S
"sad"
Vieras
siihen että mies ei ikinä kehu mua mistään. 
Mies on itse sellainen anteeksi nyt, mutta tossu. Hän ei uskalla/pysty sanoo edes äidilleen tai isälleen että jos hän on erimieltä.
Itse taas sanon kyllä mielipiteeni, sanon tarvittaessa ei, ja jos omat tai miehen vanhemmat on loukannut,niin mä kyllä otan asian esille, muutenkin puutun vääryyksiin.
En siis ole sellainen turhaasta ilkeilijä,vittumainen(vaikka osaan kyllä senkin) vaan sanon asiallisesti. inhoan epäoikeudenmukaisuutta.
Oon aina ajatellut että kyllä miehen täytyy arvostaa sitä että pidän hänenkin puolia,mutta koskaan en ole kyllä siitä kiitosta saanut. eikä mies ole koskaan kehunut mua mistään piirteestäni,ei ulkoisesta eikä sisäisestä
Tänään silmäni avautu, mies ei taida arvostaa ollenkaan tälläistä ulospäinsuuntautunutta,vahvaa naista.. vaan haluais varmaan meilummin sellaisen hiljaisen tossukan(anteeksi nyt tässä kohdin tämä sana,en tarkoita sillä pahaa,mutta se kuvaa parhaiten minun vastakohtaani, joka taitaa olla se miehen ihanne, sellainen kuin hän itse).
Mutta ilman minua,mies ei olis koskaan saanut esim.masennukseensa tarvitsemaansa hoitoa,koska hän olis mennyt vaan sen mukaan mitä joku sanoo,eikä saanut sanottua mitä haluaa itse.. minä taas tiesin sen,joten menin lääkärikäynnille mukaan ja sanoin suoraan sen että nykyinen hoito on täysin hyödytön, ja mieskin toivoo muuta. mies vaan itki..eikä saanut sanaa suustaan. no jos mä en olis avannut suutani hänen puolestaan,olisi hyödytöntä hoitoa jatkettu ties kuinka kauan.. mutta silti mies ei taida pitää tästä piirteestäni.
Mies on itse sellainen anteeksi nyt, mutta tossu. Hän ei uskalla/pysty sanoo edes äidilleen tai isälleen että jos hän on erimieltä.
Itse taas sanon kyllä mielipiteeni, sanon tarvittaessa ei, ja jos omat tai miehen vanhemmat on loukannut,niin mä kyllä otan asian esille, muutenkin puutun vääryyksiin.
En siis ole sellainen turhaasta ilkeilijä,vittumainen(vaikka osaan kyllä senkin) vaan sanon asiallisesti. inhoan epäoikeudenmukaisuutta.
Oon aina ajatellut että kyllä miehen täytyy arvostaa sitä että pidän hänenkin puolia,mutta koskaan en ole kyllä siitä kiitosta saanut. eikä mies ole koskaan kehunut mua mistään piirteestäni,ei ulkoisesta eikä sisäisestä
Tänään silmäni avautu, mies ei taida arvostaa ollenkaan tälläistä ulospäinsuuntautunutta,vahvaa naista.. vaan haluais varmaan meilummin sellaisen hiljaisen tossukan(anteeksi nyt tässä kohdin tämä sana,en tarkoita sillä pahaa,mutta se kuvaa parhaiten minun vastakohtaani, joka taitaa olla se miehen ihanne, sellainen kuin hän itse).
Mutta ilman minua,mies ei olis koskaan saanut esim.masennukseensa tarvitsemaansa hoitoa,koska hän olis mennyt vaan sen mukaan mitä joku sanoo,eikä saanut sanottua mitä haluaa itse.. minä taas tiesin sen,joten menin lääkärikäynnille mukaan ja sanoin suoraan sen että nykyinen hoito on täysin hyödytön, ja mieskin toivoo muuta. mies vaan itki..eikä saanut sanaa suustaan. no jos mä en olis avannut suutani hänen puolestaan,olisi hyödytöntä hoitoa jatkettu ties kuinka kauan.. mutta silti mies ei taida pitää tästä piirteestäni.