kaikkensa tuon yhden eteen, eikä joutua jakamaan tätä aikaa ja rakkautta enää useammalle... Toisaalta haluaisin ensin opiskella itselleni ammatin, mutta toisaalta taas tuntuisi helpommalta kärsiä se toinenkin raskaus nyt samaan pötköön. Toivon kyllä edelleen poikaa niin kovasti, että saattaa sitä tulla vaikka kolmaskin ellei sitten toisella yritykselläkään poikaa tule. Siihen kyllä vedetään sitten raja.

Ehkäisynä meillä on ollut kondomi ja keskeytetty yhdyntä, mikäli sitä nyt ehkäisyksi voi sanoa... Hormonaalisista keinoista olen kokeillut yhdistelmäehkäisypillereitä ja ehkäisyrengasta, joista kumpikaan ei ole minulle sopinut. Mitään pitkävaikutteisempaa ehkäisykeinoa en ole halunnut ihan sen takia, jos nyt sitten piakkoin päätetäänkin jatkaa lisääntymistä.

Vauvauintia ja muskaria on täälläkin harkittu. En vain ole missään määrin sosiaalinen ihminen, enkä kaipaa mitään "vertaistukea" tähän elämäntilanteeseeni tätä palstaa lukuunottamatta. Ahdistun kovasti joutuessani samaan tilaan vieraiden ihmisten kanssa. Vauvan takia haluaisin noihin kumpaankin, kun selvästi tykkää polskimisesta ja musiikista. Olisihan se lisäksi kiva nähdä, miten tuo natiainen reagoi muihin vauvoihin, kun lähipiirissä niitä ei nyt tällä hetkellä ole.

Synnytystä olen miettinyt lähinnä siksi, kun se lopulta vain venyi ja venyi, jolloin jouduttiin laittamaan oksitosiinia homman vauhdittamiseksi enkä enää kestänyt toista vuorokautta kestäneitä supistuskipuja ilman epiduraalia. On kyllä hieman jäänyt harmittamaan, ja toivon seuraavan synnytyksen sujuvan ilman lääkkeitä.

Meilläkin vauvan pää kääntyy huomattavasti paremmin toiseen suuntaan (vasemmalle)! Ollaan nyt alettu pitämään tuota leikkimatolla toisin päin, jolloin televisio on vauvan oikealla puolella ja samalla myös kiinnostus kääntyä siihenkin suuntaan kasvaa. Täällä tykätään kyllä kovasti television pällistelystä, ja joka aamu katsotaan lastenohjelmat, vaikka eihän tuo niistä ohjelmista mitään vielä ymmärräkään.

Täällä ollaan vaunuiltu huimat pari kertaa ja kaupunkiseikkailutkin ovat saaneet jäädä satunnaisiin kauppareissuihin. Maalla kun asutaan, niin tuntuu kovin vaivalloiselta lähteä vauvaa raahaamaan yhtään mihinkään. Vaunuja käytetään lähinnä sisätiloissa päiväunipaikkana, eikä kyllä itselläkään ole pahemmin kiinnostusta lähteä niitä tuonne pitkin mäkiä työntelemään. Oon tämmönen laiskapaskamutsi, mut hyvinhän tuo minityyppi tuntuu sisätiloissakin viihtyvän.

 

Alexandra89, ite en varmaan uskaltais hankkia lasta ollenkaan jos toivoisin kovasti toista sukupuolta. En tiiä osaisinko sit suhtautua yhtä hyvin jos sitä toivottua ei tuliskaan. Ite oon kasvanu lapsuuteni tuntien miten miespuoliset on muka jotenki parempia, arvokkaampia, enkä halua samanlaista omille lapsille me ollaan miehen kans aateltu et poikakin olis joskus kiva mut tyttö ei saa olla kummallekaan pettymys.

Meillä oli tytön isovanhempia kylässä viikonloppuna ja voi että miten tyttö oikein nautti ku niin monta naamaa on lepertelemässä sille ja saa olla vähän kaikkien sylissä meidän tyttö vaikuttaa tosi seuralliselta, innostuu ihan eri tavalla tuollaisesta ku kaksin olemisesta tylsän tutun äidin kans. Kyllähän se myös väsähtää seurassa kaikkien niiden virikkeiden keskellä äkkiä, sama juttu oli viime viikon vauvakerhossa. En oo itekään ollenkaan mikään ryhmäihminen, mieluummin puhun ihmisten kans kahden kesken, mut pakkohan tota seurankipeetä tyttöö on käyttää kattomas muitaki naamoja ku äidin harmi ku noi isovanhukset asuu niin kaukana...

Oma vointi parempi, vatsa yhä levoton kylläkin. Maitoa tulee taas reippaammin. Johtuuko sitte siitä vai erehdyksessä syödystä jäätelöannoksesta mut tytöllä refluksi taas pahentunu no, ei mitään karmeeta oo ollu kuitenkaan, köhimistä syönnin jälkeen jos pian laittaa pitkälleen. Pulautukset on pysyny kohtuullisina, en ees muista milloin olisin ite joutunu niiden takii vaihtaan omia vaatteita. Rättejä ja tytön vaatteita on kyl sotkettu mut parempi niin, niissä on enemmän reserviäki vähänkö muuten meinas hermo mennä ku raskausajan vaatetusongelmia ei seurannukaan onnellinen paluu omiin kolttuihin vaan turhauttava ja kallis imetyspaitojen ja -liivien ja sopivien housujen metsästys... omat farkut yhä tiukkoja, en tykkää. Eikä neljäsosan verran kropassa kiertävä eteläpohojalaanen sisu anna myöden ostaa hulluna uusia paitoja ja housuja joten muuta en tee ku valitan täällä

 

Meille muuten varovaisesti "luvattiin" rakenneultrassa poikaa Mulla oli tosta lupauksesta huolimatta varma olo että tyttö se on, ja vieläpä kun se arvio oli sellainen "ehkä tämä pojalta näyttäisi" en ostanut mitään erityisen poikamaisia vaatteitakaan, lähinnä vihreää, ruskeaa ja valkoista jne. Ja kun vauva syntyi ja mies hihkaisi että se on tyttö sittenkin, oli jotenkin sellainen olo että niinhän sen piti ollakin

Nyt voi varmaan jo huokaista helpotuksesta että se rotarokote ei tytöllä aiheuttanut pahanhajuisia pieruja kummempia oireita, jee Ja en muista kirjoitinko muutenkaan siitä viime neuvolasta mitään, tyttö oli silloin reilu 9viikkoa ja painoa 6,5kg sekä pituutta 61cm, eli siellä +2 käyrillä mennään edelleen tasaisen varmasti.

 

Täällä taas olin koko raskausajan aivan varma saavani pojan, kun myös kaikki merkit siihen viittasivat (oireet, mahan muoto, vauvan sykkeet jne.). Olin lievästi sanottuna hämilläni, kun kätilö ilmoitti synnyttäneeni tytön. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen. Sukupuolta emme siis etukäteen halunneet tietää eli yllätyksenä pysyi loppuun asti. Voin ihan rehellisesti sanoa hieman pettyneeni, mutta ei sitä näin myöhemmin juurikaan tule ajateltua. Mitä nyt välillä hieman katkerana ajattelen, kuinka siskoni on saanut unelmieni mukaiset 2 poikaa (vaikka hän taas on toivonut tyttöjä) ja mun tuurilla meidän seuraavakin on tyttö. No mutta, kuten arvata saattaa, niin meillä ei prinsessamekkoja tai vaaleanpunaista käytetä ja kasvatuksen osaltakin pyrin ohjaamaan pikkuista ennemmin poikatytöksi kuin miksikään hienohelmaksi (muksun omia mielipiteitä ja haluja kunnioittaen kuitenkin). Olen vain aina pitänyt tytön kasvattamista yhteiskuntakelpoiseksi paljon hankalampana kuin pojan...

 

Minäkään en ole mikään prinsessamekkojen tai muiden ylisöpöjen vaaleanpunaisten vaatteiden ystävä, tytön ainoat pinkit vaatteet on rotinalahjoina saatuja. Itse olen hankkinut aika neutraaleja vaatteita ja tarvikkeita senkin takia, jos vielä lapsia saadaan niin sopii sitten kummalle vain sukupuolelle.

Täällä päin on muuten aika kiva rotinakultturi, ei tainnut yksikään vieras tulla "tyhjin käsin", aina oli tuomisina itsetehtyä ruokaa, pullaa, täytekakku tai karjalanpiirakoita jne. ja niiden lisäksi lahjoja pienelle. Vaikka toki meille olisi ilman tuomisiakin saanut tulla Olen itse miettinyt että jos joskus itse rotinoille lähden niin teen jonkun hyvän ruuan viemisiksi, oli pari kertaa päivän pelastus saada valmis ruoka pöytään

 

Hurjan paljon tapahtunut viime kirjoituksesta. Lyhennettynä: oli kuka mitä mieltä vaan soseiden aloituksesta näin aikaisin, MUTTA MEILLÄ PULAUTTELU MELKEINPÄ LOPPUNUT SEN ANSIOSTA.
Fysioterapeutila saatiin maanantaina jumppaohjeet ja poika viihyy mahallaan pitkät tovit ja pää pysyy mukana menossa. Jumppapallo on ollut oikrin mukava apuväline mahallaan olon treenaamiseen.

Mitäs muuta... En muista enää olenko kommentoinut nuita vauva-uinti ja muskari juttuja jo, mutta täällä ainakin vauvauinti maksaa niin sairaan paljon etten ainakaan mihinkään ryhmään mene. Omine nokkineni sitten joskus uimaan vien pojan