Tällainen tilanne

[Amarnia]

Hei! Olen 24-vuotias nainen ja poikaystäväni on 29. Olemme seurustelleet kaksi vuotta ja yhteenmuuto suunnitelmissa. Nyt on kuitenkin alkanut ahdistaa koko suhde sattuneesta syystä. Tulin vahingossa raskaaksi vuosi sitten ja poikaystäväni oli aivan innoissaan suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta ja suunnitteli jopa asunnon ostamista, jotta perhe-elämällämme olisi kaikki edellytykset onnistua. Minä kuitenkin olin abortin kannalla, mutta poikaystäväni vastusti. Tein kuitenkin abortin hänen vastusteluistaan huolimatta. Minulle ratkaisu oli oikea, mutta poikaystäväni mielestä olisin voinut valita toisin.
Nyt kun tapahtuneesta on kulunut vuosi, huomasin eilen olevani taas raskaana. Ja kyllä, syön pillereitä, puhdas vahinko. Sukuvika, äiti ja siskokin tulivat raskaaksi kierukasta huolimatta. Ongelma on kuitenkin se, että miten neuvottelen asian poikaystäväni kanssa. Hän oli tietysti onnesta soikeana. Ymmärrettävää, onhan hän jo valmistunut ja vakituisessa työssä, mutta minä en lasta halua. Olen vasta 24 ja opiskelut vaiheessa. Graduni saan valmiiksi vuoden päästä ja suunnitelmissa akateemiset jatko-opinnot. Haluan olla poikaystäväni kanssa, sillä rakastan häntä, mutta tuskin kykenen luopumaan vapaudestani, itsenäisestä elämästäni, jatko-opinnoista suunnitellussa aikataulussa,elämäntyylistäni tai omasta rauhastani, enkä liiemmin välitä lapsista. Eli en halua lasta.
Poikaystäväni yrittää nyt käännyttää minua, ehkä hieman syyllistäenkin, vaikka olen kantani ilmaissut. Hänelle abortti tuntuu olevan maailman raskain asia, eikä se minullekaan helppoa ole, mutta paras ratkaisu silti. Pelkään, että hän pettyy minuun tai romahtaa itse. Pitäisikö varata aika aborttiin ja valehdella, että sain keskenmenon, se ei ehkä sattuisi häneen niin pahasti. Vai yksinkertaisesti vain tehdä abortti, huolimatta poikaystävän tunteista.
Tässäpä vuodatusta kerrakseen.

 

[Tuiresisko]

Onpas teillä tilanne. Ja vaikealta näyttää.

Aborttia et todennäköisesti pysty mieheltä salaamaan. Eikä se olisi reiluakaan.

Valitettavasti koko teidän juttunne on epäreilu, kummallekin. Toinen haluaa lasta, toinen ei. Se on jo niin suuri erilaisuus välillänne, että ihmettelen, kuinka kykenette ylipäänsä olemaan onnellisia yhdessä. Käsität varmasti itsekin, että jos nyt teet abortin - jälleen - kuva sinusta poikaystäväsi silmissä saa melkoisen haaverin. Näkeekö hän sinut edelleen unelmiensa naisena?

Minusta teillä ei pitäisi olla yhteistä tulevaisuutta, koska jompikumpi teistä joutuu luopumaan unelmastaan. Lapsi on erittäin voimakas juttu, ja jos miehesi joutuu luopumaan lapsesta sinun takiasi, hän tekee valtavan uhrauksen vuoksesi. Myöhemmin siitä voi tulla todella vakava juopa välillenne. Ennusteenne on huono.

Iso uhraus se on toisinpäinkin, siis jos sinä teet lapsen, vaikket haluaisi. Lapsi sitoo aina, se on varmaa, mutta ihmisillä on taipumus mukautua sellaiseen. Mutta jos teet lapsen vasten tahtoasi, mukautuminen ei ole helppoa, se voi olla jopa mahdotonta.

On olemassa sananlasku: Lintu ja kala voivat rakastua toisiinsa, mutta minne ne perustavat kotinsa?

Ei kukaan voi sinulle sanoa, mitä sinun pitäisi tämän odottamasi lapsen suhteen tehdä, se on sinun itsesi päätettävä. Itse en ikinä haluaisi lopettaa alkanutta elämää, mutta ihmiset ovat erilaisia. Toistamiseen aborttiin, vaikka nyt kuinka olisikin kyse pillereistä huolimatta -tapauksesta, eikö siinä ole jotenkin halju maku? Millä muuten aiot tulevaisuudessa ehkäistä, jos pilleritkään eivät takaa mitään? Aina vaan uudelleen aborttiin?

Voisin tietysti antaa napakan neuvon: Teetä abortti, käytä vastedes kondomia pillereiden lisäksi ja etsi itsellesi uusi poikaystävä. Älä murskaa tämän miehen tulevaisuuden unelmia, siihen sinä et ole tarpeeksi hyvä, ei kukaan ole. Moni mies kärsii lapsettomuudesta siksi, että vaimo ei pysty saamaan lapsia. Rakkaus vaimoon kuitenkin pitää miehen hänen lähellään , ja lapsettomuus on yhteinen suru. Mutta jos jos vaimo pystyisi saamaan lapsen, muttei tahdo, silloin lapsettomuus ei enää ole yhteinen ongelma, vaan synnyttää tulevaisuudessa uusia ongelmia, erittäin pahoja. Sama pätee tietenkin myös toisinpäin, jos nainen tahtoisi lapsen, mutta mies kieltää sen häneltä. Eipä siinä paljon toisen elämälle ja toiveille arvoa anneta.

Ihan totta, tämän on liian iso ongelma. Olette kumpikin toisillenne vastuussa aivan perustavaa laatua olevassa asiassa. Oletteko varmasti asian tasalla?

Mutta sitä neuvoa sinä et halua.

 

[Hiljaiseksi veti]

nuoren naisen kirjoitus. Joutuu vielä monta kertaa tarkistamaan elämänarvojansa.

Minusta teet väärin poikaystävääsi kohtaan, jos jatkat parisuhdettanne. Ei toista saa käyttää välineellisesti omaan tarpeeseensa, kuten sinä teet. Hän haluaa perheen ja sen kokemuksen, sinä taas haluat muita arvoja. Maailmanne ovat kilometrien päässä toisistaan.

Enempää en sano, mutta ei ollut mukavaa luettavaa.

 

[huhhuh...]

Todella ikävä tilanne. En suosittelisi valehtelemaan, mutta mietin vaan miten suhteenne voi toimia jos tulevaisuudenhaaveenne ovat noin erilaiset? vai haluatko sinä lapsia kenties joskus tulevaisuudessa, kun olet lopettanut opintosi?

Minä en ole ollut raskaana mutta kävin vakavan keskustelun asiasta avomieheni kanssa parisen kuukautta sitten. Olen aina sanonut hänelle että en halua lapsia, hän on aiemmin sanonut ettei niitä myöskään kaipaa mutta alkoi nyt kuitenkin puhua että jos sittenkin... Istuttiin pitkään puhumassa, selitin että jos hän lapsia haluaa niin tämä on sitten tässä. Minä en lapsia halua enkä voi niitä siis hänelle antaa, hänen täytyy etsiä toinen nainen. Hän päätti jatkaa kanssani. Joskus pelkään että hän hiljaa mielessään toivoo että minulla mieli muuttuu ajan myötä... Niin olen 28-vuotias. Tuskin mieli muuttuu.

 

[hmm-hmm-hmm]

No teillähän on vähän sama tilanne... voi olla ikävät ajat vielä edessä. Siis jos mies valitsi sitten sinut ja ei lapsia, mutta ehkä kuitenkin toivoo mielesi vielä muuttuvan, niin ei hyvältä näytä sekään. Oikeastaan tällaisessa tilanteessa ei pitäisi laittaa miestä tekemään valintoja, vaan tehdä se itse. Tiedät, että mies tahtoisi tulla isäksi. Ei häneltä se tahto ole mihinkään kadonnut, hän vaan joutuu hautaamaan sen. Mutta pysyykö se haudassa? Entä kun aikaa kuluu ja tulee erimielisyyksiä ja kenties riitoja, luuletko ettei mies syytä sinua? Sinä tietysti kärkkäänä muistutat, että itsehän hän valitsi, niinpä niin. Valitsi nyt, kun on vielä kuitenkin ehkä toivoa mielesi muuttumisesta.

En usko, että käymänne keskustelu on ollenkaan se viimeinen tämän asian tiimoilta käyty.

 

[voiko olla tuollaisia ihmisiä...]

Suhteenne ei tule kyllä kestämään. Se on aivan selvä. Ja jos teet jo toisen kerran abortin, niin ei voi kuin sääliä miesparkaa. Miten itsekäs ja hirveä ihminen voikaan olla.

Luulisi, että lääkäreilläkin olisi joku vastuu, etteivät tekisi abortteja ihan tosta noin vain, kun syynä on 'ei vaan huvita'. Ja kyseessä vielä ihminen, joka tekee abortteja joka vuosi.

Mene itseesi.

Eroa miehestä ja anna hänen löytää oikeasti ihminen, joka häntä rakastaa ja haluaa perheen tämän kanssa. Sinähän voit jatkaa vapauttasi, kun se gradukin on niin mielenkiintoinen.

 

[Toive miehelle]

Tehköön tämä nainen miten haluaa. Miehen toivon löytävän hyvän ja sopivan vaimon itselleen, sellaisen joka jakaa hänen kanssaan samat toiveet ja elämän. Tämä nainen on egoistinen omaan napaansa tuijottaja. Tällaisten kanssa ei voi elää. Tulee raskaaksi erinäisiä kertoja, ei sovi kuvioihin, henki pois, mies tahtoisi sanoa jotain asiaan, ei sovi, ei kuulu sille, no sanokoon mutta teen oman mieleni mukaan. Varjelkoon. Sääliksi käy sitä miestä mutta varmaan siltä avautuu silmät ennemmin tai myöhemmin minkälaisen votakan on saanut niskoilleen.

 

[nainen 30+]

""Pitäisikö varata aika aborttiin ja valehdella, että sain keskenmenon, se ei ehkä sattuisi häneen niin pahasti.""

Miten tunnekylmä ihminen voi olla, jos edes ajatuksen tasolla edes tuollaisia miettii!

Nyt olisi aika suunnata saappaat eri suuntaan. Yhdyn ehdottomasti aikaisempiin kirjoittajiin.

 

[miehen ajatuksia]

Onpas toi AP erittäin jääkylmä ihminen kun vaan ajattelee omaa itteensä ja omia haluja! Ei taida teidän suhteenne kestää jos taas otat abortin. Eikä siitä kannattaa mitenkään valhedella että tuli keskenmeno! Rehellinen peli pitäsi olla. Nyt Ap vaan ajattelee omia suunitelmia ja jättää poikaystävänsä ihan paitsioon.
Avaa nyt silmäsi Ap ennen kun on liian myöhäistä!!!!!
Tällaisten ihmisten kanssa olisi erittäin vaikeaa elää kun ei näe asioita oikeassa valossa. Vai onko poikaystäväsi jo kurkkia aidan toiseelle puoleelle....en yhtään ihmettele jos hän näin tekee koska se olisi oikea teko!

 

[karismaako.]

No jos ei kerta halua lapsia, niin piuhat poikki. Ei satu vahinkoja.

 

[liian nuori]

No jos ei kerta halua lapsia, niin piuhat poikki. Ei satu vahinkoja.

Ei onnistu piuhojen katkaisu ennen kuin 30 on täytetty.

 

[luonnonoikku]

pitäskö pitää jalat ristissä, kun ei ehkäisy toimi.

 

[karismaako.]

Luulenpa, että onnistuu yli 21v. Jos todetaan, että ehkäisy ei muulla tavoin toimi tai on poikkeuksellisen hankalaa.Eikä tietenkään halua lapsia.

 

[logiik?]

Luulisi, että lääkäreilläkin olisi joku vastuu, etteivät tekisi abortteja ihan tosta noin vain, kun syynä on 'ei vaan huvita'.

Mielestäsi olisi siis parempi, että "itsekäs ja hirveä" ihminen ryhtyy äidiksi?

 

[piuhpoks]

No jos ei kerta halua lapsia, niin piuhat poikki. Ei satu vahinkoja.

Ei ole 100% luotettava keino tämäkään.

 

[hohhoijakkata]

Onpas toi AP erittäin jääkylmä ihminen kun vaan ajattelee omaa itteensä ja omia haluja!

Miehenä se on niin helppo huudella sieltä sivusta, että sen kun kestät 9 kk raskauden ja synnytät lapsen, jota et halua...

AP: Hanki abortti ja eroa miehestä.

 

[Luonnollinen tapa]

pitäskö pitää jalat ristissä, kun ei ehkäisy toimi.

Käytä patukkaa nii et tartte sotkea noihin hommiisi muita ihmisiä etkä sikiä niin, että sitten on otettava hengiltä se kaikkein viattomin.

 

[karismaako.]

No jos ei kerta halua lapsia, niin piuhat poikki. Ei satu vahinkoja.

Ei ole 100% luotettava keino tämäkään.

Totta, se on kai jotain 99,6 % eli suhteellisen varma.

 

[jaa-a..]

Kyllä e-pillerit oikein käytettyinä ovat melkoisen luotettavia, luulenpa että tässä tapauksessa on unohtunut ottaa pilleri tai pari tai sitten pillerien välinen ottoaika on ollut liian pitkä. On myös olemassa näille unohtelijoille ihon sisään laitettava ehkäisykapseli,. Selibaatin ja patukoiden ehdottelu on täysin epärealistista, seksuaalinen kanssakäyminen on luonnollinen tarve.

 

[Mimmikkä]

Jos kierukka ei sinulle riitä (voi olla, että esim. kohdun rakenne on poikkeava, jolloin kierukan "asetin" ei pysy kunnolla tms), niin miksi leikittelet asian kanssa? Jos et kerran lapsia halua, niin käytä esim. kuparikierukan kanssa e-pillereitä tai hormonikierukan kanssa kondomia. Muut käyvät kerran vuodessa gynekologilla, sinä käyt kerran vuodessa abortissa!

Minusta olet äärimmäisen itsekäs, jollet myönnä miehellesi, ettet ehkä halua koskaan äidiksi. Turha syyttää elämäntilannetta tms., jos jo vahvasti epäilet, että et halua koskaan lapsia. Miestenkään on vaikea löytää enää yli neljäkymppisenä nuorta naista lastensa äidiksi, jos paras nuoruus on mennyt siinä odotellessa, josko eka avovaimo millään suostuisi lapsia väsäämään.

Sinulla on oikeus olla haluamatta lapsia, mutta et voi kieltää samaa halua mieheltäsi. Jos pakotat miehesi valitsemaan lapsettomuuden sinun rinnallasi, se tulee kostautumaan jossakin vaiheessa silti. Miehesi katkeroituu sinulle.

 

[mad.]

Miksi niin ilkeitä kirjoituksia, osa vielä ilmeisesti naisilta!?
On sanonta "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan" (Madeleine Albright).

Ehtimättä tällä kertaa tämän pidempää kommentoida, toivon alkuperäiselle jaksamista näistä monista typeristä ja syyllistävistä vastauksista huolimatta!

Kehotan sinua itsekin miettimään suhteenne tulevaisuutta; Lasten hankinta ja sen ajankohta ovat niitä "tärkeitä" kysymyksiä. Siinä asiassa kun ei voi kompromisseja tehdä pahoittamatta jommankumman mieltä.

Mutta mikäli rehellisesti koet, että et ole valmis äitiyteen ja perhe-elämään, ei lapsen synnyttäminenkään ole puhtaasti "oikea" ratkaisu. Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus syntyä haluttuna, ja onko tuleva isä sitten halukas ottamaan kaiken vastuun itselleen? On mahdollista, että kasvat äitiyteen odotuksen myötä, lienee myös mahdollista sinun katkeroitua myöhemmin, jos koet joutuvasi luopumaan paljosta.

Nämä ovat niin monisyisiä asioita, että oikean ratkaisun osaat tehdä vain sinä miehesi kanssa keskustellen ja tunteen ja järjen ääntä seuraillen. Kukaan muu täällä ei tiedä kaikkea asiaan liittyvää.

Syyllistämisestä ei ole mitään hyötyä.

 

[hmmm....]

Haluatko koskaan lapsia? Jos et aio koskaan "hankkia" lapsia ja miehesi niitä toivoo niin suhdetta on turha jatkaa. Itse en ole koskaan pitänyt lapsista ja mies taas halusi lapsia kovasti, mietin suhteemme tulevaisuutta useasti. Mieleni muuttui 27-vuotiaana ja nyt meillä on kaksi lasta. Jos mieleni ei olisi muuttunut niin olisimme todenäköisesti päätyneet eroon jossain vaiheessa, sen verran tärkeitä nuo lapset miehelle kuitenkin ovat. Jos emme olisi pystyneet lapsia saamaan yrityksestä huolimatta niin asia olisi toki aivan eri.

 

[anniina*]

Jos olet varma, ettet lasta halua pitää, synnytä se ja anna adoptoitavaksi. Tekisit jonkun lapsettoman pariskunnan todella onnelliseksi ja antaisit lapsellesi mahdollisuuden elämään! Olet yhden pienen elämänliekin jo sammuttanut, älä tee sitä toista kertaa!

Miten nainen voi noin kylmäsydäminen ollakin =(

 

[Kiira M.]

Tee abortti ja mieti sitten ehkäisyasia uusiksi, sinulle varmaan sopisi kierukka tai ihon alle laitettava kapseli parhaiten, koska luulenpa että unohdat ottaa pillerit aina samaan aikaan kun raskaana taas olet. Sterilisaation saat 6 vuoden päästä. Poikaystäväsi kanssa sinulla ei varmaankaan yhteistä tulevaisuutta ole, löytyy varmasti myös kaltaisiasi miehiä jotka eivät halua lapsia.

 

[äiti ja lapset]

Jos olet varma, ettet lasta halua pitää, synnytä se ja anna adoptoitavaksi. Tekisit jonkun lapsettoman pariskunnan todella onnelliseksi ja antaisit lapsellesi mahdollisuuden elämään! Olet yhden pienen elämänliekin jo sammuttanut, älä tee sitä toista kertaa!

Miten nainen voi noin kylmäsydäminen ollakin =(

No haloo! Ap:n mies varmaan antaa lapsen riemumielin adoptoitavaksi kun itse toivoo tätä lasta, älä naurata . Itse kykenisin ehkä aborttiin mutten ikinä voisi lapsesta luopua siinä vaiheessa kun olisin raskauden läpi vienyt saati synnyttänyt (sen verran rankat raskaudet takana...).