Kovinkaan moni pikkulapsi ei mene hoitoon kodin ulkopuolelle 910 kuukauden ikäisenä, kun vanhempainrahakausi ja mahdollinen isäkuukausi loppuu.
Sen sijaan valtaosa äideistä pitää ainakin jonkin verran hoitovapaata, jotta lapsi olisi hieman vanhempi päivähoitoon mennessään.
Näin isänpäivänä voikin kysyä, miksi isät eivät jää äitien sijasta hoitovapaalle hoitamaan lastaan kotihoidon tuella?
Kelan johtavalla tutkijalla Ulla Hämäläisellä on tähän vastauksia.
Kun puhutaan kotihoidon tuesta, niin sen lakisääteinen taso on varsin alhainen. Jos kyseessä on kahden vanhemman kotitalous, käytännössä pienituloisempi on yleensä äiti. Perheen sisällä naisten tulot ovat usein merkittävästi pienempiä kuin miesten. Kotitalouden budjetin kannalta on helpompaa, että äiti on vanhemmista se, joka jää kotiin.
Tällä hetkellä Kelan maksama kotihoidontuki on pienimmillään 327,46 euroa kuukaudessa. Vähätuloisempi kotitalous voi saada tämän hoitorahan lisäksi hoitolisää. Jotkut kunnat maksavat myös kotihoidontuen kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain.
Hämäläisen mukaan toinen syy on isien niukkaan osuuteen se, että äideillä ei ole aina voimassaolevaa työsuhdetta, johon palata vanhempain vapaan jälkeen. Erilaisten arvioiden mukaan tällaisia äitejä olisi kotihoidontuen saajista jopa 40 prosenttia.
Isyysraha
kelpaa
Kotihoidon tuella kituuttamisen sijasta isiä kiinnostaa enemmän lapsen hoitaminen palkkatasoon sidotulla isyysrahakaudella.
Valtaosa isistä käyttää 18 päivän isyysvapaan, joka pidetään usein lapsen syntymän jälkeen. Viime vuonna noin joka neljäs isä piti myös räätälöidyn isäkuukauden. Isäkuukauden kesto on nykyään enimmillään 36 arkipäivää.
Kummalle tahansa vanhemmista tarkoitettua vanhempainvapaata (ilman isäkuukautta ja siihen liittyviä vanhempainrahapäiviä) käytti varsin harva isä.
Työnantajapuolen keskusjärjestön Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Anu Sajavaaran mukaan perheen tulonjako voi vaikuttaa kotihoidontuelle jäämiseen. Sen sijaan vanhempainrahan suhteen pelätään turhaankin sitä, että perheen tulot väistämättä vähenisivät, jos pienituloisempi vanhempi menisi töihin.
Veroviraston sivulla on laskelmia, miten eri tulot vaikuttavat. Tässä mennään usein luulon, eikä tiedon mukaan. Kaikki eivät myöskään ymmärrä vanhempainvapaata yhteiseksi vapaaksi. Tähän pitäisi saada asennemuutosta, Sajavaara toteaa.
Myös asenteet ja jumiutuneet roolimallit esimerkiksi hoitovastuusta ja elatusvastuusta voivat vaikuttaa siihen, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta. Äidit saattavat jopa omia perhevastuuta, eivätkä salli miesten jäädä kotiin.
Usein äiti haluaa pitää jaettavan osuuden vapaista kokonaisuudessaan, ja isä suostuu äidin ehdotukseen asiaa sen enempää miettimättä, sanoo ekonomistien etujärjestö Sefen tasa-arvoasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä järjestön tiedotteessa.
Isille korvamerkityt perhe-etuudet selkiytyvät ensi vuonna. Hallitus on esittänyt isyysvapaan pituudeksi 54 arkipäivää.
Erillistä isäkuukautta ei enää olisi. Isyysvapaa ei myöskään enää olisi sidottu vanhempainrahakauteen, vaan sen voisi pitää milloin tahansa ennen lapsen kaksivuotissyntymäpäivää.
Sen sijaan valtaosa äideistä pitää ainakin jonkin verran hoitovapaata, jotta lapsi olisi hieman vanhempi päivähoitoon mennessään.
Näin isänpäivänä voikin kysyä, miksi isät eivät jää äitien sijasta hoitovapaalle hoitamaan lastaan kotihoidon tuella?
Kelan johtavalla tutkijalla Ulla Hämäläisellä on tähän vastauksia.
Kun puhutaan kotihoidon tuesta, niin sen lakisääteinen taso on varsin alhainen. Jos kyseessä on kahden vanhemman kotitalous, käytännössä pienituloisempi on yleensä äiti. Perheen sisällä naisten tulot ovat usein merkittävästi pienempiä kuin miesten. Kotitalouden budjetin kannalta on helpompaa, että äiti on vanhemmista se, joka jää kotiin.
Tällä hetkellä Kelan maksama kotihoidontuki on pienimmillään 327,46 euroa kuukaudessa. Vähätuloisempi kotitalous voi saada tämän hoitorahan lisäksi hoitolisää. Jotkut kunnat maksavat myös kotihoidontuen kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain.
Hämäläisen mukaan toinen syy on isien niukkaan osuuteen se, että äideillä ei ole aina voimassaolevaa työsuhdetta, johon palata vanhempain vapaan jälkeen. Erilaisten arvioiden mukaan tällaisia äitejä olisi kotihoidontuen saajista jopa 40 prosenttia.
Isyysraha
kelpaa
Kotihoidon tuella kituuttamisen sijasta isiä kiinnostaa enemmän lapsen hoitaminen palkkatasoon sidotulla isyysrahakaudella.
Valtaosa isistä käyttää 18 päivän isyysvapaan, joka pidetään usein lapsen syntymän jälkeen. Viime vuonna noin joka neljäs isä piti myös räätälöidyn isäkuukauden. Isäkuukauden kesto on nykyään enimmillään 36 arkipäivää.
Kummalle tahansa vanhemmista tarkoitettua vanhempainvapaata (ilman isäkuukautta ja siihen liittyviä vanhempainrahapäiviä) käytti varsin harva isä.
Työnantajapuolen keskusjärjestön Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Anu Sajavaaran mukaan perheen tulonjako voi vaikuttaa kotihoidontuelle jäämiseen. Sen sijaan vanhempainrahan suhteen pelätään turhaankin sitä, että perheen tulot väistämättä vähenisivät, jos pienituloisempi vanhempi menisi töihin.
Veroviraston sivulla on laskelmia, miten eri tulot vaikuttavat. Tässä mennään usein luulon, eikä tiedon mukaan. Kaikki eivät myöskään ymmärrä vanhempainvapaata yhteiseksi vapaaksi. Tähän pitäisi saada asennemuutosta, Sajavaara toteaa.
Myös asenteet ja jumiutuneet roolimallit esimerkiksi hoitovastuusta ja elatusvastuusta voivat vaikuttaa siihen, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta. Äidit saattavat jopa omia perhevastuuta, eivätkä salli miesten jäädä kotiin.
Usein äiti haluaa pitää jaettavan osuuden vapaista kokonaisuudessaan, ja isä suostuu äidin ehdotukseen asiaa sen enempää miettimättä, sanoo ekonomistien etujärjestö Sefen tasa-arvoasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä järjestön tiedotteessa.
Isille korvamerkityt perhe-etuudet selkiytyvät ensi vuonna. Hallitus on esittänyt isyysvapaan pituudeksi 54 arkipäivää.
Erillistä isäkuukautta ei enää olisi. Isyysvapaa ei myöskään enää olisi sidottu vanhempainrahakauteen, vaan sen voisi pitää milloin tahansa ennen lapsen kaksivuotissyntymäpäivää.